index2.php_option=com_content_task=view_id=119_lang=finnish.html.xml
Saamelaiskäräjät - saamelaisten eduskunta | Sámediggi – sámiid riikkabeaivvit |
Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. | Sámediggi lea jagi 1996 álggus iežas lágain vuođđuduvvon sámiid iešráđđenorgána. |
Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. | Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1995 ođasmahtton vuođđolága vuođul. |
Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973 - 1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella. | Sámedikki ovdal jagiid 1973 - 1995 doaimmai sámi parlameanta, mii lei vuođđuduvvon das addon stáhtaráđi ásahusain. |
Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla mutta on itsenäinen valtion viranomaisista. | Sámediggi doaibmá vuoigatvuođaministeriija hálddahussuorggis muhto lea iešráđálaš stáhta eiseválddiin. |
Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. | Sámedikki doaibma ruhtaduvvo stáhta bušeahttaruhtademiin. |
Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu valtion talousarviossa n. 1,6 miljoonaa euroa. | Sámedikki váldodoaimmaide lea várrejuvvon stáhta bušeahtas s. 1,6 miljon euro. |
lisäksi saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. | Lassin sámedikki bokte mieđihuvvo ruhtadeapmi sámekultuvrrii ja servviide, sámegielat árramánnavuođa bajásgeassin - ja sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid várás ja sámegielat oahppamateriálabuvttadeami várás. |
Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joihin tulee rahoitusta valtion ja Euroopan Unionin varoista. | Sámedikkis lea maiddái sierraprojeavttat, maidda boahtá ruhtadeapmi stáhta ja Eurohpa Uniovnna váriin. |
Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. | Sámedikki dehalamos bargu lea ollašuhttit vuođđolágas dasa ásahuvvon doaimmaid dahjege ollašuhttit sáme kulturiešhálddahusa sihke dorvvastit sámi eamiálbmotkultuvrra seailuma ja ovdáneami. |
Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälain neljännessä pykälässä (4 §). | Sámi kulturiešráđđen guoská sámiid ruovttuguovllu, mas lea mearriduvvon sámediggelága njealjátparagráfas (4 §). |
Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso. | Guvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid guovllut sihke Lappi bálgosa guovlu Soađegili gielddas dahjege geavadagas Vuohčču. |
Kartta: Saamelaisten kotiseutualue | Kárta: Sámiid ruovttuguovlu |
Tehtävät ja toiminta | Barggut ja doaimmat |
Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan. | Sámediggi čealká sámiid virggálaš oaivila. |
Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain § 6 mukaan edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. | Sámedikki bargun lea sámediggelága § 6 mielde ovddastit sámiid bargguide gulavaš áššiin nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččatge. |
Käytännössä suuri osa saamelaiskäräjien kansainvälisistä edustuksista tehdään kolmen maan saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston | Geavadis stuorra oassi sámedikki riikkaidgaskasaš ovddastusain bargo golmma riikka sámedikkiid ja Ruošša sámeservviid, sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) doaimma bokte. |
Saamelaiskäräjät käyttää itsenäistä päätösvaltaa. | Sámediggi geavaha iehčanas mearridanválddi. |
Saamelaiskäräjät voi antaa esityksiä, aloitteita ja lausuntoja viranomaisille (lain § 5). | Sámediggi sáhttá addit evttohusaid, álgagiid ja čealkámušaid eiseválddiide (lága § 5). |
