index2.php_option=com_content_task=view_id=11_lang=finnish.html.xml

Parlamentaarinen neuvosto	Sámi parlamentáralaš ráđđi
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin.	Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid gaskasaš parlamentáralaš ovttasbargoorgána.
Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina SPN:ssä.	Ruošša sámeorganisašuvnnat oassálastet ovttasbargui dárkojeaddjin SPR:s.
Murmanskin alueen saamelaisparlamentti on hakenut pysyvää jäsenyyttä SPN:ssä.	Murmánskka guovllu sámiparlameanta lea ohcan bissovaš lahttovuođa SPR:s.
SPN perustettiin maaliskuun 2. päivä vuonna 2000.	SPR vuođđuduvvui njukčamánu 2. beaivve jagis 2000.
Ruotsin Saamelaiskäräjät liittyi neuvostoon huhtikuussa 2002.	Ruoŧa Sámediggi searvvai SPR:i cuoŋománus 2002.
Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät johtavat neuvostoa 16 kuukauden kausissa.	Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámediggi jođihit SPR 16 mánotbaji áigodagain.
Sihteeristönä toimii se saamelaiskäräjät, jolla johtamisvastuu aina kulloinkin on.	Čállingoddin doaibmá dat sámediggi, geas jođihanvástu ain lea.
SPN:n toimintaa ohjaavat vuonna 1997 sovittu yhteistyösopimus ja vuonna 2003 hyväksytty työjärjestys.	SPR:a doaimma stivrejit jagi 1997 sohppojun ovttasbargosoahpamuš ja jagi 2003 dohkkehuvvon bargoortnet.
Puheenjohtajuus on parhaillaan Ruotsin saamelaiskäräjillä.	Ságajođihanvuorru lea dál Ruoŧa sámedikkis.
Vuonna 2015 puheenjohtajuusvuorossa on Suomen saamelaiskäräjät.	Jagi 2015 ságajođihanvuorus lea Suoma sámediggi.
Suomen saamelaiskäräjien edustajat SPN:ssä	Suoma sámedikki ovddasteaddjit SPR:s
Saamelaiskäräjien kokous valitsee edustajat saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon vaalikaudeksi.	Sámedikki čoahkkin vállje ovddasteaddjiid sámi parlamentáralaš ráđđái válgabadjái.
SPN:n yhteistyösopimuksen mukaan saamelaiskäräjien poliittisen johdon tulee kuulua neuvostoon.	SPR ovttasbargosoahpamuša mielde sámedikki politihkalaš njunnošat galget gullat SPR:i.
Toimikaudella 2012-2015 edustajina ovat:	Doaibmabajis 2012-2015 ovddasteaddjin leat:
Klemetti Näkkäläjärvi (varalla Ulla Magga)	Klemetti Näkkäläjärvi (várrelahttun Ulla Magga)
Tiina Sanila-Aikio (varalla Pertti Heikkuri)	Rauni Äärelä (várrelahttun Petra Magga-Vars)
Pentti Valle (varalla Tauno Haltta)	Nihkolas Valkeapää (várrelahttun Veikko Porsanger)
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksessa Suomen saamelaiskäräjiä edustavat Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio.	Sámi parlamentáralaš ráđi stivrras Suoma sámedikki ovddastit Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio.
SPN:n yhteistyösopimuksen mukaan saamelaiskäräjien poliittisen johdon tulee osallistua jäseninä SPN:n hallituksen toimintaan.	SPR:a ovttasbargosoahpamuša mielde sámedikki polithkalaš njunnosat galget oassálastit lahttun SPR:a stivrra doaimmaide.
Toiminta	Doaimmat
SPN:n toimintaa ohjaa vuosittain vähintään kerran järjestettävä täysistunto.	SPR:a doaimmaid stivre jahkásaččat dievasčoahkkin, mii ordnejuvvo unnimustá oktii jagis.
Kokous hyväksyy SPN:n toimintasuunnitelman, joka laaditaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.	Čoahkkin dohkkeha SPR doaibmaplána, mii ráhkaduvvo guovtti jahkái hávil.
