index2.php_option=com_content_task=view_id=218_lang=finnish.html.xml

Saamen kielet	Sámegielat
Saamen kielet	Sámegielat
Saamen kielestä puhuttaessa ei tarkoiteta vain yhtä kieltä.	Go hállat sámegiela birra, de eat oaivvil dušše ovtta giela.
Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla.	Sámegiela giellahámit gávdnojit oktiibuot logi, main ovcci hállojuvvo ain Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin.
Saamen kielet kuuluvat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan ja ne ovat itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukukieliä.	Sámegielat gullet uralilaš giellagotti suopmelaš-ugralaš suorgái ja dat leat nuortamearasuopmelaš gielaid lagamus sohkagielat.
Itämerensuomalaisista kielistä suurimpia ovat suomi ja viro.	Nuortamearasuopmelaš gielain stuorámusat leat suoma- ja esttegiella.
Saamelaiskielet puolestaan jaetaan länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin.	Sámegielat fas juhkkojuvvojit oarje- ja nuortasámegielaide.
Länsisaamelaisia kieliä ovat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- sekä pohjoissaame ja itäsaamelaisia inarin-, koltan-, akkalan-, kildinin- ja turjansaame.	Oarjesámegielat leat lulli-, ubmi-, bihtán-, julev- sihke davvisámegiella ja nuortasámegielat anáraš-, nuortalaš-, ákkil-, gieldda- ja darjjisámegiella.
Saamen kielet muodostavat paikoittain murrejatkumon, eli jotkut läheisten saamen kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan.	Ránnjáguovlluid sámegielat sulastahttet muhtumin nu ollu nuppiideaset ahte dáid gielaid hállit bastet áddet nuppiideaset.
Yleensä kuitenkin kielten väliset rajat ovat selviä, eikä toisen saamen kielen puhuja ymmärrä toista opiskelematta sitä.	Dábálaččat goit gielaid gaskasaš ráját leat čielgasat iige nuppi sámegiela hálli ádde nuppi, jos ii oahpahala su giela.
Kielten välistä ymmärtämistä ovat edesauttaneet niiden väliset kontaktit ja käyttö samoilla alueilla.	Gielaid gaskasaš áddema leat ovddidan daid gaskasaš oktavuođat ja geavaheapmi seamma guovlluin.
Karttaan merkityt kielten väliset rajat viittaavat kielten perinteisiin käyttöalueisiin.	Gártii merkejuvvon gielaid gaskasaš ráját čujuhit gielaid árbevirolaš geavahanguovlluide.
Saamea puhuvien henkilöiden määrästä ei ole tarkkoja tietoja.	Sámegiela hálli olbmuid mearis eai leat dárkkes dieđut.
Saamen kielten asema on ollut pitkään heikko ja sen on voinut ilmoittaa henkikirjoittajalle äidinkielekseen (Suomessa) vasta ensimmäisen saamen kielilain tultua voimaan vuonna 1992.	Sámegielaid sajádat lea leamaš guhká heittot ja dan lea sáhttán almmuhit heaggačállái eatnigiellanis (Suomas) easkka dalle go vuosttas sámi giellaláhka bođii fápmui jagis 1992.
Saamen kielen puhujat ovat nykyisin lähes poikkeuksetta kaksi- tai jopa kolmikielisiä, eikä väestökirjoihin voi ilmoittaa äidinkielekseen kuin yhden kielen.	Sámegiela hállit leat dán áigge measta álo guovtte- dahje juoba golmmagielagat, iige veahkadatgirjjiide sáhte almmuhit eatnigiellan go ovtta giela dušše.
Oletettavasti saamen kielten puhujien määrä on kokonaisuudessaan 30.000-50.000 välillä.	Navdimis sámegielaid hálliid mearri lea buohkanassii 30.000-50.000 gaskkas.
Suomessa puhutaan kolmea saamea	Suomas hállet golbma sámegiela
Kaikista saamenpuhujista arviolta 75-90 % puhuu pohjoissaamea (dávvisámegiella).	Buot sámegiela hálliin árvvu miel 75-90% hállá davvisámegiela.
Se on Pohjoismaissa eniten käytetty ja myös Suomen suurin saamelaiskieli.	Dat lea Davviriikkain eanemus geavahuvvon ja maid Suoma stuorámus sámegiella.
Sen perinteistä puhuma-aluetta Suomessa ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa.	Dan árbevirolaš hállanguovllut Suomas leat Ohcejohka, Anár, Eanodat ja Soađegili davveoassi.
Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaisusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä.	Váldooassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot olggosaddon sámegielat materiálas lea davvisámegillii.
