index2.php_option=com_content_task=view_id=228_lang=finnish.html.xml

Porovuosi alkaa vasan syntymästä Miesi riegádeapmi álggaha bohcco jagi Kuvaus poronhoidossa elävien ihmisten vuotuisista töistä - badjeolbmuid jahkásaš bargguid birra Porot alkavat kerääntyä perinteisille kantama-alueilleen toukokuun alkupuolella. Bohccot čoahkkanišgohtet árbevirolaš guottehanguovlluide miessemánu álgogeahčen. Vanhat vaatimet osaavat kulkea itsestään, mutta poromiehet joutuvat osittain kääntämään elon syrjiä. Boares álddut máhttet johtit ieža, muhto badjeolbmot gártet belohahkii stivret ealu ravddamuš bohccuid. Luovaselo eli koiraat porot pysyttelevät kantama-ajan erillään ja niitä on suuri työ paimentaa. Luovaseallu dahjege varris bohccot bissot guottetáiggi sierra ja daid lea oalle bargu guođohit. Valtakantama on toukokuun 18. päivänä. Váldoguottet lea miessemánu 18. beaivve. Toukokuun loppuun mennessä suurin osa vasoista on syntynyt. Miessemánu loahpa rádjai stuorámus oassi misiin lea riegádan. Joillakin alueilla kannatetaan aitauksissa ja vasat merkitään saman tien. Muhtun guovlluin guottehit gárddiin ja miesit merkejuvvojit seammás. Silloin poromiehilla jää kesä vapaaksi, mutta laajojen aitausten alueella maa kuluu voimakkaasti ja kaventaa porojen muutenkin niukkoja laidunmaita. Dat geahpeda badjeolbmuid geassebargguid, muhto viiddes gárddiin eana guorbá johtilit ja geahpeda bohccuid muđuige vátna guohtoneatnamiid. Touko-kesäkuun vaihteessa pidetään porokokoukset ja poromiehet kunnostavat talvikamppeensa ja laittavat ne syksyyn asti säilöön. Miesse-geassemánu molsašumis dollojit boazočoahkkimat ja badjeolbmot ordnejit dálvelámboriid ja bidjet daid čavčča rádjái rádjui. Porosaamelaisella on sitten poronhoitotöistä vapaata aina merkitykseen asti. Boazosápmelaččas lea dasto boazobargguin friija gitta mearkumiidda. Aika käytetään monella tavalla hyväksi, esimerkiksi rakennusten ja koneiden korjaamiseen. Áigi geavahuvvo máŋggaláhkai ávkin, ovdamearkka dihte viesuid ja mášeniid divvumii. Vasanmerkitys aloitetaan juhannuksen aikoihin, jolloin koko perhe muuttaa tunturiin asumaan. Miesemearkun álggahuvvo mihcamáraid áigge, goas oppa bearaš fárre duoddarii ássat. Tunturissa asutaan pääasiassa kodassa tai laavussa, joka antaa lapsille hyvän ja oikean kuvan saamelaisesta elämänmuodosta. Duoddaris ássojuvvo lagamustá goađis dahje lávus, mii addá mánáide buori ja rivttes gova sámi eallinvuogis. Merkitysten lomassa kalastetaan ja seurustellaan toisten kanssa, koska kaikki ovat kerääntyneet samaan kotakylään. Mearkumiid gaskkas olbmot guolástit ja golahit áiggi earáiguin, dasgo buohkat leat čoahkkanan seamma badjesiidii. Porot nousevat kesällä räkän ajamina tunturiin ja kerääntyvät suuriin tokkiin. Geassit bohccot bálget ja danin sirdásit duoddarii ja čoahkkanit stuorra čoran. Ne ajetaan kaarteeseen, jossa kukin poronomistaja heittää vasansa kiinni suopungilla ja merkitsee sen omaan merkkiinsa. Dat vuodjeluvvojit áidái, gos guhtege boazoeaiggát