index2.php_option=com_content_task=view_id=1163_lang=finnish.html.xml
Saamelaisnuorten taidetapahtuma tutuksi- näyttely jutaa Enontekiön Skierriin
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus oahpisin – čájáhus johtá Eanodahkii
Näyttely avataan 8.1.2016 klo 13.00 Tunturi-Lapin luontokeskus Skierrissä.
Čájáhus rahppojuvvo Duottar-Sámi luondduguovddáš Skierris Heahtás 8.1.2016 dmu. 13.00.
Saamelaismuseo Siidan sekä saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston yhdessä toteuttamaan näyttelyyn on kerätty tapahtumaan liittyviä muistoja yli 20 vuoden ajalta.
Sámemusea Siida ja sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat leat ollašuhttán čájáhusa, masa leat čoaggán dáhpáhussii laktáseaddji muittuid badjel 20 jagi áiggis.
Näyttely tuo kuvin, filmein ja nuorten teosten kautta näkyväksi tapahtuman laajan merkityksen osana elävää saamelaiskulttuuria.
Čájáhus lokte govaid, filmmaid ja nuoraid dujiid bokte oidnosii dáhpáhusa viiddis mearkkašumi oassin ealás sámekultuvrra.
Näyttely on kiertänyt Siidasta Utsjoen Ailigastalon sekä Turun kirjamessujen kautta Hettaan, jossa siihen voi tutustua maaliskuun loppuun saakka.
Čájáhus lea johtán Siiddas Ohcejohkii Áilegasdálu ja Turku girjemeassuid bokte Heahttái, gos dasa beassá oahpásmuvvat njukčamánu lohppii.
Lopuksi näyttely siirtyy vielä Vuotsoon.
Heahtás čájáhus johtá Vuohččui.
Taidetapahtumat ovat iloisia tapahtumia, joihin valmistaudutaan koko vuosi sekä kouluissa että vapaa-ajan kerhoissa.
Dáiddadáhpáhusat leat ilolaš dáhpáhusat, maidda ráhkkanit viššalit olles jagi sihke skuvllain ja astoáiggis.
Nuorille on haluttu tarjota tilaisuus kehittää taitojaan, esitellä niitä muille ja saada esityksistä innostavaa palautetta raadilta sekä isolta joukolta paikallisia ja muualta tulleita vieraita.
Nuoraide leat háliidan fállat dilálašvuođa ovddidit dáidduideaset, čájehit daid earáide ja oažžut ovdanbuktimis máhcahaga duopmáriin sihke stuorra geahččijoavkkus.
Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvun puolivälistä saakka, ja saamelaiskäräjät on koordinoinut järjestelyjä vuodesta 1998 lähtien.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusat leat ordnejuvvon 1970-logu gaskamuttu rájes, ja sámediggi lea koordineren ordnemiid jagis 1998.
Tapahtuma on Nuori Kulttuuri – verkoston aluetapahtumiin verrattavana katselmus, jossa valitaan edustajat kevään päätapahtumaan tai määrävuosin järjestettävään Koulun suurjuhlaan.
Dáiddadáhpáhus lea Nuorra Kultuvra – fierpmádaga guovlodáhpáhusaid dássásaš gilvvohallan, mas válljejuvvojit ovddasteaddjit giđa riikkaviidosaš dáhpáhussii dahje ng. Skuvllaid stuorrafestii.
Taidetapahtumaan kutsutaan kaikki saamelaislapset ja - nuoret sekä saamen kielen tai saamenkielisessä opetuksessa olevat lapset ja nuoret.
Dáiddadáhpáhussii bovdejuvvojit buot sámemánát ja nuorat sihke sámegiela dahje sámegielat oahpahusas leahkki mánát ja nuorat.
Pääteema määräytyy valtakunnallisen tapahtuman tanssi-, musiikki- tai teatteriteeman mukaisesti, ja lisäksi ohjelmassa on jokin erityisesti saamelaiskulttuuriin liittyvä teema.
Dáiddadáhpáhusa váldotemá válljašuvvá riikkaviidosaš dáhpáhusa dánsun-, musihkka- dahje teáhtertemá mielde, ja lassin prográmmas lea juoga erenoamážit sámekultuvrii laktáseaddji temá.
Vuosien mittaan mukaan ovat mahtunut mm. kuvataide, runokilpailu, bändisoitto, sarjakuva, lyhytelokuvat, roolipuvut, saamenpuku- ja käsityönäytökset, joiku- ja musiikkityöpajat.
Jagiid mielde fárus leamašan govvadáidda, diktagilvu, čuojaheapmi, ráidogovat, oanehisfilmmat, rollabiktasat, gákte- ja duodječájáhusat, juoigan- ja musihkkabargobájit.
Vuoden 2016 tapahtumassa Inarin Sajoksessa pääteemana on teatteri, ja työpajojen teemana vuoden 2017 teeman mukaisesti tanssi.
Jagi 2016 dáhpáhusas Anáris, Sajosis, váldotemán lea teáhter, ja sámetemán bargobájit, main oahpahuvvo ee. dánsun jagi 2017 riikkaviidosaš fáddá mielde.
Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääjärjestäjänä on saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, ja rahoittajana Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnemiin vástida sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi, ja ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.
Lisätietoja: Marjo-Riitta Rantamäki, marjo-riitta.rantamaki at samimuseum.
Skuvlavahku áigge ordnejuvvon dáhpáhus gullá skuvllaid bargoortnegii, nu ahte ordnemiidda oassálastet maid sámeguovllu gielddat.