index2.php_option=com_content_task=view_id=198_lang=finnish.html.xml
Saamen suvun laulu - Sámi soga lávlla | Sámi soga lávlla |
Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla) on saamelaisten kansallislaulu. | Sámi soga lávlla lea sámiid álbmotlávlla. |
Laulun sanat on kirjoittanut saamelaisten merkkimies Isak Saba (1875-1921). | Lávlaga sániid lea čállán sámiid mearkaalmmái Isak Saba / Sápp-Issát (1875-1921). |
Hän oli Finnmarkin Nessebystä (Unjárga / Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies. | Son lei oahpaheaddji ja eret Finnmárkku Unjárggas, vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái. |
Saban runo valittiin kansallislauluksi 13. saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. | Saba dikta válljejuvvui álbmotlávllan 13. sámekonfereanssas Åres borgemánus 1986. |
Laulun on säveltänyt norjalainen Arne Sørlie. | Lávlagii lea bidjan nuohta norgalaš Arne Sørlie. |
Sävellys hyväksyttiin virallisesti saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä vuonna 1992. | Nuohtta dohkkehuvvui virggálaččat sámiid 15. konfereanssas Helssegis 1992. |
Saamen suvun laulu on käännetty kuudelle saamen kielelle ja myös suomeksi, jonka käännöksen on tehnyt Otto Manninen. | Sámi soga lávlla lea jorgaluvvon guđa sámegillii ja maiddái suomagillii, man jorgalii Otto Manninen. |
Kansallislaulua lauletaan kaikkialla siellä, missä vietetään saamelaisten juhlaa. | Sámit lávlot Sámi soga lávlaga álo go ávvudit. |
Yleensä sitä lauletaan seisaalleen nousten. | Dábálaččat dat lávlojuvvo čuoččat. |
Isak Mikal (Mikkel) syntyi Per Sabbasenin ja Britha Aikion seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi. | Isak Mikal (Mikkel) riegádii Per Sabbasena ja Britha Aikio čieža máná bearrašii nubbin nuoramus mánnán. |
Hänen isänsä oli kauppias, karjanhoitaja ja kalastaja, ja siksi perheellä olikin varaa asua monia muita mukavammin. | Su áhčči lei gávpejas, šibitdoalli ja guolásteaddji, ja danin bearaš suittiige ássat stuorát ja buoret viesus go máŋgasat earát. |
Sittemmin Saban synnyinkoti on korjattu ja siitä on tehty osa Várjjat Sámi Musean (Varanger Sámi museum) näyttelyä. | Maŋŋá Saba mánnávuođa ruoktu lea divvojuvvon ja lea dál oassi Várjjat Sámi Musea (Varanger Sámi museum) čájáhusa. |
Saba tunnetaan erityisesti saamelaisten kansallislaulun sanoittajana, mutta hän oli myös opettaja ja poliitikko. | Saba dovdet erenomážit das go son lea čállán sániid sámiid álbmotlávlagii, muhto son lei maid sápmelaš oahpaheaddji ja politihkkár. |
Ensimmäisenä saamelaisena valtiopäivämiehenä Norjan Suurkäräjillä vuosina 1907-1912 hän edusti Ruijan työväenpuoluetta. | Vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmájin Norgga Stuorradikkis jagiin 1907-1912 son ovddastii Finnmárkku bargiidbellodaga. |
Saba tuli valituksi valtiopäiville, sillä hän onnistui viemään eteenpäin saamelaisten oikeuksia koskevaa ohjelmaa, jossa korostettiin muun muassa saamenkielisten jumalanpalvelusten ja Raamattujen tärkeyttä sekä vaadittiin yhtäläisiä maanosto-oikeuksia. | Saba válljejuvvui riikkabeivviide, dasgo son lihkostuvai doalvut ovddosguvlui sámiid vuoigatvuođaid guoski prográmma, mas deattuhuvvui earet eará sámegielat ipmilbálvalusaid ja Biibbaliid dehálašvuohta sihke gáibiduvvojedje ovttalágan eanaoastinvuoigatvuođat. |
Saban vaikuttaessa Norjassa elettiin vielä virallisen norjalaistamispolitiikan aikaa, jolloin saamen kieli ja saamelainen kulttuuri pyrittiin kitkemään pois. | Dalle go Saba váikkuhii Norggas elle vel virggálaš dáruiduhttinpolitihka áiggi ja sámegiela ja sámekultuvrra geahččaledje jávkadit. |
Isak Saba kuoli alkukesästä vuonna 1921 vain 46-vuotiaana. | Saba jámii álgogease 1921 dušše 46-jahkásažžan. |
Sanomalehti Nuorttanáste julkaisi pian hänen kuolemansa jälkeen muistokirjoituksen, jonka mukaan saamelaiset olivat menettäneet tärkeän edustajansa, joka jätti jälkeensä sukupolvien ajan elävän perinnön. | Sámi aviisa Nuorttanáste almmustahtii Saba jápmima maŋŋá muitočállosa, man mielde sámit ledje manahan dehálaš ovddasteaddjiset, guhte guđii maŋŋásis sohkabuolvvaid čađa ealli árbbi. |
Kuuntele ja laula pohjoissaameksi | Guldal ja lávllo davvisámegillii |
(julkaistu esittäjän luvalla) | (almmustahtton lávlu lobiin) |
(julkaistu esittäjien luvalla) | Duottar leabbá duoddar duohkin, |
Kuuntele ja laula koltansaameksi | ruoškkas, ruovggas rođuin gullo, |
(julkaistu esittäjien luvalla) | juhca jávrriin, jalgadasain, |
Sanat suomeksi | geresskálla máđii miel. |
Kaukaa alta seitsentähden Lapin kulma kuumottavi aava Turjan tunturisto järvi järven tuolla puolen, valtahiset harjat, huiput kohoo kohti ilman kantta, joet joikaa, korvet kaikaa, niemet pystyt, rautarinnat, työntyy tyrskymerta päin. | mehciid, mearaid, mearragáttiid, |
Tuimat tääl ' on talven viimat, tuulet, tuiskut määrättömät, Saamen suku sieluin, mielin silti rakastavi maitaan; kulkijalle kuudan hohtaa, roihuavat pohjanpalot, poro pärskyy koivikossa, melu täyttää järvet, jängät pulkankolke talvitiet. | golli siste guollebivdit |
Taas kun kesäpäivän kehrä kultaa metsät, meret, rannat, kalamiehet meren, järven kultakimalteessa keinuu, kultasotkat soutaa, soiluu hopeoina Lapin virrat, välkkyy airo, vilkkuu sauvoin, miehet laskee lauleskellen kosket, könkäät, suvannot. | suilot mearain, suilot jávrriin |
Sortumatta Saamen heimo kestänyt on vainolaisten tapporetket, kirokaupat, viekkaat väärän veron viejät. | geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid. |
Terve, sitkeä sa heimo, Terve, rakas rauhan juuri, veljesriidan raastamaton, veljesveren vuotamaton Saamen heimo hiljainen ! | goddi čuđiid, garrogávppiid, |
Saivat esi-isät ammoin voiton väärintekijöistä. | viehkis vearrevearrováldiid. |
Veljet, mekin torjukaamme sitkeästi sortajamme ! | Dearvva dutnje, ráfi ruohtas ! |
Suku vankka Päivän poikain, ei sua voita vainolainen, kultakieltäs jos vain vaalit, taattojen jos neuvot muistat: Saamien on Saamen maa ! | vuostálastot, vieljat, miige |