index2.php_option=com_content_task=view_id=226_lang=finnish.html.xml
Saamelainen musiikki | Sámi musihkka |
Saamelaismusiikki on tänä päivänä sekoitus uutta ja vanhaa. | Sámemusihkka lea otne seaguhus ođđa ja boares musihka. |
Saamelaismusiikin juuret ovat syvällä perinteisessä saamelaismusiikissa joiussa, leu ’ ddissa ja livđessä, jotka ovat perinteisen saamelaismusiikin lajit Suomen puolen saamelaisalueella. | Sámemusihka ruohttasat leat čiekŋalasas árbevirolaš sámemusihkas juoigamis, leu ’ ddis ja livđes, mat leat árbevirolaš sámemusihka šlájat Suoma beale sámeguovllus. |
Muuta saamelaismusiikkia perinteisien vokaalimusiikkilajien lisäksi löytyy kaikista mahdollisista musiikkigenreistä räpistä humppaan. | Eará sámemusihkka árbevirolaš lávlunmusihkkašlájaid lassin gávdno buot vejolaš musihkkašlájain rápmusihkas dánsunmusihkkii. |
Perinteinen saamelaismusiikki | Árbevirolaš sámemusihkka |
Perinteisellä saamelaismusiikilla on useita perusperiaatteita, jotka ovat yhtäläisiä Länsi-Siperian lukuisten alkuperäiskansojen musiikin kanssa. | Árbevirolaš sámemusihkas leat máŋga vuođđoprinsihpa, mat leat ovttaláganat Viesttar-Sibirijá moanaid eamiálbmogiid musihkain. |
Näitä kansoja ovat mm nenetsit, enetsit, nganasanit ja selkupit. | Dát álbmogat leat ee. nenetsat, enetsat, nganasanat ja selkupat. |
Tärkein yhdistävä tekijä on se, että musiikillisen ilmaisun väline on ihmisääni, eikä soittimia ole käytetty. | Dehálamos ovttastahtti bealli lea dat, ahte musihka olggosbuktima gaskaoapmi lea olbmo jietna, eaige čuojanasat leat geavahuvvon. |
Toinen tärkeä yhdistävä tekijä on se, että musiikkia esitetään yksin, ilman toisia esittäjiä. | Nubbi dehálaš ovttastahtti bealli lea dat, ahte musihkka ovdanbuktojuvvo okto. |
Nämä periaatteet pitävät paikkansa myös perinteisessä saamelaismusiikissa. | Dát prinsihpat dollet deaivása árbevirolaš sámemusihkas. |
Perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkilajeja esitetään ilman instrumenttien säestystä ja ne ovat yleensä yksinesitettyjä. | Árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájat ovdanbuktojuvvojit almmá čuojanasaid ja dábálaččat okto. |
Pohjoissaamelainen joiku on tunnetuin perinteisistä saamelaisista vokaalimusiikkilajeista. | Davvisápmelaš juoigan lea dovdosamos árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájain. |
Se on pohjoissaamelaisten perinteistä musiikkia ja sen sanotaan olevan yksi Euroopan vanhimmista yhä elossa olevista musiikkiperinteistä. | Dat lea davvisápmelaččaid árbevirolaš musihkka ja daddjojuvvo ahte dat lea okta Eurohpa boarrásamos musihkkaárbevieruin, mii lea ain eallimin. |
Joiku (juoiggus) eli luohti on yksin esitettyä vokaalimusiikkia. | Juoiggus dahjege luohti lea okto ovdanbuktojuvvon lávlunmusihkka. |
Joiun kohteita voi olla monia, yleisimpiä joikuja ovat henkilöjoiut. Joiulla viitataan joiun kohteeseen ja kaikkeen mikä liittyy siihen. | Luođi sáhttá rohttestit measta mas beare, dábálaččat luđiin čujuhuvvo dihto olbmui ja buot áššiide, mat sutnje laktásit. |
Se joka joikaa, ei joikaa joikua, vaan joikaa jonkun (joiun kohteen). | Dat guhte juoigá, ii juoigga luođi, muhto baicce juoigá geannu (dan geasa luohti guoská). |
Esimerkiksi pohjoissaameksi sanotaan: ” Mun juoiggan Heikka Niillasa ”, ” Minä joikaan Heikin Niilan ”. | Ovdamearkka dihte daddjojuvvo: ” Mun juoiggan Heikka Niillasa ”. |
Joiun kohteita voivat henkilöiden lisäksi olla paikat, eläimet, luonto tai mikä muu tahansa aihe jonka joikaaja haluaa joikata. | Juoigat sáhttá olbmuid lassin báikkiid, ealliid, luonddu dahje man beare eará, man juoigi hálida juoigat. |
Pohjoissaamelaisessa joiussa on monia paikallistyylejä ja vahvimmin erottuvat toisistaan Enontekiön-Kautokeinon ja Tenojokivarren joikuperinteet. | Davvisápmelaš juoigamis leat máŋggat báikkálašvuogit ja nannosepmosit earránit nuppiineaset Eanodaga-Guovdageainnu ja Deanuleagi juoiganárbevierut. |
Joikuperinteen lisäksi pohjoissaamelaisilla on vahva virrenveisuuperinne, jossa tosin siinäkin on kuultavissa joikuperinteen vaikutus. | Juoiganárbevieru lassin davvisápmelaččain lea nana sálbmalávluntradišuvdna, mas dasge lea gullamis juoiganárbevieru váikkuhus. |
