index2.php_option=com_content_task=view_id=194_lang=finnish.html.xml

Saamelaiset – yksi kansa neljässä valtiossa Sámit - okta álbmot njealji riikkas Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. Sámit leat okta álbmot njealji riikka, Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin. Saamelaispoliittisen teesin mukaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuvat ” saamelaiset ovat yksi kansa, jonka yhtenäisyyttä valtioiden rajat eivät saa rikkoa ”. Sámepolitihkalaš čuoččuhusa mielde ” sámit leat okta álbmot, man oktilašvuođa riikkaid ráját eai oaččo rihkkut ”. Saamelaiset tekevät tänä päivänä laajaa yhteistyötä yli valtiorajojen. Myös eri maissa asuvien saamelaisten keskinäinen yhteenkuuluvuudentunne on nykyään vahva. Sámiid váldegottiid rájáid rasttildeaddji oktiigullevašvuohta lea dán áigge nana vuođu alde ja oktasašbargu viiddis. Yhteistyötä tekevät virallisen saamelaisyhteisön edustajat, eli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat saamelaisparlamentit sekä lisäksi kansalaisjärjestöt, eri alojen taide- ja ammattijärjestöt ja myös oppilaitokset. Oktasašbarggu dahket nu virggálaš sámeservodaga ovddasteaddjit, Suomas, Ruoŧas ja Norggas doaibmi sámeparlameanttat (saamelaiskäräjät / sámediggi / sametinget) go álbmotsearvvit, sierra surggiid ovddasteaddji dáidda- ja ámmátsearvvit ja oahppolágádusatge. Saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä tehdään myös maiden hallitusten ja paikallisten viranomaisten tasolla. Sámeáššiid guoski oktasašbargu dahkkojuvvo maid riikkaid ráđđehusaid ja báikkálaš eiseválddiid dásis. Merkittävimpiä yhteisen arkipäivän rakentajia ovat saamenkielinen radio ja TV, joiden seuraamismahdollisuudet ovat laajentuneet internetin myötä kaikkialle. Dehálamos oktasaš árgabeaivve huksejeaddjit leat sámegielat radio ja TV, maid čuovvunvejolašvuođat leat viidánan interneahta mielde juohke beallai. Lisäksi sukujuuret ja yksityisten ihmisten yhteydet kulkevat luontevasti valtakuntien rajojen yli. Dasa lassin priváhta olbmuid fuolke- ja eará oktavuođat ollet lunddolaččat riikkarájáid rastá. Yhteinen kieli tekee saamelaisalueesta yhteisen levikkialueen myös saamenkieliselle kirjallisuudelle, musiikille, elokuvalle ja tiedotusvälineille ja yhteisen toiminta-alueen saamenkieliselle teatterille ja erilaisille tapahtumille musiikkifestivaaleista kirkkopäiviin. Oktasaš giella dahká sámeguovllus oktasaš leavvanviidodaga maid sámegielat girjjálašvuhtii, musihkkai, ealligovvii ja dieđihangaskaomiide ja oktasaš doaibmaguovllu sámegielat teáhterii ja sierralágan dáhpáhusaide musihkkafestiválain girkobeivviide. Yhteisinä kielinä toimivat saamen suurin kielimuoto pohjoissaame ja luulajan-, etelä- ja koltansaame. Oktasaš giellan leat sámegiela stuorámus giellahápmi davvisámegiella ja juliv-, lullisáme- ja nuortalašgiella. Luulajan- ja eteläsaamea puhutaan Norjan ja Ruotsin alueilla. Julivgiela ja lullisámegiela hállet Norgga ja Ruoŧa guovlluin. Koltansaame puolestaan toimii yhdyssiteenä Suomen ja Venäjän kolttasaamelaisten välillä. Nuortalašgiella fas lea gulahallangaskaoapmin Suoma ja Ruošša nuortalaččaid gaskkas. Pohjoissaamea käytetään perinteisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla. Davvisámegiela geavahit árbevirolaččat Suoma, Ruoŧa ja Norgga guovlluin. Nykyisin sen osaajia on myös Venäjän puolella. Dán áigge dan hállet maid Ruošša bealde. Saamelaisväestön määrän arvioidaan yleensä olevan 60.000-100.000 välillä. Sámit leat árvvu mielde 60.000-100.000 gaskkas. Norjassa on arviolta 40.000-60.000, Ruotsissa 15.000-20.000, Suomessa 9300-10.000 ja Venäjällä noin 2 000 saamelaista. Norggas leat árvvu mielde 40.000-60.000, Ruoŧas 15.000-20.000, Suomas 9.300-10.000 ja Ruoššas sullii 2.000 sápmelačča. Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Sámit leat eanetlohkun muhtun gielddain Sámis: Suoma Ohcejoga, Norgga Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu ja Unjárgga gielddain.