Pohjoissaamen elpyminen pitkään kestäneen suomalaistamis-, norjalaistamis- ja ruotsalaistamiskauden jälkeen alkoi jo 1960- ja 1970-luvuilla ja kieli kuuluu ja näkyy nykyisin kaikkialla saamelaisalueilla.	Davvisámegiela ealáskahttin guhká bistán láttiiduhttin-, dáruiduhttin- ja ruoŧaiduhttinbaji maŋŋá álggii juo 1960- ja 1970-loguin ja giella gullo ja oidno dál miehtá sámeguovllu.
Pohjoissaamen yhtenäinen pohjoismainen ortografia eli kirjoitustapa hyväksyttiin vuonna 1978.	Davvisámegiela ovttalágan davviriikkalaš ortografia dahjege čállinvuohki dohkkehuvvui jagis 1978.
Siitä lähtien saamenkielistä kirjallisuutta on julkaistu enemmän kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä ja se on tavoittanut entistä laajemmat lukijapiirit.	Dan rájes sámegielat girjjálašvuohta lea olggosaddon eanet go ovddit jahkečuđiin oktiibuot ja dat lea juksan lohkkiid viidásabbot go goasge ovdal.
Kaksi muuta Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ovat inarin- ja koltansaame (anarâškielâ, sääŠmkiõll).	Guokte eará sámegiela, mat hállojuvvojit Suomas, leat anáraš- ja nuortalašgiella (anarâškielâ, sääŠmkiõll).
Niitä molempia puhuu äidinkielenään arviolta noin 300 henkeä.	Daid goappašagaid hállet eatnigiellaneaset sullii 300 olbmo.
Inarinsaame	Anárašgiella
Inarinsaamelaiset ovat Suomessa ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain yhden valtion alueella.	Anáraččat leat Suomas áidna sámejoavku, mii lea árbevirolaččat ássan dušše ovtta riikkas.
Inarinsaamen kielen tilanne oli erittäin hälyttävä vielä 20 vuotta sitten.	Anárašgiela dilli lei hui váttis vel 20 jagi dás ovdal.
Aktiivisen Inarinsaamen yhdistyksen ja monenlaisten kielen elvytyshankkeiden seurauksena kieli on saanut uusia puhujia ja elvytyshankkeet jatkuvat kaiken aikaa.	Aktiivvalaš Anárašgiela searvvi ja iešguđetlágan giela ealáskahttindoaimmaid vehkiin giella lea ožžon ođđa hálliid ja ealáskahttindoaimmat joatkašuvvet oppa áigge.
Inarinsaamen kielenelvytys on tuottanut tulosta.	Anárašgiela gielaealáskahttimis leamašan čielgasit ávki.
Inarinsaamen oikeinkirjoitustapa, ortografia, hyväksyttiin vuonna 1992.	Anárašgiela riektačállinvuohki, ortografia, dohkkehuvvui jagis 1992.
Inarin kirkonkylässä vuonna 1997 aloittanut inarinsaamenkielinen kielipesä jatkaa toimintaansa kunnallisena päivähoitopaikkana, jonka Inarin kunta hankkii ostopalveluna Inarinsaamen yhdistykseltä.	Anára girkosiiddas jagis 1997 álggahan anárašgielat giellabeassi joatká doaimmas gieldda beaivedikšobáikin, man Anára gielda skáhppo oastinbálvalussan Anárašgiela searvvis.
Inarinsaamenkielinen perusopetus aloitettiin 2000 - luvun alussa.	Anárašgielat vuođđooahpahus álggahuvvui 2000 – logu álggus.
Viime vuosina Inarin kirkonkylässä koulunsa aloittaneiden inarinsaamenkielisten oppilaiden ryhmä on ollut suurempi kuin pohjoissaamenkielinen opetusryhmä.	Mannan jagiid Anára girkosiiddas skuvllaset álggahan anárašgielat oahppiid joavku lea leamaš stuorát go davvisámegielat oahpahusjoavku.
Inarinsaamen elvytystoiminta jatkuu hankkeella, jossa mm. koulutetaan uusia inarinsaamentaitoisia opettajia.	Anárašgiela ealáskahttindoaibma joatkašuvvá prošeavttain, mas ee. skuvlejuvvojit ođđa anárašgielat oahpaheaddjit.
Hanketta johtaa vuonna 2007 inarinsaamen kielessä (ainoana ja ensimmäisenä maailmassa) tohtoriksi väitellyt Marja-Liisa Olthuis.	Prošeavtta jođiha jagis 2007 anárašgielas (áidna ja vuosttasin máilmmis) doavttirin nákkáhallan Marja-Liisa Olthuis.
Koltansaame	Nuortalašgiella
Koltansaamen perinteinen alue ulottuu Norjan Näätämöstä (Neiden) Venäjän Petsamoon ja Tuuloman Lappiin.	Nuortalašgiela árbevirolaš guovlu ollá Norgga Njávdámis (Neiden) Ruošša Beahcámii ja Doalláma Lappii.
Alue on nykyisin kolmen valtion rajojen pirstoma.	Guovlu lea otne golmma riikka siste.