njoarosta iežas miesi gitta ja merke dan iežas merkii. Merkitty tokka lasketaan erilleen käsittelemättömista. poroista. Merkejuvvon bohccot luitojuvvojit sierra giehtadalakeahtes bohccuin. Kaarteessa lapset oppivat tuntemaan merkit ja samalla omat poronsa ulkonäöstä, heittämällä suopungilla poronvasoja kiinni ja merkitsemällä niitä. Áiddis mánát ohppet dovdat mearkkaid ja seammás iežaset bohccuid olgohámi vuođul, njoarostemiin misiid gitta ja merkemiin daid. Vasat merkitaan öisin, sillä silloin vasa seuraa parhaiten emoaan. Miesit merkejuvvojit ihkku, dasgo dalle miessi čuovvu buoremusat álddus. Poromiehet valvovat kesällä öisin ja nukkuvat päivisin. Badjeolbmot gohcet geassit ijaid ja ođđet beivviid. Merkitysaika kestää noin kuukauden. Merkenáigi bistá sullii mánotbaji. Merkityksen jälkeen porojen annetaan olla rauhassa tunturissa syksyyn asti. Mearkumiid maŋŋá bohccot ožžot leat ráfis duoddaris čavčča rádjai. Ennen syystöitä porosaamelaisen työhön kuuluvat marjojen poimiminen, kenkäheinien leikkaaminen, kalastaminen ja jäkälien kokoaminen. Ovdal čakčabargguid badjesápmelačča bargui gullet murjen, gámasuinniid čuohppan, guolásteapmi ja jeahkáliid čohkken. Muutenkin syksyllä poromiehet valmistautuvat talveen huoltamalla moottorikelkkojaan ja muita poronhoidossa tarvittavia työvälineitään. Muđuige čakčat badjeolbmot ráhkkanit dálvái ordnemiin mohtorgielkkáideaset ja boazodoalus dárbbašlaš eará bargoneavvuideaset. Syksyn porotyöt aloitetaan syyskuussa. Boazobarggut joatkašuvvet fas čakčamánus. Kun lumi on satanut maahan ja vesistöt jäätyneet, porot kootaan kaarteisiin erotuksia varten. Go muohta lea eatnamis ja čázádagat jikŋon, bohccot čohkkejuvvojit áidái rátkima várás. Tällöin porot luetaan ja erotetaan teurasporot. Dalle bohccot lohkkojuvvojit ja njuovvanbohccot rátkojuvvojit. Erotusten jälkeen alkaa porojen paimentaminen. Rátkima maŋŋá álgá bohccuid guođoheapmi. Silloin tokka käännetään aina sellaiselle alueelle, jossa on hyvä laidunmaa. Dalle eallu sirdojuvvo álo dakkár eatnamiidda, gos lea buorre guohtun. Keskitalvella joillakin alueilla poromiehet pyytävät riekkoja paimentamisen ohella, jos laiduntilanne on niin hyvä, etta jää aikaa pyytämiselle. Gaskadálvve muhtun guovlluin badjealbmát bivdet rievssahiid guođoheami lassin, jos guohtun lea nu buorre, ahte báhcá áigi rievssatbivdui. Keväällä suolataan lihat kesää varten ja kuivatetaan ne ulkona tuulessa ja auringossa. Giđđat sáltejuvvojit bierggut geasi várás ja goikaduvvojit olgun biekkas ja beaivvážis. Porojen paimennus kestää toukokuulle asti. Bohccuid guođoheapmi bistá gitta miessemánnui. Talviaikana sääolosuhteet vaikuttavat poromiehen työmäärään. Dálveáigge dálkedilli váikkuha badjeolbmo bargomearrái. Jos on huono laiduntilanne, porot liikkuvat tavallista enemmän. Jos lea fuones guohtondilli, bohccot lihkadit eanet go dábálaččat. Pienikin porojen häirintä aiheuttaa silloin suurta vahinkoa ja lisää työtä. Bohccuid uhcage heađušteapmi dagaha dalle stuorra vahága