index2.php_option=com_content_task=view_id=226_lang=finnish.html.xml

Saamelainen musiikki Sámi musihkka Saamelaismusiikki on tänä päivänä sekoitus uutta ja vanhaa. Sámemusihkka lea otne seaguhus ođđa ja boares musihka. Saamelaismusiikin juuret ovat syvällä perinteisessä saamelaismusiikissa joiussa, leu ’ ddissa ja livđessä, jotka ovat perinteisen saamelaismusiikin lajit Suomen puolen saamelaisalueella. Sámemusihka ruohttasat leat čiekŋalasas árbevirolaš sámemusihkas juoigamis, leu ’ ddis ja livđes, mat leat árbevirolaš sámemusihka šlájat Suoma beale sámeguovllus. Muuta saamelaismusiikkia perinteisien vokaalimusiikkilajien lisäksi löytyy kaikista mahdollisista musiikkigenreistä räpistä humppaan. Eará sámemusihkka árbevirolaš lávlunmusihkkašlájaid lassin gávdno buot vejolaš musihkkašlájain rápmusihkas dánsunmusihkkii. Perinteinen saamelaismusiikki Árbevirolaš sámemusihkka Perinteisellä saamelaismusiikilla on useita perusperiaatteita, jotka ovat yhtäläisiä Länsi-Siperian lukuisten alkuperäiskansojen musiikin kanssa. Árbevirolaš sámemusihkas leat máŋga vuođđoprinsihpa, mat leat ovttaláganat Viesttar-Sibirijá moanaid eamiálbmogiid musihkain. Näitä kansoja ovat mm nenetsit, enetsit, nganasanit ja selkupit. Dát álbmogat leat ee. nenetsat, enetsat, nganasanat ja selkupat. Tärkein yhdistävä tekijä on se, että musiikillisen ilmaisun väline on ihmisääni, eikä soittimia ole käytetty. Dehálamos ovttastahtti bealli lea dat, ahte musihka olggosbuktima gaskaoapmi lea olbmo jietna, eaige čuojanasat leat geavahuvvon. Toinen tärkeä yhdistävä tekijä on se, että musiikkia esitetään yksin, ilman toisia esittäjiä. Nubbi dehálaš ovttastahtti bealli lea dat, ahte musihkka ovdanbuktojuvvo okto. Nämä periaatteet pitävät paikkansa myös perinteisessä saamelaismusiikissa. Dát prinsihpat dollet deaivása árbevirolaš sámemusihkas. Perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkilajeja esitetään ilman instrumenttien säestystä ja ne ovat yleensä yksinesitettyjä. Árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájat ovdanbuktojuvvojit almmá čuojanasaid ja dábálaččat okto. Pohjoissaamelainen joiku on tunnetuin perinteisistä saamelaisista vokaalimusiikkilajeista. Davvisápmelaš juoigan lea dovdosamos árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájain. Se on pohjoissaamelaisten perinteistä musiikkia ja sen sanotaan olevan yksi Euroopan vanhimmista yhä elossa olevista musiikkiperinteistä. Dat lea davvisápmelaččaid árbevirolaš musihkka ja daddjojuvvo ahte dat lea okta Eurohpa boarrásamos musihkkaárbevieruin, mii lea ain eallimin. Joiku (juoiggus) eli luohti on yksin esitettyä vokaalimusiikkia. Juoiggus dahjege luohti lea okto ovdanbuktojuvvon lávlunmusihkka. Joiun kohteita voi olla monia, yleisimpiä joikuja ovat henkilöjoiut. Joiulla viitataan joiun kohteeseen ja kaikkeen mikä liittyy siihen. Luođi sáhttá rohttestit measta mas beare, dábálaččat luđiin čujuhuvvo dihto olbmui ja buot áššiide, mat sutnje laktásit. Se joka joikaa, ei joikaa joikua, vaan joikaa jonkun (joiun kohteen). Dat guhte juoigá, ii juoigga luođi, muhto baicce juoigá geannu (dan geasa luohti guoská). Esimerkiksi pohjoissaameksi sanotaan: ” Mun juoiggan Heikka Niillasa ”, ” Minä joikaan Heikin Niilan ”. Ovdamearkka dihte daddjojuvvo: ” Mun juoiggan Heikka Niillasa ”. Joiun kohteita voivat henkilöiden lisäksi olla paikat, eläimet, luonto tai mikä muu tahansa aihe jonka joikaaja haluaa joikata. Juoigat sáhttá olbmuid lassin báikkiid, ealliid, luonddu dahje man beare eará, man juoigi hálida juoigat. Pohjoissaamelaisessa joiussa on monia paikallistyylejä ja vahvimmin erottuvat toisistaan Enontekiön-Kautokeinon ja Tenojokivarren joikuperinteet. Davvisápmelaš juoigamis leat máŋggat báikkálašvuogit ja nannosepmosit earránit nuppiineaset Eanodaga-Guovdageainnu ja Deanuleagi juoiganárbevierut. Joikuperinteen lisäksi pohjoissaamelaisilla on vahva virrenveisuuperinne, jossa tosin siinäkin on kuultavissa joikuperinteen