Saamelaiskäräjät antaa vuosittain 60-200 erilaista aloitetta ja lausuntoa eri tahoille. | Sámediggi addá jahkásaččat 60-200 iešđudetlágan álgaga ja čealkámuša sierra beliide. |
Lisäksi saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri | Lassin sámediggi nammada ovddasteaddjiid máŋgga eará bargojoavkkuide. |
Toinen pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut. | Nubbi guovddáš doaibmanvuohki lea eiseválddiiguin ráđđádallan. |
Saamelaiskäräjälain § 9 mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. | Sámediggelága § 9 mielde eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin buot viidásut váikkuheaddji ja mearkašahtti doaibmabijuin, mat sáhttet dalán ja erenoamáš vugiin váikkuhit sámiid dillái eamiálbmogin. |
Neuvotteluvelvoite koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella. | Ráđđádallanulbmil guoská ee. sámiid guoski láhkaaddima ovddideami, sámegiela ja oahpahusa guoskavaš áššiid sihke eanageavaheami ja ruvkelága mieldásaš lobiid mieđiheami sámiid ruovttuguovllus. |
, jossa säädetään mm. viroista, eri elimistä ja niiden tehtävistä sekä hallintomenettelystä saamelaiskäräjillä. | Álbmotlaš láhkaásaheami lassin sámedikki doaimmaid stivre sámedikki čoahkkima dohkkehan bargoortnet, mas mearriduvvo ee. virggiin, iešguđet orgánain ja daid doaimmain sihke hálddahusmeannudeamis sámedikkis. |
Vaalikauden aluksi saamelaiskäräjien kokous hyväksyy | Válgabaji álggus sámedikki čoahkkin dohkkeha doaibmaplána oppa válgabadjái. |
koko vaalikaudeksi. | Doaibmaplánas bidjet ulbmiliid sámedikki doaimmaide. |
Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet saamelaiskäräjien toiminnalle. | Dárkilut jahkasaš ulbmiliid ásahit jagi bušeahtas. |
, joihin kuuluvat henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. | Sámedikki bargoveahkapolitihka stivrejit bargoveahkapolitihkalaš áššegirjjiiguin, maidda gullet bargoveahkapolitihkalaš progrmma sihke dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánat. |
Saamelaiskäräjien päätoimipaikka on Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. | Sámedikki váldodoaibmabáiki lea Anáris sámekulturguovddáš Sajosis. |
Saamelaiskäräjillä on lisäksi sivutoimipisteet Enontekiöllä ja Utsjoella. | Sámedikkis leat lassin siidodoaibmabáikkit Eanodagas ja Ohcejogas. |
Kuva: Saamelaiskäräjien organisaatio | Govva: Sámedikki organisašuvdna |
Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. | Sámedikki 21 lahtu ja njealje várrelahtu váljejuvvojit sámiid siste juohke njealját jagi dollojuvvon válggain. |
Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta on valittava vähintään kolme edustajaa saamelaiskäräjille. | Juohke sámiid ruovttuguovllu gielddas galgá válljet unnimustá golbma ovddasteaddji sámediggái. |
Ehdokkaan saamelaiskäräjille voi asettaa kolmen saamelaisen perustama valitsijayhdistys. | Evttohasa sámediggái sáhttá ásahit golmma sápmelačča vuođđudan váljenovttastupmi. |
Viimeksi vaalit toimitettiin vuoden 2011 syksyllä. | Maŋimuš válggat doaimmahuvvojedje jagi 2011 čakčat. |
Kuva: Saamelaiskäräjien kokous | Govva: Sámedikki čoahkkin |
Saamelaiskäräjälain uudistus | Sámediggelága ođastus |
Saamelaiskäräjistä annettua laki ollaan parhaillaan uudistamassa. | Sámedikki birra addon lága leat aiddo ođasmahttimin. |
vuoden 2013 lopussa. | Ođastusa válmmaštallan bargojoavku luohpadii ovttamielalaš evttohusa jagi 2013 loahpas. |