ja lassebarggu. Kevättalvella merkitään peuroiksi jääneet kermikät tunturissa ja samalla kuohitaan hirvaat, jotta ne olisivat seuraavana talvena pailakkana ja käytettävänä eväsporoina. Giđđadálvve merkejuvvojit goddin báhcán čearpmahat duoddaris ja seammás gáldejuvvojit sarvát, vai dat livčče maŋit dálvve spáillihin ja geavaheamis niesteboazun. Keväällä poromiehet joutuvat asumaan kämpissä kuukausia ja vartioimaan omaa tokkaansa, sillä kovan hankikelin aikana porot voivat kulkea kauas omasta tokastaan ja mastata toiseen tokkaan. Giđđat badjeolbmot gártet ássat barttain mánotbajiid ja fáktet iežaset siidda bohccuid, dasgo garra cugŋo áigge bohccot sáhttet johtit guhkás iežaset siiddas ja mastat eará siidda ellui. Elo joudutaan usein kokoamaan, jotta naapurit voivat vetää mastanneet poronsa pois. Siidda bohccuid ferte dávjá čohkket, vai ránját sáhttet geassit mastan bohccuideaset eret. Samoin joudutaan käymään naapureiden elossa vetämässä omia poroja. Seamma láhkái gártet fitnat ránjáid siidda luhtte viežžamin iežaset bohccuid. Työpäivät alkavat silloin varhain aamulla ja päättyvät myöhään illalla. Bargobeaivvit álget dalle árraiđit ja nohket maŋŋiteahket. kantama-alue = alue, jossa vaatimet synnyttävät Sánit: tokka = porolauma, jossa on eri omistajien poroja guottehanguovlu = guovlu gos álddut guddet elo = porolauma, jossa on kaikki omistajansa porot eallu = eallu mas leat sierra eaiggádiid bohccot elon syrjä = laidunnettavan porolauman reunaporot siida = eallu mas leat buot ovtta eaiggáda bohccot kannatetaan = porot synnyttävät ihmisen valvonnassa guottehit = bohccot guddet olbmo geahču vuolde laidunmaa = maa, josta poro ottaa ravinnon guohtoneana = eana gos boazu váldá biepmu räkkä = hyönteiset, jotka ajavat porot laumoihin bálggadat = divreáigi (ee. čuoikkaid ja lávžoid) mii dagaha ahte bohccot čoahkkanit čorragiidda kaarre = aitaus, jossa poroja käsitellään gárdi = áidi gos bohccuid giehtadallet eväsporo = poro, joka otetaan ruoaksi niesteboazu = boazu mii váldojuvvo biebmun erotus = erotetaan elämään jäävät ja teurastettavat porot rátkin = rátkojuvvojit bohccot, mat báhcet eallit ja mat njuvvojuvvojit paimentaminen = porojen valvominen guođoheapmi = bohccuid bearráigeahčču mastata = toisen porotokan yhtyminen toisten poroeloon mastat = siidda bohccuid gártan vieris siiddaide kermikkä = ž -1 ž - vuoden ikäinen poro čearpmat = ž -1 ž - jahkásaš boazu pailakka = kuohittu poro sarvvis = varrisboazu peura = poro, jolla ei ole merkkiä korvassa spáillit = gáldejuvvon boazu kenkäheinä = karvakengässä käytettävä heinä gámasuoidni = suoidni mii geavahuvvo goikkehis Teksti: Elna Magga Teaksta: Elna Magga Kuva: Tiina Aikio Govva: Tiina Aikio Linkkejä: Liŋkkat: Suomen Porosaamelaiset r. y. - Suoma Boazosámit r. o. Suoma Boazosámit rs Paliskuntain yhdistys - Bálgosiid ovttastus Bálgosiid ovttastus Ruotsin saamelaisten keskusjärjestö SRS (Svenska Samernas Riksförbund) Ruoŧa sámiid riikkasearvi SSR (Svenska Samernas Riksförbund)