index2.php_option=com_content_task=view_id=197_lang=finnish.html.xml

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Sámiid álbmotbeaivi 6.2. Neljän valtakunnan alueella asuvat saamelaiset viettävät yhteistä kansallispäivää (Sámiid álbmotbeaivi) helmikuun 6. päivänä. Njealje riikkas ássi sápmelaččat ávvudit oktasaš álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivve. Juhlallisuuksia järjestetään silloin eri puolilla Saamenmaata. Dalle sámit ávvudit miehtá Sámeeatnama. Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä, mutta lisäksi niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin viranomaiset suosittavat yleistä liputusta. Beaivi lea okta sámiid leavgabeivviin, muhto maiddái Suoma, Ruoŧa ja Norgga eiseválddit ávžžuhit atnit leavgga almmolaččat. Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Sámiid álbmotbeaivi lea vel nuorra ávvudanbeaivi, suopmelaš almmenáhkkái dat merkejuvvui jagis 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Álbmotbeaivvi birra mearriduvvui goit juo jagis 1992 Helssegis ordnejuvvon 15. sámekonfereanssas ja dan ruohttasat leat badjel čuođi jagi duohken, jagis 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Dalle Norgga Troandimis ordnejuvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man ulbmilin lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiide guoski gažaldagaide. Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset. Gieđahallon fáttáin dehálepmosat ledje lihkadeapmái, eanageavaheapmái, boazodollui ja skuvlavázzimii guoski gažaldagat. Ensimmäisen kokouksen satakunta osanottajaa tulivat pelkästään Ruotsista ja Norjasta, eikä historiallinen kokous vielä tarkoittanut säännöllisen ja valtakunnan rajat ylittävän saamelaisyhteistyön alkua. Vuosttas čoahkkima čuođenáre oasseváldi bohte Ruoŧas ja Norggas, iige historjjálaš čoahkkin vel oaivvildan jeavddalaš ja riikkarájáid rasttildeaddji sámeoktasašbarggu álggu. Silti sen merkitys oli suuri: pohja tulevalle työlle oli luotu, ja saamelaisten yhteinen esiintyminen huomattiin. Dattetge dan mearkkašupmi lei stuoris: vuođđu boahttevaš bargui lei huksejuvvon, ja sámiid oktasaš deaivvadeapmi fuomášuvvui. Saamelaisten poliittisen tietoisuuden katsotaankin heränneen juuri tuolloin. Máŋgasat leatge dan mielas ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta badjánišgođii aiddo dalle. Helsingin kaupungintalon juhlaliputus saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2008. Helssega gávpotdálu leavgaatnin sámiid álbmotbeaivve 6.2.2008. Kuva: Pirita Näkkäläjärvi. Govva: Pirita Näkkäläjärvi. Julkaistu kuvaajan luvalla. Almmustahtton govvejeaddji lobiin. ” Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana. ” Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin. Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa ”, totesi saamelaisyhteistyön äidiksi kutsuttu naisjärjestön aktiivi Elsa Laula Renberg Trondheimin kokouksen avajaispuheessaan. Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii ”, dajai sámeoktasašbarggu eadnin gohčoduvvon nissonsearvvi aktiiva Elsa Laula Renberg Troandima čoahkkima rahpansáhkavuorustis. Nykyään saamelaiset juhlivat yhteistä kansallispäiväänsä yhtä aikaa. Dán áigge sámit ávvudit oktasaš álbmotbeaivviset oktanaga. Juhlallisuuksissa puhutaan eri kieliä ja pukeudutaan paikallisiin pukuihin, mutta juhlapäivä, lippu ja kansallislaulu ovat kaikkialla samat. Ávvudemiin sii hállet máŋgga sierra sámegiela ja gárvodit báikkálaš gávttiide, muhto ávvudanbeaivi, leavga ja álbmotlávlla leat juohke sajis seammát. Elsa Laula Renberg – saamelaisyhteistyön äiti Elsa Laula Renberg – sámeoktasašbarggu eadni Vuoden 1917 historiallisen kokouksen koollekutsujana oli naisjärjestö Brurskanken samisk kvindeforening, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttaja Elsa Laula (1877-1931). Jagi 1917 historjjálaš čoahkkima bovdii čoahkkái nissonsearvi ŠBrurskanken samisk kvindeforeningŠ, man njunnožis doaimmai aktiivvalaš nisu Elsa Laula (1877-1931). Hän oli alkujaan Ruotsin saamelainen, joka avioiduttuaan ja muutettuaan Norjaan tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. Elsa Laula lei álgoálggus Ruoŧa sápmelaš, guhte náitalettiin Tomas Renbergiin Norgii, dovdojuvvui sohkanamain Laula Renberg. Hänen sanansa kokouksen avauspuheenvuorossa nostavat hyvin esille vuoden 1917 kokouksen tarkoituksen: Su sánit čoahkkima rahpansáhkavuorus buktet bures ovdan jagi 1917 čoahkkima ulbmila: ” Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin. Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa. Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii ”. Kokouksen yhtenä seurauksena Ruotsin Östersundissa järjestettiin jo seuraavana vuonna (1918) valtakunnallinen saamelaiskokous, jonka keskeisiksi asioiksi nousivat koulukysymykset. Čoahkkin oaččui áigái dan ahte Ruoŧa Östersunddas ordnejuvvui juo maŋit jagi (1918) riikkaviidosaš sámečoahkkin, man guovddáš áššin ledje skuvlagažaldagat. Norjassa vastaava valtakunnallinen saamelaiskokous järjestettiin Tenon kunnassa vuonna 1919. Norggas seammasullasaš riikkaviidosaš sámečoahkkin ordnejuvvui Deanu gielddas jagis 1919. Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen. Elsa Laula lei juo ovdal váikkuhan aktiivvalaččat sámi searvedoaimma álgimii. Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelminan-Åselen saamelaisyhdistyksen, puheenjohtaja. Son lei jagis 1904 Ruoŧas vuođđuduvvon vuosttas sámesearvvi, Wilhelmina-Åsele sámesearvvi, ságajođiheaddji. Yhdistys toimi aktiivisesti muun muassa poronhoitajasaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemiseksi ja pyrki vaikuttamaan saamelaisten kouluoloihin. Searvi doaimmai aktiivvalaččat ee. boazosápmelaččaid ja eanadoalliid soahpameahttunvuođaid ordnemis ja váikkuhii sámiid skuvladiliid ordnen komitea ásaheapmái. Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906-08, nekin Ruotsin tapaan eteläsaamelaisilla alueilla. Elsa Laula Renberg váikkuhii aktiivvalaččat sámeservviid vuođđudeapmái maid Norggas, gos vuođđuduvvojedje vihtta sámesearvvi jagiin 1906-08, datge Ruoŧa láhkai lullisámi guovlluin. Finnmarkenin alueella saamelaisyhdistysten perustaminen oli vilkasta 1910–luvulla. Finnmárkku guovllus sámeservviid vuođđudedje viššalit 1910–logus. Yhdistystoiminnan lisäksi Norjan ja Ruotsin saamelaiset pyrkivät 1900–luvun alussa ajamaan asioitaan myös sanomalehtien avulla. Searvedoaimma lassin Norgga ja Ruoŧa sámit geahččaledje 1900–logu álggus ovddidit áššiideaset maid aviissaid bokte. Vuonna 1904 Finnmarkissa perustettu sanomalehti Sagai Muittaleagje (Uutisten kertoja) jää historiaan ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban (Sápp-Issát) saamisessa Norjan Suurkäräjille kahdeksi istuntokaudeksi (1906-1912). Jagis 1904 Finnmárkkus vuođđuduvvon aviisa Sagai Muittaleagje (Ođđasiid muitaleaddji) báhcá historjái vuosttas sápmelaš riikkabeaialbmá Isak Saba (Sápp-Issát) oažžumis Norgga Stuorradiggái guovtti badjái (1906-1912). Suomen saamelaisten yhdistystoiminta alkoi toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1945, kun Samii Litto – Saamelaisten yhdistys perustettiin evakkomatkalla Alavieskassa. Suoma sámiid searvedoaibma álggii nuppi máilmmisoađi maŋŋá, jagis 1945, go Samii Litto vuođđuduvvui eváhkkomátkkis Alavieskas. Sitä ennen olivat suomalaiset Lapin ystävät perustaneet Lapin Sivistysseuran (Sámi Cuvgehussearvi) vuonna 1932 Helsingissä. Dan ovdal ledje suopmelaš Sámi ustibat vuođđudan Sámi Čuvgehussearvvi jagis 1932 Helssegis. Seura alkoi vuonna 1934 julkaista saamenkielistä Sabmelaš – lehteä ja vaikutti yhdessä Samii Litton kanssa ensimmäisen saamelaisasiain komitean asettamiseen Suomessa vuonna 1949. Searvi olggosaddigođii jagis 1934 sámegielat Sabmelaš – bláđi ja váikkuhii ovttas Samii Litto – servviin vuosttas sámeáššiid komitea ásaheapmái Suomas jagis 1949. Samii Litton aikaansaannoksiin voidaan lisäksi lukea Saamelaisten kristillisen kansanopiston (Sámii kristtalaš nuoraidskuvla) perustaminen Inariin vuonna 1952 (-1993) ja Saamelaismuseon (Sámi musea) avaaminen kävijöille Inarissa vuonna 1962. Samii Litto ánsun sáhttá lohkat maid Sámiid kristtalaš nuoraidskuvlla vuođđudeami Anárii jagis 1952 (-1993) ja Sámi musea rahpama olbmuide Anáris jagis 1962. Saamelaismuseo on edelleen toiminnassa ja se on yksi Suomen suosituimmista museoista, ks. Sámi musea doaibmá ainge ja dat lea okta Suoma bivnnuhamos museain, gč. www.siida.fi. www.siida.fi. Girjegiisá Oy / Ohcejohka. Karl Nickul 1970: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. Aage Solbakk 1997: Sámi historjá II. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 297. Davvi Girji OS: www.davvi.no Helsinki. Davvi Girji OS: www.davvi.no Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Čálliidlágádus: www.calliidlagadus.org Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaan 2004 Sápmelaččaid álbmotbeaivi váldojuvvo kaleandarii 2004 Saamelaiskulttuurin ensyklopedia Sámekultuvrra ensyklopediija