index2.php_option=com_content_task=view_id=197_lang=finnish.html.xml
Saamelaisten kansallispäivä 6.2. | Sámiid álbmotbeaivi 6.2. |
Neljän valtakunnan alueella asuvat saamelaiset viettävät yhteistä kansallispäivää (Sámiid álbmotbeaivi) helmikuun 6. päivänä. | Njealje riikkas ássi sápmelaččat ávvudit oktasaš álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivve. |
Juhlallisuuksia järjestetään silloin eri puolilla Saamenmaata. | Dalle sámit ávvudit miehtá Sámeeatnama. |
Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä, mutta lisäksi niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin viranomaiset suosittavat yleistä liputusta. | Beaivi lea okta sámiid leavgabeivviin, muhto maiddái Suoma, Ruoŧa ja Norgga eiseválddit ávžžuhit atnit leavgga almmolaččat. |
Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. | Sámiid álbmotbeaivi lea vel nuorra ávvudanbeaivi, suopmelaš almmenáhkkái dat merkejuvvui jagis 2004. |
Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. | Álbmotbeaivvi birra mearriduvvui goit juo jagis 1992 Helssegis ordnejuvvon 15. sámekonfereanssas ja dan ruohttasat leat badjel čuođi jagi duohken, jagis 1917. |
Tuolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. | Dalle Norgga Troandimis ordnejuvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man ulbmilin lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiide guoski gažaldagaide. |
Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset. | Gieđahallon fáttáin dehálepmosat ledje lihkadeapmái, eanageavaheapmái, boazodollui ja skuvlavázzimii guoski gažaldagat. |
Ensimmäisen kokouksen satakunta osanottajaa tulivat pelkästään Ruotsista ja Norjasta, eikä historiallinen kokous vielä tarkoittanut säännöllisen ja valtakunnan rajat ylittävän saamelaisyhteistyön alkua. | Vuosttas čoahkkima čuođenáre oasseváldi bohte Ruoŧas ja Norggas, iige historjjálaš čoahkkin vel oaivvildan jeavddalaš ja riikkarájáid rasttildeaddji sámeoktasašbarggu álggu. |
Silti sen merkitys oli suuri: pohja tulevalle työlle oli luotu, ja saamelaisten yhteinen esiintyminen huomattiin. | Dattetge dan mearkkašupmi lei stuoris: vuođđu boahttevaš bargui lei huksejuvvon, ja sámiid oktasaš deaivvadeapmi fuomášuvvui. |
Saamelaisten poliittisen tietoisuuden katsotaankin heränneen juuri tuolloin. | Máŋgasat leatge dan mielas ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta badjánišgođii aiddo dalle. |
Helsingin kaupungintalon juhlaliputus saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2008. | Helssega gávpotdálu leavgaatnin sámiid álbmotbeaivve 6.2.2008. |
Kuva: Pirita Näkkäläjärvi. | Govva: Pirita Näkkäläjärvi. |
Julkaistu kuvaajan luvalla. | Almmustahtton govvejeaddji lobiin. |
” Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana. | ” Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin. |
Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa ”, totesi saamelaisyhteistyön äidiksi kutsuttu naisjärjestön aktiivi Elsa Laula Renberg Trondheimin kokouksen avajaispuheessaan. | Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii ”, dajai sámeoktasašbarggu eadnin gohčoduvvon nissonsearvvi aktiiva Elsa Laula Renberg Troandima čoahkkima rahpansáhkavuorustis. |
Nykyään saamelaiset juhlivat yhteistä kansallispäiväänsä yhtä aikaa. | Dán áigge sámit ávvudit oktasaš álbmotbeaivviset oktanaga. |
Juhlallisuuksissa puhutaan eri kieliä ja pukeudutaan paikallisiin pukuihin, mutta juhlapäivä, lippu ja kansallislaulu ovat kaikkialla samat. | Ávvudemiin sii hállet máŋgga sierra sámegiela ja gárvodit báikkálaš gávttiide, muhto ávvudanbeaivi, leavga ja álbmotlávlla leat juohke sajis seammát. |
Elsa Laula Renberg – saamelaisyhteistyön äiti | Elsa Laula Renberg – sámeoktasašbarggu eadni |
Vuoden 1917 historiallisen kokouksen koollekutsujana oli naisjärjestö Brurskanken samisk kvindeforening, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttaja Elsa Laula (1877-1931). | Jagi 1917 historjjálaš čoahkkima bovdii čoahkkái nissonsearvi ŠBrurskanken samisk kvindeforeningŠ, man njunnožis doaimmai aktiivvalaš nisu Elsa Laula (1877-1931). |
Hän oli alkujaan Ruotsin saamelainen, joka avioiduttuaan ja muutettuaan Norjaan tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. | Elsa Laula lei álgoálggus Ruoŧa sápmelaš, guhte náitalettiin Tomas Renbergiin Norgii, dovdojuvvui sohkanamain Laula Renberg. |
Hänen sanansa kokouksen avauspuheenvuorossa nostavat hyvin esille vuoden 1917 kokouksen tarkoituksen: | Su sánit čoahkkima rahpansáhkavuorus buktet bures ovdan jagi 1917 čoahkkima ulbmila: ” Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin. |
Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa. | Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii ”. |
Kokouksen yhtenä seurauksena Ruotsin Östersundissa järjestettiin jo seuraavana vuonna (1918) valtakunnallinen saamelaiskokous, jonka keskeisiksi asioiksi nousivat koulukysymykset. | Čoahkkin oaččui áigái dan ahte Ruoŧa Östersunddas ordnejuvvui juo maŋit jagi (1918) riikkaviidosaš sámečoahkkin, man guovddáš áššin ledje skuvlagažaldagat. |
Norjassa vastaava valtakunnallinen saamelaiskokous järjestettiin Tenon kunnassa vuonna 1919. | Norggas seammasullasaš riikkaviidosaš sámečoahkkin ordnejuvvui Deanu gielddas jagis 1919. |
Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen. | Elsa Laula lei juo ovdal váikkuhan aktiivvalaččat sámi searvedoaimma álgimii. |
Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelminan-Åselen saamelaisyhdistyksen, puheenjohtaja. | Son lei jagis 1904 Ruoŧas vuođđuduvvon vuosttas sámesearvvi, Wilhelmina-Åsele sámesearvvi, ságajođiheaddji. |
Yhdistys toimi aktiivisesti muun muassa poronhoitajasaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemiseksi ja pyrki vaikuttamaan saamelaisten kouluoloihin. | Searvi doaimmai aktiivvalaččat ee. boazosápmelaččaid ja eanadoalliid soahpameahttunvuođaid ordnemis ja váikkuhii sámiid skuvladiliid ordnen komitea ásaheapmái. |
Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906-08, nekin Ruotsin tapaan eteläsaamelaisilla alueilla. | Elsa Laula Renberg váikkuhii aktiivvalaččat sámeservviid vuođđudeapmái maid Norggas, gos vuođđuduvvojedje vihtta sámesearvvi jagiin 1906-08, datge Ruoŧa láhkai lullisámi guovlluin. |
Finnmarkenin alueella saamelaisyhdistysten perustaminen oli vilkasta 1910–luvulla. | Finnmárkku guovllus sámeservviid vuođđudedje viššalit 1910–logus. |
Yhdistystoiminnan lisäksi Norjan ja Ruotsin saamelaiset pyrkivät 1900–luvun alussa ajamaan asioitaan myös sanomalehtien avulla. | Searvedoaimma lassin Norgga ja Ruoŧa sámit geahččaledje 1900–logu álggus ovddidit áššiideaset maid aviissaid bokte. |
Vuonna 1904 Finnmarkissa perustettu sanomalehti Sagai Muittaleagje (Uutisten kertoja) jää historiaan ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban (Sápp-Issát) saamisessa Norjan Suurkäräjille kahdeksi istuntokaudeksi (1906-1912). | Jagis 1904 Finnmárkkus vuođđuduvvon aviisa Sagai Muittaleagje (Ođđasiid muitaleaddji) báhcá historjái vuosttas sápmelaš riikkabeaialbmá Isak Saba (Sápp-Issát) oažžumis Norgga Stuorradiggái guovtti badjái (1906-1912). |
Suomen saamelaisten yhdistystoiminta alkoi toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1945, kun Samii Litto – Saamelaisten yhdistys perustettiin evakkomatkalla Alavieskassa. | Suoma sámiid searvedoaibma álggii nuppi máilmmisoađi maŋŋá, jagis 1945, go Samii Litto vuođđuduvvui eváhkkomátkkis Alavieskas. |
Sitä ennen olivat suomalaiset Lapin ystävät perustaneet Lapin Sivistysseuran (Sámi Cuvgehussearvi) vuonna 1932 Helsingissä. | Dan ovdal ledje suopmelaš Sámi ustibat vuođđudan Sámi Čuvgehussearvvi jagis 1932 Helssegis. |
Seura alkoi vuonna 1934 julkaista saamenkielistä Sabmelaš – lehteä ja vaikutti yhdessä Samii Litton kanssa ensimmäisen saamelaisasiain komitean asettamiseen Suomessa vuonna 1949. | Searvi olggosaddigođii jagis 1934 sámegielat Sabmelaš – bláđi ja váikkuhii ovttas Samii Litto – servviin vuosttas sámeáššiid komitea ásaheapmái Suomas jagis 1949. |
Samii Litton aikaansaannoksiin voidaan lisäksi lukea Saamelaisten kristillisen kansanopiston (Sámii kristtalaš nuoraidskuvla) perustaminen Inariin vuonna 1952 (-1993) ja Saamelaismuseon (Sámi musea) avaaminen kävijöille Inarissa vuonna 1962. | Samii Litto ánsun sáhttá lohkat maid Sámiid kristtalaš nuoraidskuvlla vuođđudeami Anárii jagis 1952 (-1993) ja Sámi musea rahpama olbmuide Anáris jagis 1962. |
Saamelaismuseo on edelleen toiminnassa ja se on yksi Suomen suosituimmista museoista, ks. | Sámi musea doaibmá ainge ja dat lea okta Suoma bivnnuhamos museain, gč. www.siida.fi. |
www.siida.fi. | Girjegiisá Oy / Ohcejohka. |
Karl Nickul 1970: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. | Aage Solbakk 1997: Sámi historjá II. |
Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 297. | Davvi Girji OS: www.davvi.no |
Helsinki. | Davvi Girji OS: www.davvi.no |
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. | Čálliidlágádus: www.calliidlagadus.org |
Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaan 2004 | Sápmelaččaid álbmotbeaivi váldojuvvo kaleandarii 2004 |
Saamelaiskulttuurin ensyklopedia | Sámekultuvrra ensyklopediija |