vaikutus. Juoiganárbevieru lassin davvisápmelaččain lea nana sálbmalávluntradišuvdna, mas dasge lea gullamis juoiganárbevieru váikkuhus. Inarinsaamelaisten perinteistä musiikkia on livđe. Anáraččaid árbevirolaš musihkka lea livđe. Livđe-perinteellä on yhteys pohjoissaamelaisiin joikuihin. Livđe-árbevierus lea oktavuohta davvisápmelaš luđiide. Livđejä on mm. henkilöistä ja eläimistä. Livđet leat ee. olbmuid ja ealliid birra. Osittain inarinsaamelaisilla ja pohjoissaamelaisilla on ollut yhteinen repertuaari. Muhtun muddui anáraččain ja davvisápmelaččain leamašan oktasaš repertuára. Kolttasaamelaisten perinteistä musiikkia on leuŠdd. Nuortalaččaid árbevirolaš musihkka lea leuŠdd. LeuŠdd sisältää ihmisiä, elinympäristöä ja paikallishistoriaa kuvaavaa muistitietoa. LeuŠdd sisttisdoallá olbmuid, eallinbirrasa ja báikkálašhistorjjá govvideaddji njálmmálaš árbedieđu. Vassi Semenoja, yksi Suonikylän leuŠdd-perinteen mestareita, on kuvannut leuŠddia sanomalla: ” LeuŠdd kertoo siitä miten ihmiset ovat eläneet. ” Vassi Semenoja, okta Suenjela leuŠdd-árbevieru meašttiriin, lea govvidan leuŠdd ná: ” LeuŠdd muitala das, mo olbmot leat eallán. ” LeuŠdd on rakenteellisilta periaatteiltaan hyvin erilaista kuin pohjoissaamelainen joiku. LeuŠdd lea ráhkadussii guoski prinsihpaid dáfus hui earálágan go davvisápmelaš luohti. Pikemminkin yhteys karjalaiseen ja venäläiseen perinteeseen on vahva. Baicce oktavuohta gárjilaš ja ruoššabeale árbevirrui lea nanus. LeuŠddeissa kuvataan kohteena olevan ihmisen elämän tapahtumia kohtauksittain etenevänä sarjana. LeuŠddiin govviduvvojit dihto olbmo eallima dáhpáhusat dego ráidun. Muita perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkityylejä edellä mainittujen lisäksi on mm. vuolie, joka on eteläsaamelaisten perinteistä musiikkia. Eará árbevirolaš sámi lávlunmusihkkastiillat ovddabealde máinnašuvvon stiillaid lassin lea ee. vuolie, mii lea lullisámiid árbevirolaš musihkka. Eteläsaamelainen alue ulottuu Ruotsissa ja Norjassa useita satoja kilometrejä napapiirin eteläpuolelle. Lullisámeguovlu ollá Ruoŧas ja Norggas máŋggaid čuđiid kilomehteriid poláragierddu máttabeallái. Uusi saamelaismusiikki Ođđa sámemusihkka Saamelaisen populäärimusiikin kehitys alkoi 1970-luvulla kun Nils-Aslak Valkeapää julkaisi albumin ” Vuoi Biret-Máret, vuoi ”. Sámi populáramusihka ovdánupmi álggii 1970-logus, go Nils-Aslak Valkeapää almmustahtii jietnaskearru ” Vuoi Biret-Máret, vuoi ”. Se oli ensimmäinen levy jolla joikuperinne oli yhdistetty länsimaisiin soittimiin. Dat lei vuosttas skearru, mas juoiganárbevierru lei ovttastahtton oarjeriikkaid čuojanasaide. Valkeapäätä on seurannut lukuisa joukko saamelaisartisteja joista kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Mari Boine ja Wimme. Valkeapää leat čuvvon máŋggat sámeartisttat, geain riikkaidgaskasaččat dovdosepmosat leat Mari Boine ja Wimme. Tänä päivänä saamelaisartistit yhdistelevät ennakkoluulottomasti erilaisia musiikkigenrejä joikuun ja tekevät omanlaistaan laulelmamusiikkia. Otne sámeartisttat ovttastahttet ovdagáttuid haga sierralágan musihkkašlájaid luohtái ja dahket iežaslágan geahppa populáramusihka. Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia. Sámegillii ” ráppájuvvo ” ja sámemusihkka čuovvu álbmogiidgaskasaš musihkkatreandaid. Lukuisat musiikkifestivaalit sekä saameradio ja - televisio pitävät yllä modernia hyvin elävää saamelaista musiikkikulttuuria. Máŋggat musihkkafestiválat sihke sámeradio ja – televišuvdna doalahit badjin ođđaáigásaš hui ealli sámi musihkkakultuvrra. Uusi sukupolvi kasvaa saamelaisesta perinnöstä ylpeästi ammentavassa ilmapiirissä. Ođđa sohkabuolva bajásšaddá atmosfearas, mas sámi árbevierut adnojuvvojit árvvus. Teksti: Anna Näkkäläjärvi 2011 Govva: Ulla Isotalo Linkkejä: Liŋkkat: Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja - álgoálbmogiid musihkkadáhpáhus Koutokeinon pääsiäisfestivaali Guovdageainnu beassášdoalut Niko Valkeapää Duolva Duottar Johan Kitti Rolffa