SPN piti edellisen kerran kokouksensa Uumajassa syksyllä 2013.	SPR doalai ovddit geardde čoahkkimis Ubmis čakčat 2013.
SPN on perustanut yhteyteensä nuorisolautakunnan, johon tulevat edustajat kunkin maan saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoista / - lautakunnista.	SPR lea vuođđudan iežas oktavuhtii nuoraidlávdegotti, masa bohtet ovddasteaddjit guđege riikka sámedikki nuoráidráđiin / - lávdegottiin.
Nuorisolautakunta kokoontuu SPN:n yleiskokouksen yhteydessä.	Nuoraidlávdegoddi čoahkkana SPR dievasčoahkkima oktavuođas.
Suomen saamelaiskäräjien edustajina lautakunnassa on nuorisoneuvoston puheenjohtaja Nilla Rahko ja jäsen Anne-Máret Labba.	Suoma sámedikki ovddasteaddjin lávdegottis leat nuoraidráđi ságajođiheaddji Nilla Rahko ja lahttu Anne-Máret Labba.
SPN on perustanut myös petoasioiden lautakunnan.	SPR lea vuođđudan maiddái beahtoáššiid lávdegotti.
Lautakunnassa Suomen saamelaiskäräjiä edustaa II varapuheenjohtaja Heikki Paltto	Lávdegottis Suoma sámedikki ovddasta II várreságajođiheaddji Heikki Paltto
SPN:n toimintasuunnitelmaa toimeenpanee SPN:n hallitus, joka kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa.	SPR doaibmaplána lágida SPR stivra, mii čoahkkana sullii 4 geardde jagis.
SPN:n tehtävänä on edistää saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä sekä käsitellä asioita, jotka koskevat tai voivat koskea saamelaisia useammassa maassa tai saamelaisia kansana.	SPR doaibman lea ovddidit sámedikki gaskasaš ovttasbarggu sihke gieđahallat áššiid, mat gusket dahje sáhttet guoskat sámiid máŋgga riikkas dahje sámiid álbmogin.
SPN edustaa Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisia pohjoismaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.	SPR ovddasta Suoma, Ruođa ja Norgga sámiid davviriikkain ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.
SPN:n päätavoitteita on pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen, SPN:n toiminnan kehittäminen ja saamelaisten oikeusaseman parantaminen.	SPR váldoulbmilat leat davviriikkalaš sámesoahpamuša dohkkeheapmi, SPR doaimma ovddideapmi ja sámiid vuoigatvuođalassajádaga buorideapmi.
SPN on päättänyt, että saamelaiset muodostavat yhteisen kannan SPN:ssä pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa.	SPR lea mearridan, ahte sámit ráhkadit oktasaš oaivila SPR:s davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiin.
Tavoitteena on kehittää SPN:n toimintaa suhteessa pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteisiin sekä parantaa Venäjän saamelaisten mahdollisuutta osallistua yhteistyöhön.	Ulbmilin lea ovddidit SPR doaimmaid davviriikkalaš sámesoahpamuša geatnegasvuođaid ektui sihke buoridit Ruošša sámiid vejolašvuođa oassálastit ovttasbargui.
Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi	Sámeparlamentárihkkáriid konfereansa
Saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäinen yhteinen konferenssi järjestettiin Jokkmokkissa 24.2.2005.	Sámeparlamentárihkkáriid vuosttas konfereansa lágiduvvui Johkamohkis 24.2.2005.
Konferenssiin osallistuivat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten edustajat.	Konferensii oassálaste Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid sihke Ruošša sámiid ovddasteaddjit.
Ennen konferenssia kunkin maan saamelaiskäräjät piti oman täysistuntonsa Jokkmokkissa.	Ovdal konfereanssa guđege riikka sámedikkit dolle iežaset dievasčoahkkima Johkamohkis.
Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi oli historiallinen tapahtuma.	Sámeparlamentárihkkáriid konfereansa lei historjjálaš dáhpáhus.
Konferenssi hyväksyi Jokkmokkin julistuksen, jonka mukaan yhteinen konferenssi oli historiallinen merkkipaalu saamelaispoliittisessa työssä.	Konfereansa dohkkehii Johkamohki julggáštusa, man mielde oktasaš konfereansa lei historjjálaš mearka sámepolitihkalaš barggus.
