index2.php_option=com_content_task=view_id=191_lang=finnish.html.xml

Saamelaiskäräjät haluaa perustaa inarin- ja koltansaamen kielen kääntäjän virat	Sámediggi hálida anáraš- ja nuortalašgielaid jorgaleaddjiid
Saamelaiskäräjät haluaa vakinaistaa vuonna 2008 työnsä aloittaneiden inarin- ja koltansaamen kielten kääntäjien virat.	Sámediggi hálida vuođđudit anáraš- ja nuortalašgielaide fásta jorgaleaddjiid virggiid.
Saamelaiskäräjät esittää asetukseen muutosta, joka mahdollistaa virkojen vakinaistamisen.	Sámediggi evttoha ásahussii rievdádusa, mii dagašii vejolažžan fásta virggiid vuođđudeami ja daid deavdima.
Virkojen vakinaistaminen edellyttää saamelaiskäräjistä annetun asetuksen muutosta, jossa virallisilta kielenkääntäjiltä edellytetään mm. kielitutkintoa, jota ei ole vielä mahdollista suorittaa kyseessä olevissa kielissä.	Fásta virggiid vuođđudeapmi gáibida rievdádusa sámedikkis addojuvvon láhkaásahussii daningo ásahus gáibida virggálaš giellajorgaleaddjiin ee. gielladutkosa. Gielladutkosa čađaheapmi ii leat vuos vejolaš dáin gielain.
Saamelaiskäräjien toimistoon voitiin ensimmäistä kertaa palkata inarin- ja koltansaamenkieliset kielenkääntäjät keväällä 2008, jolloin tarkoitusta varten saatiin varat valtion talousarviossa.	Sámedikki doaimmahahkii lei vuosttaš geardde vejolaš bálkáhit anáraš- ja nuortalašgielaid giella-jorgaleaddjiid giđđat 2008, go dárkkuhussii čujuhuvvui ruhta stáhta bušeahtas.
Saamen kielen toimistossa työskentelee jo aiemmin palkattuja pohjoissaamen kielenkääntäjiä, joista kolme valmistaa käännöksiä pelkästään Utsjoen kunnan tarpeisiin.	Sámegiela doaimmahagas barget juo ovdal bálkáhuvvon davvisámegiela giellajorgaleaddjit, geain golmmas ráhkadit jorgalusaid dušše Ohcejoga gieldda dárbbuide.
Kielitoimiston tehtävänä on mm. seurata ja toteuttaa saamen kielilaissa säädettyjä saamelaisten kielellisiä oikeuksia.	Gielladoaimmahaga bargun lea ee. čuovvut ja ollašuhttit sámi giellalágas mearriduvvon sámiid gielalaš vuoigatvuođaid.
Kielenkääntäjien lisäksi kielitoimistossa työskentelee saamen kieliturvasihteeri ja saamen kieliasiainsihteeri, jotka vastaavat mm. kielipoliittisten asioiden valmistelusta ja hoitavat pohjoismaiseen saamen kieliyhteistyöhön liittyviä asioita.	Giellajorgaleaddjiid lassin gielladoaimmahagas barget sámi gielladorvočálli ja sámi giellaáššiidčálli, geat vástideaba ee. giellapolitihkálaš áššiid válmmaštallamis ja dikšuba davviriikkalaš sámi giellaovttasbargui gulli áššiid.
Muita saamelaiskäräjien hallituksen kokouspäätöksiä 21.11.2008:	Eará sámedikki stivrra čoahkkinmearrádusat Avvilis 21.11.2008:
Saamenkielinen asiointi viranomaisissa edelleen kankeaa -	Áššiid dikšun sámegillii ain gággat eisseváldiin -
Viranomaiset eivät ole lisänneet työntekijöidensä saamen kielen taitoa ja saamenkielistä palvelua	Virgeeisseváldit eai leat lasihan bargiideaset sámegiela máhtu eaige sámegielat áššehasbálvaleami
Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa on edelleen vain vähän sellaisia työntekijöitä, jotka kykenevät palvelemaan asiakkaita saamen kielellä.	Sámiid ruovttuguovllu virgeeisseváldiin leat ain unnán dakkár bargit, geat bastet bálvalit áššehaččaid sámegillii.
Vuonna 2004 voimaan tulleen uuden saamen kielilain tarkoituksena oli tehdä saamenkielinen viranomaisissa asiointi luonnolliseksi ja vähentää vähitellen hankalaksi koettua tulkkausta.	Jagi 2004 fápmui boahtán sámi giellalága ulbmilin lei dahkat áššiid dikšuma eisseváldiin sámegillii lunddolažžan ja gulul unnidit dulkojumi, man leat vásihan unohažžan ja váigadin.
