index2.php_option=com_content_task=view_id=189_lang=finnish.html.xml
Vähemmistövaltuutettu: ” Suomeen tarvitaan saamen kielen elvytysohjelma ”
” Suomas dárbbašuvvo sámegiela ealáskahttinprográmma ”
Suomen saamelaisista jo suurin osa asuu saamen kotiseutualueen ulkopuolella, lapsista jopa 70 %.
Suoma sápmelaččain juo váldooassi orru sámiid ruovttuguovllu olggobealde, manáin juoba 70 %.
Kieleen liittyvien oikeuksien toteutuminen myös pääkaupunkiseudulla on siten tärkeää.
Gillii laktáseaddji vuoigatvuođaid ollašuvvan maiddái oaivegávpotguovllus lea dehálaš.
Vähemmistövaltuutetun 13.11. julkaistun selvityksen mukaan palvelut toteutuvat kuitenkin puutteellisesti.
Veahádatsáttaolbmo 13.11. Helssegis almmuhan čielggadeami mielde bálvalusaid ollašuvvamis leat váilevuođat.
Saamenkielisillä lapsilla olisi lain mukaan oikeus päivähoitoon saamen kielellä koko maan alueella.
Sámegielat mánáin livččii lága mielde vuoigatvuohta sámegielat beaivedikšui olles riikkas.
Kuitenkaan esimerkiksi Helsingissä saamenkielistä päivähoitoa ei ole.
Helssegis ii goittotge leat opanassii sámegielat beaivedikšun.
Alueella asuvat saamelaiset vanhemmat pitävät selvityksen mukaan saamen kielen ja kulttuurin siirtymistä lapsille tärkeänä ja toivovat päivähoitoa saameksi.
Guovllus orru sámi vánhemat atnet čielggadeami mielde dehálažžan dan, ahte sámegiella ja kultuvra sirdásit mánáide ja doivot sámegielat beaivedikšunfálaldaga. ”
- Tarvitaan pikaisia neuvotteluja osapuolten välillä tilanteen korjaamiseksi, vähemmistövaltuutettu painottaa.
- Dili buorideamis dárbbašuvvojit johtilit ráđđádallamat oassebeliid gaskkas ”, deattuha veahádatsáttaolmmoš.
Vähemmistövaltuutetun selvitys tuo esiin myös puutteita koulujen saamen kielen opetuksessa.
Veahádatsáttaolbmo čielggadeamis buktojuvvojit ovdan maiddái váilevuođat skuvllaid sámegiela oahpahusas.
Väestön vanhetessa tulee pohtia myös äidinkieleltään saamelaisten vanhusten tilannetta.
Maiddái sámegielat vuoras olbmuid diliid galggašii čielggadit.
Pääkaupunkiseudun saamelaiset toivovat omaa tilaa, joka mahdollistaisi kulttuurin ylläpitämisen myös kaupunkiolosuhteissa.
Oaivegávpotguovllu sámit doivot maiddái iežaset saji dahje vistti, mii attášii vejolašvuođaid sámi kultuvrra bisuheapmái maiddái oaivegávpotdiliin.
Saamelaisten perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin koskee koko maata.
Sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuohta sin iežaset gillii ja kultuvrii guoská olles riikii.
Suomessa puhuttavista kolmesta saamen kielestä kaikki ovat varsin pieniä, mutta erityisesti inarinsaame ja koltansaame edellyttävät kiireellisiä ja pitkäjänteisiä tukitoimia selvitäkseen.
Buot Suomas hubmojuvvon golbma sámegiela leat oalle unnit, muhto earenoamážit anáraš- ja nuortalašgielaid bisuheamis dárbbašuvvojit hohpolaš ja joatkkevaš doarjjadoaimmat.
- Odottaminen ei tässä tilanteessa ole ratkaisu, vähemmistövaltuutettu toteaa.
- ” Vuordin ii leat miige čovdosiid dán dilis ”, gávnnaha veahádatsáttaolmmoš.
Suomeen tarvittaisiin kiireellisesti saamen kielen elvyttämisohjelmaa, kuten saamelaiskäräjät on esittänyt.
Supmii dárbbašuvvošii hohpoleamos lági mielde sámegiela revitaliserenprográmma, nugo sámedikki lea evttohan.
Vähemmistövaltuutetun mukaan saamen kieleen liittyvät toimenpiteet ovat nykyisellään lyhytjänteisiä eivätkä riitä kielten tulevaisuuden turvaamiseksi.
Veahádatsáttaolbmo mielde sámegillii guoski doaibmabijut leat dál bieđgguid eaige leat doarvái gielaid boahttevuođa dorvvasteamis. ”
- Suomella on suuri vastuu alkuperäiskansan kielen säilymisestä tuleville sukupolville, vähemmistövaltuutettu painottaa.
- Suomas lea stuorra ovddasvástádus álgoálbmotgielaid bisuheamis ja sirdáseamis boahttevaš buolvvaide ”, deattuha veahádatsáttaolmmoš.
Vähemmistövaltuutetun teettämän tutkimuksen laati osittain saamenkielisten haastattelujen pohjalta Anne Länsman.
Veahádatsáttaolbmo dutkamuša lágidii oassin sámegielat jearahallamiid vuođul Anne Länsman.
Tutkimus julkistettiin ja saamen kielen ja saamelaisopetuksen tilanteesta keskusteltiin vähemmistövaltuutetun, saamelaiskäräjien ja lapsiasiavaltuutetun yhdessä järjestämässä seminaarissa Helsingissä 13.11.
Dutkamuš lea almmuhuvvon suoma- ja sámegillii ja lea diŋgomis čujuhusas Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Lisätiedot: Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, p. 1604 3445, 050-396 0140
dahje dan lea maiddái vejolaš printet interneahtas čujuhusas www.ofm.fi.