index2.php_option=com_content_task=view_id=119_lang=finnish.html.xml

Saamelaiskäräjät - saamelaisten eduskunta Sámediggi – sámiid riikkabeaivvit Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Sámediggi lea jagi 1996 álggus iežas lágain vuođđuduvvon sámiid iešráđđenorgána. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1995 ođasmahtton vuođđolága vuođul. Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973 - 1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella. Sámedikki ovdal jagiid 1973 - 1995 doaimmai sámi parlameanta, mii lei vuođđuduvvon das addon stáhtaráđi ásahusain. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla mutta on itsenäinen valtion viranomaisista. Sámediggi doaibmá vuoigatvuođaministeriija hálddahussuorggis muhto lea iešráđálaš stáhta eiseválddiin. Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Sámedikki doaibma ruhtaduvvo stáhta bušeahttaruhtademiin. Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu valtion talousarviossa n. 1,6 miljoonaa euroa. Sámedikki váldodoaimmaide lea várrejuvvon stáhta bušeahtas s. 1,6 miljon euro. lisäksi saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. Lassin sámedikki bokte mieđihuvvo ruhtadeapmi sámekultuvrrii ja servviide, sámegielat árramánnavuođa bajásgeassin - ja sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid várás ja sámegielat oahppamateriálabuvttadeami várás. Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joihin tulee rahoitusta valtion ja Euroopan Unionin varoista. Sámedikkis lea maiddái sierraprojeavttat, maidda boahtá ruhtadeapmi stáhta ja Eurohpa Uniovnna váriin. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Sámedikki dehalamos bargu lea ollašuhttit vuođđolágas dasa ásahuvvon doaimmaid dahjege ollašuhttit sáme kulturiešhálddahusa sihke dorvvastit sámi eamiálbmotkultuvrra seailuma ja ovdáneami. Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälain neljännessä pykälässä (4 §). Sámi kulturiešráđđen guoská sámiid ruovttuguovllu, mas lea mearriduvvon sámediggelága njealjátparagráfas (4 §). Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso. Guvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid guovllut sihke Lappi bálgosa guovlu Soađegili gielddas dahjege geavadagas Vuohčču. Kartta: Saamelaisten kotiseutualue Kárta: Sámiid ruovttuguovlu Tehtävät ja toiminta Barggut ja doaimmat Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan. Sámediggi čealká sámiid virggálaš oaivila. Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain § 6 mukaan edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sámedikki bargun lea sámediggelága § 6 mielde ovddastit sámiid bargguide gulavaš áššiin nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččatge. Käytännössä suuri osa saamelaiskäräjien kansainvälisistä edustuksista tehdään kolmen maan saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston Geavadis stuorra oassi sámedikki riikkaidgaskasaš ovddastusain bargo golmma riikka sámedikkiid ja Ruošša sámeservviid, sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) doaimma bokte. Saamelaiskäräjät käyttää itsenäistä päätösvaltaa. Sámediggi geavaha iehčanas mearridanválddi. Saamelaiskäräjät voi antaa esityksiä, aloitteita ja lausuntoja viranomaisille (lain § 5). Sámediggi sáhttá addit evttohusaid, álgagiid ja čealkámušaid eiseválddiide (lága § 5). Saamelaiskäräjät antaa vuosittain 60-200 erilaista aloitetta ja lausuntoa eri tahoille. Sámediggi addá jahkásaččat 60-200 iešđudetlágan álgaga ja čealkámuša sierra beliide. Lisäksi saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri Lassin sámediggi nammada ovddasteaddjiid máŋgga eará bargojoavkkuide. Toinen pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut. Nubbi guovddáš doaibmanvuohki lea eiseválddiiguin ráđđádallan. Saamelaiskäräjälain § 9 mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Sámediggelága § 9 mielde eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin buot viidásut váikkuheaddji ja mearkašahtti doaibmabijuin, mat sáhttet dalán ja erenoamáš vugiin váikkuhit sámiid dillái eamiálbmogin. Neuvotteluvelvoite koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella. Ráđđádallanulbmil guoská ee. sámiid guoski láhkaaddima ovddideami, sámegiela ja oahpahusa guoskavaš áššiid sihke eanageavaheami ja ruvkelága mieldásaš lobiid mieđiheami sámiid ruovttuguovllus. , jossa säädetään mm. viroista, eri elimistä ja niiden tehtävistä sekä hallintomenettelystä saamelaiskäräjillä. Álbmotlaš láhkaásaheami lassin sámedikki doaimmaid stivre sámedikki čoahkkima dohkkehan bargoortnet, mas mearriduvvo ee. virggiin, iešguđet orgánain ja daid doaimmain sihke hálddahusmeannudeamis sámedikkis. Vaalikauden aluksi saamelaiskäräjien kokous hyväksyy Válgabaji álggus sámedikki čoahkkin dohkkeha doaibmaplána oppa válgabadjái. koko vaalikaudeksi. Doaibmaplánas bidjet ulbmiliid sámedikki doaimmaide. Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet saamelaiskäräjien toiminnalle. Dárkilut jahkasaš ulbmiliid ásahit jagi bušeahtas. , joihin kuuluvat henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Sámedikki bargoveahkapolitihka stivrejit bargoveahkapolitihkalaš áššegirjjiiguin, maidda gullet bargoveahkapolitihkalaš progrmma sihke dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánat. Saamelaiskäräjien päätoimipaikka on Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Sámedikki váldodoaibmabáiki lea Anáris sámekulturguovddáš Sajosis. Saamelaiskäräjillä on lisäksi sivutoimipisteet Enontekiöllä ja Utsjoella. Sámedikkis leat lassin siidodoaibmabáikkit Eanodagas ja Ohcejogas. Kuva: Saamelaiskäräjien organisaatio Govva: Sámedikki organisašuvdna Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Sámedikki 21 lahtu ja njealje várrelahtu váljejuvvojit sámiid siste juohke njealját jagi dollojuvvon válggain. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta on valittava vähintään kolme edustajaa saamelaiskäräjille. Juohke sámiid ruovttuguovllu gielddas galgá válljet unnimustá golbma ovddasteaddji sámediggái. Ehdokkaan saamelaiskäräjille voi asettaa kolmen saamelaisen perustama valitsijayhdistys. Evttohasa sámediggái sáhttá ásahit golmma sápmelačča vuođđudan váljenovttastupmi. Viimeksi vaalit toimitettiin vuoden 2011 syksyllä. Maŋimuš válggat doaimmahuvvojedje jagi 2011 čakčat. Kuva: Saamelaiskäräjien kokous Govva: Sámedikki čoahkkin Saamelaiskäräjälain uudistus Sámediggelága ođastus Saamelaiskäräjistä annettua laki ollaan parhaillaan uudistamassa. Sámedikki birra addon lága leat aiddo ođasmahttimin. vuoden 2013 lopussa. Ođastusa válmmaštallan bargojoavku luohpadii ovttamielalaš evttohusa jagi 2013 loahpas. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaismääritelmää, saamelaiskäräjien tehtäviä, lisättäväksi saamelaiskäräjien edustajien määrää, esitetään säädettävän yhteistoimintavelvoitteesta nykyisen neuvotteluvelvoitteen sijaan sekä uudistettavaksi saamelaiskäräjien vaalijärjestelmää. Árvalusas evttohit nuppástuhttima várás sápmelašmeroštallama, sámedikki doaimmaid, sámedikki ovddasteaddjiid meari lasiheami, evttohuvvo mearrideami várás oktasašdoaibmageatnegasvuođas dálá ráđđadallanulbmila sadjái sihke ođasmahttima várás sámedikki válgavuogádaga. Lain on tarkoitus tulla voimaan vaalijärjestelmää ja saamelaismääritelmää koskevien pykälien osalta vuonna 2015 ja muuten vuoden 2016 alussa uuden saamelaiskäräjien aloitettua tehtävänsä. Lága leat ulbmil boahtit fápmui válgavuogádaga ja sápmelašmeroštallama guoskavaš paragráfaid oasil jagi 2015 ja muđuid jagi 2016 álggus go ođđa sámediggi lea álggahan barggu. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 Sámedikki čoahkkin dohkkehii čoahkkimisttis 18.12.2013 cealkámuša bargojoavkku evtttohusas. työryhmän esityksestä. Esitystä kannatettiin muutamin muutosehdotuksin. Evttohusa guottihedje earet muhtun nuppástusevttohusaid. Saamelaisten muut edustukselliset elimet Sámiid eará álbmotválljen orgánat Saamelaiskäräjien lisäksi kolttasaamelaisilla on oma, erillinen yhteistyöelimensä, kolttien kyläkokous koltta-alueella. Sámedikki lassin nuortalaččain lea iežas, sierra oktasašbargoorgána, Nuortalaččaid giličoahkkin nuortalaš guovllus. Koltta-alueeseen kuuluu osia Inarin kunnasta. Nuortalaš guvlui gullet oasit Anára gielddas. on saamelaiskäräjälaista poiketen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Nuortalašláhka spiehkkasa sámediggelágas leamen eana - ja meahccedoalloministeriija vuolde. Kolttalaissa säädetään mm. kolttasaamelaisten elinkeinollisista oikeuksista. Nuortlašlágas mearriduvvo ee. nuortalaččaid ealáhussii guoski vuoigatvuođain. perustettiin vuonna 1987 (laki 1987:56) ja se aloitti toimintansa vuonna 1989. Norgga sámiid álmotválljen orgána, sámediggi vuođđuduvvui jagi 1987 (láhka 1987:56) ja dat álggahii doaimmas jagi 1989. Norja on ratifioinut ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. Norga lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Norjan perustuslaki tunnustaa saamelaiset alkuperäiskansaksi. Norgga vuođđoláhka dovddasta sápmelaččaid eamiálbmogin. perustettiin vuonna 1992 (laki 1992:1433) ja se aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. Ruoŧa sámiid álmotválljen orgána, sámediggi vuođđuduvvui jagi 1992 (láhka 1992:1433) ja dat álggahii doaimmas jagi 1993 álggus. Ruotsin saamelaiskäräjät on sekä itsehallinnollinen elin että valtion virasto. Ruoŧa sámediggi lea sihke iešráđđenorgána ja stáhta virgedoaimmahat. Ruotsin saamelaiskäräjät on Ruotsin maatalousministeriön hallinnonalalla. Ruoŧa sámediggi lea Ruoŧa eanadoalloministeriija hálddahussuorggis. Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana. Ruoŧa vuođđoláhka dovddasta sámiid álbmogin. Venäjän saamelaisia edustaa kaksi Venäjän saamelaisjärjestöä. Ruošša sámiid ovddastit guokte Ruošša sámesearvvi. Venäjän saamelaiset ovat perustaneet oman edustuksellisen elimensä, saamelaiskäräjät, mutta Venäjän lainsäädäntö eikä hallinto tunnusta sen asemaa. Ruošša sámit leat vuođđudan iežaset álmotválljen orgána, sámedikki, muhto Ruošša láhkaásaheapmi iige hálddahus dovddas dan sajádaga.