Saamelaiskäräjien hallitus antoi 21.11. lausuntonsa valmistelussa olevaan valtioneuvoston kielilainsäädäntöä koskevaan kertomukseen.	Sámedikki stivra attii cealkámušas stáhtaráđi muitalussii, mii guoská giellaláhkaásaheapmái ja lea aiddo válmmaštallama vuolde vuoigatvuohtaministeriijas.
Saamelaiskäräjät on tehnyt laajan selvityksen saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004-2006.	Sámediggi lea dahkan viiddis čilgehusa sámi giellalága ollašuvvamis jagiin 2004-2006.
Sen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielisen henkilöstön ja palvelun määrässä.	Dan mielde sámiid ruovttuguovllu gielddain ii leat dáhpáhuvvan mearkkašahtti rievdádus sámegielat bargiid ja bálvalusaid mearis.
Kotiseutualueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytykseksi tai erityiseksi ansioksi.	Ruovttuguovllu gielddain dušše Ohcejoga gielddas sámegiella atnojuvvo virgegáibádusaid eaktun dahje earenoamáš ánsun.
Saamelaisalueella työskentelevistä kuntien ja valtion työntekijöistä 9,5 % kykenee antamaan asiakaspalvelua saameksi.	Sámeguovllus bargi gielddaid ja stáhta bargiin dušše 9,5 % bastá bálvalit olbmuid sámegillii.
Saamenkielisiä palveluita järjestetään eniten sivistystoimessa eli perusopetuksessa, lasten päivähoi-dossa ja esiopetuksessa.	Sámegielat bálvalusat ordnejuvvojit eanemus čuvgehusdoaimmas nugo vuođđooahpahusas, mánáid baivedivššus ja ovdaoahpahusas.
Lähes kaikki muu saamenkielinen palvelu tapahtuu edelleen tulkkipalveluiden ja asiakirjakäännösten kautta.	Measta visot eará sámegielat bálvalusat dáhpáhuvvet ain dulkonbálvalusaid ja áššegirjjiid jorgaleami bokte.
Erityisen ongelmalliseksi on koettu saamen kielen käyttö puhelimitse tapahtuvassa asioinnissa.	Earenoamáš váttisin leat vásihan sámegiela geavaheami áššiid divššodettiin telefovnnas.
Viranomainen ei yleensä pysty järjestämään saamenkielistä puhelinpalvelua.	Virgeeisseváldi ii dábálaččat bastte ordnet telefonbálvaleami sámegillii.
Myönteisenä kehityksenä pidetään viranomaisten saamenkielisen tiedotustoiminnan lisääntymistä, mm. useiden yhteisöjen internet-sivustojen julkaisemista myös saamen kielellä.	Positiivvalaš ovdaneapmin adnojuvvo dat, ahte virgeeisseváldiid diehtojuohkin sámegillii lea lassánan ee. dan bokte go máŋggat eisseváldit leat almmuhan internetsiidduid maiddái sámegillii.
Saamelaiskäräjien omassa toiminnassa myönteistä on inarin- ja koltansaamenkielisten kielenkääntäjien palkkaamismahdollisuus saamen kielen toimistoon vuonna 2008.	Sámedikki iežas doaimmain positiivvalaš lea, ahte leat bastán bálkahit anáraš- ja nuortalašgielaid jorgaleaddjiid sámegiela doaimmahahkii jagi 2008.
Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota siihen, että valtaosa saamelaisväestöstä jää kaikkien saamen kielioikeuksien ulkopuolelle sen takia, että he asuvat saamen kielilain pääasiallisen soveltamisalueen, eli saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Cealkámušas giddejuvvo fuomášupmi maiddái dasa, ahte váldooassi sámi álbmogis báhcá buot sámi giellavuoigatvuođaid olggobeallái danin go sii ásset sámi giellalága oaiveáššálaš doaibmanguovllu, namalassii sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Nilla Tapiola edustajaksi porotalous- ja luontaiselinkeinojen neuvottelukuntaan	Nilla Tapiola ovddasteaddjin boazodoallo- ja luondduealáhusaid ráđđádallangoddái
Utsjokelainen Nilla Tapiola nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi maa- ja metsätalousministeriön asettamaan porotalous- ja luontaiselinkeinotutkimuksen neuvottelukuntaan maaliskuuhun 2010 asti.	Ohcejohkalaš Nilla Tapiola namahuvvui sámedikki ovddasteaddjin eana- ja meahccedoalloministeriija ásahan boazodoallo- ja luondduealáhusdutkámuša ráđđádallangoddái njukčamánu 2010 rádjái.