Inarinsaamelaisten perinteistä musiikkia on livđe. | Anáraččaid árbevirolaš musihkka lea livđe. |
Livđe-perinteellä on yhteys pohjoissaamelaisiin joikuihin. | Livđe-árbevierus lea oktavuohta davvisápmelaš luđiide. |
Livđejä on mm. henkilöistä ja eläimistä. | Livđet leat ee. olbmuid ja ealliid birra. |
Osittain inarinsaamelaisilla ja pohjoissaamelaisilla on ollut yhteinen repertuaari. | Muhtun muddui anáraččain ja davvisápmelaččain leamašan oktasaš repertuára. |
Kolttasaamelaisten perinteistä musiikkia on leuŠdd. | Nuortalaččaid árbevirolaš musihkka lea leuŠdd. |
LeuŠdd sisältää ihmisiä, elinympäristöä ja paikallishistoriaa kuvaavaa muistitietoa. | LeuŠdd sisttisdoallá olbmuid, eallinbirrasa ja báikkálašhistorjjá govvideaddji njálmmálaš árbedieđu. |
Vassi Semenoja, yksi Suonikylän leuŠdd-perinteen mestareita, on kuvannut leuŠddia sanomalla: ” LeuŠdd kertoo siitä miten ihmiset ovat eläneet. ” | Vassi Semenoja, okta Suenjela leuŠdd-árbevieru meašttiriin, lea govvidan leuŠdd ná: ” LeuŠdd muitala das, mo olbmot leat eallán. ” |
LeuŠdd on rakenteellisilta periaatteiltaan hyvin erilaista kuin pohjoissaamelainen joiku. | LeuŠdd lea ráhkadussii guoski prinsihpaid dáfus hui earálágan go davvisápmelaš luohti. |
Pikemminkin yhteys karjalaiseen ja venäläiseen perinteeseen on vahva. | Baicce oktavuohta gárjilaš ja ruoššabeale árbevirrui lea nanus. |
LeuŠddeissa kuvataan kohteena olevan ihmisen elämän tapahtumia kohtauksittain etenevänä sarjana. | LeuŠddiin govviduvvojit dihto olbmo eallima dáhpáhusat dego ráidun. |
Muita perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkityylejä edellä mainittujen lisäksi on mm. vuolie, joka on eteläsaamelaisten perinteistä musiikkia. | Eará árbevirolaš sámi lávlunmusihkkastiillat ovddabealde máinnašuvvon stiillaid lassin lea ee. vuolie, mii lea lullisámiid árbevirolaš musihkka. |
Eteläsaamelainen alue ulottuu Ruotsissa ja Norjassa useita satoja kilometrejä napapiirin eteläpuolelle. | Lullisámeguovlu ollá Ruoŧas ja Norggas máŋggaid čuđiid kilomehteriid poláragierddu máttabeallái. |
Uusi saamelaismusiikki | Ođđa sámemusihkka |
Saamelaisen populäärimusiikin kehitys alkoi 1970-luvulla kun Nils-Aslak Valkeapää julkaisi albumin ” Vuoi Biret-Máret, vuoi ”. | Sámi populáramusihka ovdánupmi álggii 1970-logus, go Nils-Aslak Valkeapää almmustahtii jietnaskearru ” Vuoi Biret-Máret, vuoi ”. |
Se oli ensimmäinen levy jolla joikuperinne oli yhdistetty länsimaisiin soittimiin. | Dat lei vuosttas skearru, mas juoiganárbevierru lei ovttastahtton oarjeriikkaid čuojanasaide. |
Valkeapäätä on seurannut lukuisa joukko saamelaisartisteja joista kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Mari Boine ja Wimme. | Valkeapää leat čuvvon máŋggat sámeartisttat, geain riikkaidgaskasaččat dovdosepmosat leat Mari Boine ja Wimme. |
Tänä päivänä saamelaisartistit yhdistelevät ennakkoluulottomasti erilaisia musiikkigenrejä joikuun ja tekevät omanlaistaan laulelmamusiikkia. | Otne sámeartisttat ovttastahttet ovdagáttuid haga sierralágan musihkkašlájaid luohtái ja dahket iežaslágan geahppa populáramusihka. |
Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia. | Sámegillii ” ráppájuvvo ” ja sámemusihkka čuovvu álbmogiidgaskasaš musihkkatreandaid. |
Lukuisat musiikkifestivaalit sekä saameradio ja - televisio pitävät yllä modernia hyvin elävää saamelaista musiikkikulttuuria. | Máŋggat musihkkafestiválat sihke sámeradio ja – televišuvdna doalahit badjin ođđaáigásaš hui ealli sámi musihkkakultuvrra. |
Uusi sukupolvi kasvaa saamelaisesta perinnöstä ylpeästi ammentavassa ilmapiirissä. | Ođđa sohkabuolva bajásšaddá atmosfearas, mas sámi árbevierut adnojuvvojit árvvus. |
Teksti: Anna Näkkäläjärvi 2011 | Govva: Ulla Isotalo |
Linkkejä: | Liŋkkat: |
Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma | Ijahis idja - álgoálbmogiid musihkkadáhpáhus |
Koutokeinon pääsiäisfestivaali | Guovdageainnu beassášdoalut |
Niko Valkeapää | Duolva Duottar |
Johan Kitti | Rolffa |