Konferenssi muistutti siitä, että saamelaiset ovat yksi kansa, jonka yhtenäisyyttä valtioiden rajat eivät saa rikkoa.	Konfereansa muittuhii das, ahte sámit leat okta álbmot, man oktilašvuođa riikkaid ráját eai oaččo rihkkut.
Julistus painottaa muun muassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja työtä pohjoismaisen saamelaissopimuksen aikaansaamiseksi.	Julggáštus deattuha earet eará sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ja barggu davviriikkalaš sámesoahpamuša áigái oažžuma dihtii.
Jokkmokkissa päätettiin, että saamelaisparlamentaarikkojen yhteinen konferenssi järjestetään kolmen vuoden välein.	Johkamohkis mearriduvvui, ahte sámeparlamentárihkkáriid oktasaš konfereansa ordnejuvvo golmma jagi gaskkaid.
Toinen saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestettiin Rovaniemellä 28.10.2008.	Nubbi sámeparlamentárihkkáriid konfereansa lágiduvvui Roavvenjárggas 28.10.2008.
Kolmas saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestettiin Kirkkoniemellä 10.11.2011.	Goalmmát sámeparlamentárihkkáriid konfereansa ordnejuvvui Girkonjárggas 10.11.2011.
Konferenssin julistuksessa käsitellään saamelaisten yhteistyön kehittämistä, saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä kehotetaan valtioita ratifioimaan ILO-169 sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista.	Konferenssa julggáštusas gieđahallet sámiid ovttasbarggu ovddideami, sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke ávžžuhit stáhta ratifiseret ILO-169 soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain.
Konferenssin mukaan määritelmän siitä, keitä pidetään saamelaisina, tulee perustua saamelaisten omaan ja yhteiseen käsitykseen asiasta.	Konfereanssa mielde meroštallama das, geaid atnit sápmelažžan, galgá vuođđuduvvat sámiid iežaset ja oktasaš áddejupmái áššis.
Neljäs saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestettiin Uumajassa 20.2.2014.	Njealját sámeparlamentárihkkáriid konfereansa lágiduvvui Ubmis 20.2.2014.
Konferenssin aiheena oli saamelaisten perinteisen asuinalueiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja pohjoismainen saamelaissopimus.	Konfereanssa fáddán lei sámiid árbevirolaš ássanguovlluid luondduriggodagaid ávkkástallan ja davviriikkalaš sámesoahpamuš.
Konferenssiin osallistuivat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien jäsenet sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat.	Konferensii oassálaste Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid lahtut sihke Ruošša sámeservviid ovddasteaddjit.
Suomen saamelaiskäräjiltä konferenssiin osallistui 16 parlamentaarikkoa.	Suoma sámedikkis konferensii oassálaste 16 parlamentárihkkára.
Saamelaisparlamentaarikot koolla Uumajassa.	Sámeparlamentárihkkárat čoahkkanedje Ubmis.
Kuva: Pia Ruotsala	Govva: Pia Ruotsala
Uumajan konferenssi hyväksyi julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksest a sekä saamelaisten perinteisten asuinalueiden luonnonvarojen hyväksikäyttöä käsittelevän julistuksen.	Ubmi konfereansa dohkkehii julggáštusa davviriikkalaš sámesoahpamušas sihke sámiid árbevirolaš ássanguovlluid luondduriggodagaid ávkkástallama gieđahalli julggáštusa.
Suomen saamelaiskäräjien yhdeksän jäsentä jätti erillisen lausuman luonnonvarojen hyväksikäyttöä saamelaisten perinteisillä asuinalueilla käsittelevän julistuksen artiklaan 4.	Suoma sámedikki ovcci lahtu guđđe sierra cealkámuša luondduriggodagaid ávkkástallama sámiid árbevirolaš ássanguovlluid gieđahalli julggáštusa artihkkalii 4.
Muilta osin kaikki Suomen saamelaiskäräjien edustajat tukivat julistusta.	Eará oasil buot Suoma sámedikki ovddasteaddjit dorjo julggáštusa.