Ministeriö pyysi saamelaiskäräjiä nimeämään neuvottelukuntaan uuden edustajan edesmenneen rehtori Lassi Valkeapään tilalle.	Ministeriija bivddii sámedikki nammadit ráđđádallangoddái ođđa ovddasteaddjis čakčat jápmán rektor Lassi Valkeapää sadjái.
Tapiolan varajäsenenä toimii jo aiemmin tehtävään nimetty Ristenrauna Magga.	Tapiola várrelahttun bargá juo ovdal bargui nammaduvvon Ristenrauna Magga.
Vuotsolainen Petra Biret Magga nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi maakotkan porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän seurantaryhmään.	Vuohččulaš Petra Biret Magga nammaduvvui sámedikki ovddasteaddjin eanagoaskima boazodollui dagahan vahágiid buhtadanortnega čuovvu bargojovkui.
Seurantaryhmän on asettanut ympäristöministeriö.	Bargojoavkku lea ásahan birasministeriija.
Urpo Vuolab varaedustajaksi metsähallituksen Utsjoen yhteistyöryhmään	Urpo Vuolab várreovddasteaddjin meahcceráđđehusa Ohcejoga ovttasbargojovkui
Urpo Vuolab nimettiin saamelaiskäräjien varaedustajaksi metsähallituksen Utsjoen yhteistyöryhmään.	Urpo Vuolab nammaduvvui sámedikki várreovddasteaddjin meahcceráđđehusa Ohcejoga ovttasbargojovkui.
Saamelaiskäräjien varaedustajana ryhmässä on aiemmin toiminut Pentti Pieski, joka on pyytänyt uuden varaedustajan nimeämistä sen jälkeen kun hän on siirtynyt metsähallituksen työntekijäksi.	Sámedikki várreovddasteaddjin bargojoavkkus lea ovdal bargan Pentti Pieski, gii lea bivdán ođđa várreovddasteaddji nammadeami dan maŋŋá go son lea sirdásan meahcceráđđehusa bargin.
Edustajaehdokkaita kirjastoapurahalautakuntaan	Sámi evttohasat girjerájusveahkkeruđaid lávdegoddái
Saamelaiskäräjät esittää opetusministeriölle saamelaisedustusta ministeriön alaisuudessa toimivaan kirjastoapurahalautakuntaan.	Sámediggi evttoha oahpahusministeriijai sámiid ovddasteaddjiid ministeriija vuolde doaibmi girjerájusveahkkeruđaid lávdegoddái.
Lautakunta jakaa kirjailijoille ja kääntäjille apurahoja ja avustuksia.	Lávdegoddi juohká girječálliide ja jorgaleaddjiide veahkkeruđaid ja stipeanddaid.
Ministeriö nimeää lautakuntaan yhteensä seitsemän jäsentä ja heille varajäsenet.	Ministeriija namuha lávdegoddái oktiibuot čieža lahtu ja daidda várrelahtuid.
Saamelaiskäräjät asetti ehdolle seuraavat kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä edustavat henkilöt: Erkki Lumisalmi, Jouni Ilmari Jomppanen, Matti Morottaja, Anni Näkkäläjärvi, Hilkka Rasmus ja Rauna Paadar-Leivo.	Sámediggi ásahii evttohassan čuovvovaš olbmuid, geat ovddastit buot golmma Suomas hubmojuvvon sámegiela: Erkki Lumisalmi, Jouni Ilmari Jomppanen, Matti Morottaja, Anni Näkkäläjärvi, Hilkka Rasmus ja Rauna Paadar-Leivo.
Erkki Lumisalmi edustajaksi Kolttakulttuurisäätiöön	Erkki Lumisalmi ovddasteaddjin Nuortalaškultuvrra doarjjafondii
Erkki Lumisalmi nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi perustettavaan Kolttakulttuurisäätiöön.	Erkki Lumisalmi nammaduvvui sámedikki ovddasteaddjin nuortalaškultuvrra ođđa doarjjafondii (Kolttakulttuurisäätiö).
Saamelaismuseosäätiö pyysi keväällä patentti- ja rekisterihallitukselta lupaa Kolttakulttuurisäätiön perustamiseen.	Sámi museafoanda (Saamelaismuseosäätiö) bivddii giđđat pateanta- ja registrerenráđđehusas lobi nuortalaškultuvrra doarjjafoandda vuođđudeapmái.
Lupa säätiön perustamiseen saatiin lokakuussa 2008.	Lohpi foandda vuođđudeapmái bođii golggotmánus 2008.
Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää kolttasaamelaista kulttuuria sekä ylläpitää ja ohjata Sevettijärvellä sijaitsevaa kolttakult-tuurikeskusta.	Foandda ulbmilin lea doarjut ja ovddidit nuortasámiid kultuvrra ja bajásdoallat ja stivret nuortalaškultuvrra guovddáža, mii lea Čeavetjávrris.