Suomen puolella kolttasaamelaisen asutuksen keskuksia ovat Sevettijärven, Nellimin ja Keväjärven kylät.	Suoma bealde nuortalaččaid guovddážat leat Čeavetjávrri, Nellima ja Keväjávrri gilit.
Koltansaamen puhujia on arvioitu ennen maailmansotia olleen muutamia tuhansia.	Ovdal máilmmisođiid nuortalašgiela hálle árvvu miel muhtun duhát olbmo.
Nykyisin koltansaamea äidinkielenään puhuvia arvioidaan olevan noin 300.	Otne nuortalašgiela eatnigiellan hálli olbmot leat árvvu mielde 300.
Sodat rikkoivat kolttien perinteisen kyläasutuksen, sosiaaliset- ja sukurakenteet ja heikensivät samalla myös kielen asemaa.	Soađit biđgejedje nuortalaččaid árbevirolaš siidaássama, sosiálalaš ja sohkastruktuvrraid ja heajudedje seammás maid giela sajádaga.
Myös koltansaamen kieltä on elvytetty monin tavoin.	Maiddái nuortalašgiella lea ealáskahtton máŋggaláhkai.
Koltansaamenkielinen kielipesäkokeilu aloitettiin Sevettijärvellä vuonna 1993.	Nuortalašgielat giellabeasseiskkadallan álggahuvvui Čeavetjávrris jagis 1993.
Toimintaa jatkettiin vuodesta 1997 alkaen kunnan ja sittemmin saamelaiskäräjien EU-hankkeiden turvin.	Doaibma joatkašuvai jagi 1997 rájes gieldda ja das maŋŋá sámedikki EU-fidnuid vehkiin.
Kielipesätoiminta katkesi 2000-luvulla ja aloitettiin kunnallisena päivähoitona uudelleen syksyllä 2008 Ivalossa.	Giellabeassedoaibma boatkanii 2000-logus ja álggahuvvui gieldda beaivedikšun ođđasit čakčat 2008 Avvilis.
Koltansaamea opetetaan peruskoulussa ja se on opetuskielenä pienelle oppilasryhmälle.	Nuortalašgiella oahpahuvvo vuođđoskuvllas ja dat lea oahpahusgiellan smávva oahppijovkui.
Yle Sámi radio lähettää ohjelmia kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä.	Yle Sámi radio sádde prográmmaid Suoma buot golmma sámegillii.
Inarin- ja koltansaamenkielisten lähetysten osuus on kuitenkin huomattavasti pohjoissaamenkielisiä lähetyksiä pienempää.	Anáraš- ja nuortalašgielat sáddagiid ossodat lea goit čielgasit uhcit go davvisámegielat sáddagiid.
Lähteitä ja linkkejä:	Gáldut ja liŋkkat:
Inarinsaamen kielen ja inarinsaamenkielisiä oppimateriaaleja	Anárašgiela ja anárašgielat oahppamateriálat
Koltansaamen kielen ja koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja	Nuortalašgiela ja nuortalašgielat oahppamateriálat
Pohjoissaamen kielen ja pohjoissaamenkielisiä oppimateriaaleja	Davvisámegiela ja davvisámegielat oahppamateriálat
Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen korkeasta opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa	Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea riikkaviidosaš spesiálabargu sámegiela alla oahpahusas ja dutkamušas Suomas
Helsingin yliopiston saamen tutkimus	Helssega universitehta sámegiela dutkamuš
Saamelainen korkeakoulu / Sámi allaskuvla Norjan Koutokeinossa	Sámi allaskuvla Norgga Guovdageainnus
Saamelaismuseo Siidan kotisivut www.siida.fi	Sámemusea Siidda ruoktosiiddut www.siida.fi
Inarinsaamelaiset - Inarinsaamen kielen yhdistyksen ja Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti	Anáraččat - Anárašgiela searvvi ja Sámemusea Siidda buvttadan diehtopakeahtta
Kolttasaamelaiset - Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti	Nuortalaččat - Sámemusea Siidda buvttadan diehtopakeahtta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tekee myös saamen kielenhuoltotyötä	Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš dahká maid sámegiela giellagáhttenbarggu
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Álgu - saamelaiskielten sanojen alkuperä	Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš: Álgu – sámegielaid sániid álgovuolgga
Pohjoismainen saamen kielen lautakunta julkaisee kielisivustoa www.giella.org	Davviriikkalaš sámegiela lávdegoddi almmustahttá giellasiidduid www.giella.org
YLE Sámi radio lähettää ohjelmaa kolmella Suomen saamen kielellä	YLE Sámi radio sádde prográmma golmma Suoma sámegillii
Saamenkieliset palvelut verkossa	Sámegielat bálvalusat interneahtas
- pohjoissaame	- anárašgiella
- koltansaame	- nuortalašgiella
- nettisanakirja	- neahttasátnegirji