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaismääritelmää, saamelaiskäräjien tehtäviä, lisättäväksi saamelaiskäräjien edustajien määrää, esitetään säädettävän yhteistoimintavelvoitteesta nykyisen neuvotteluvelvoitteen sijaan sekä uudistettavaksi saamelaiskäräjien vaalijärjestelmää. | Árvalusas evttohit nuppástuhttima várás sápmelašmeroštallama, sámedikki doaimmaid, sámedikki ovddasteaddjiid meari lasiheami, evttohuvvo mearrideami várás oktasašdoaibmageatnegasvuođas dálá ráđđadallanulbmila sadjái sihke ođasmahttima várás sámedikki válgavuogádaga. |
Lain on tarkoitus tulla voimaan vaalijärjestelmää ja saamelaismääritelmää koskevien pykälien osalta vuonna 2015 ja muuten vuoden 2016 alussa uuden saamelaiskäräjien aloitettua tehtävänsä. | Lága leat ulbmil boahtit fápmui válgavuogádaga ja sápmelašmeroštallama guoskavaš paragráfaid oasil jagi 2015 ja muđuid jagi 2016 álggus go ođđa sámediggi lea álggahan barggu. |
Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 | Sámedikki čoahkkin dohkkehii čoahkkimisttis 18.12.2013 cealkámuša bargojoavkku evtttohusas. |
työryhmän esityksestä. Esitystä kannatettiin muutamin muutosehdotuksin. | Evttohusa guottihedje earet muhtun nuppástusevttohusaid. |
Saamelaisten muut edustukselliset elimet | Sámiid eará álbmotválljen orgánat |
Saamelaiskäräjien lisäksi kolttasaamelaisilla on oma, erillinen yhteistyöelimensä, kolttien kyläkokous koltta-alueella. | Sámedikki lassin nuortalaččain lea iežas, sierra oktasašbargoorgána, Nuortalaččaid giličoahkkin nuortalaš guovllus. |
Koltta-alueeseen kuuluu osia Inarin kunnasta. | Nuortalaš guvlui gullet oasit Anára gielddas. |
on saamelaiskäräjälaista poiketen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. | Nuortalašláhka spiehkkasa sámediggelágas leamen eana - ja meahccedoalloministeriija vuolde. |
Kolttalaissa säädetään mm. kolttasaamelaisten elinkeinollisista oikeuksista. | Nuortlašlágas mearriduvvo ee. nuortalaččaid ealáhussii guoski vuoigatvuođain. |
perustettiin vuonna 1987 (laki 1987:56) ja se aloitti toimintansa vuonna 1989. | Norgga sámiid álmotválljen orgána, sámediggi vuođđuduvvui jagi 1987 (láhka 1987:56) ja dat álggahii doaimmas jagi 1989. |
Norja on ratifioinut ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. | Norga lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain. |
Norjan perustuslaki tunnustaa saamelaiset alkuperäiskansaksi. | Norgga vuođđoláhka dovddasta sápmelaččaid eamiálbmogin. |
perustettiin vuonna 1992 (laki 1992:1433) ja se aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. | Ruoŧa sámiid álmotválljen orgána, sámediggi vuođđuduvvui jagi 1992 (láhka 1992:1433) ja dat álggahii doaimmas jagi 1993 álggus. |
Ruotsin saamelaiskäräjät on sekä itsehallinnollinen elin että valtion virasto. | Ruoŧa sámediggi lea sihke iešráđđenorgána ja stáhta virgedoaimmahat. |
Ruotsin saamelaiskäräjät on Ruotsin maatalousministeriön hallinnonalalla. | Ruoŧa sámediggi lea Ruoŧa eanadoalloministeriija hálddahussuorggis. |
Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana. | Ruoŧa vuođđoláhka dovddasta sámiid álbmogin. |
Venäjän saamelaisia edustaa kaksi Venäjän saamelaisjärjestöä. | Ruošša sámiid ovddastit guokte Ruošša sámesearvvi. |
Venäjän saamelaiset ovat perustaneet oman edustuksellisen elimensä, saamelaiskäräjät, mutta Venäjän lainsäädäntö eikä hallinto tunnusta sen asemaa. | Ruošša sámit leat vuođđudan iežaset álmotválljen orgána, sámedikki, muhto Ruošša láhkaásaheapmi iige hálddahus dovddas dan sajádaga. |