index2.php_option=com_content_task=view_id=228_lang=finnish.html.xml
Porovuosi alkaa vasan syntymästä | Miesi riegádeapmi álggaha bohcco jagi |
Kuvaus poronhoidossa elävien ihmisten vuotuisista töistä | - badjeolbmuid jahkásaš bargguid birra |
Porot alkavat kerääntyä perinteisille kantama-alueilleen toukokuun alkupuolella. | Bohccot čoahkkanišgohtet árbevirolaš guottehanguovlluide miessemánu álgogeahčen. |
Vanhat vaatimet osaavat kulkea itsestään, mutta poromiehet joutuvat osittain kääntämään elon syrjiä. | Boares álddut máhttet johtit ieža, muhto badjeolbmot gártet belohahkii stivret ealu ravddamuš bohccuid. |
Luovaselo eli koiraat porot pysyttelevät kantama-ajan erillään ja niitä on suuri työ paimentaa. | Luovaseallu dahjege varris bohccot bissot guottetáiggi sierra ja daid lea oalle bargu guođohit. |
Valtakantama on toukokuun 18. päivänä. | Váldoguottet lea miessemánu 18. beaivve. |
Toukokuun loppuun mennessä suurin osa vasoista on syntynyt. | Miessemánu loahpa rádjai stuorámus oassi misiin lea riegádan. |
Joillakin alueilla kannatetaan aitauksissa ja vasat merkitään saman tien. | Muhtun guovlluin guottehit gárddiin ja miesit merkejuvvojit seammás. |
Silloin poromiehilla jää kesä vapaaksi, mutta laajojen aitausten alueella maa kuluu voimakkaasti ja kaventaa porojen muutenkin niukkoja laidunmaita. | Dat geahpeda badjeolbmuid geassebargguid, muhto viiddes gárddiin eana guorbá johtilit ja geahpeda bohccuid muđuige vátna guohtoneatnamiid. |
Touko-kesäkuun vaihteessa pidetään porokokoukset ja poromiehet kunnostavat talvikamppeensa ja laittavat ne syksyyn asti säilöön. | Miesse-geassemánu molsašumis dollojit boazočoahkkimat ja badjeolbmot ordnejit dálvelámboriid ja bidjet daid čavčča rádjái rádjui. |
Porosaamelaisella on sitten poronhoitotöistä vapaata aina merkitykseen asti. | Boazosápmelaččas lea dasto boazobargguin friija gitta mearkumiidda. |
Aika käytetään monella tavalla hyväksi, esimerkiksi rakennusten ja koneiden korjaamiseen. | Áigi geavahuvvo máŋggaláhkai ávkin, ovdamearkka dihte viesuid ja mášeniid divvumii. |
Vasanmerkitys aloitetaan juhannuksen aikoihin, jolloin koko perhe muuttaa tunturiin asumaan. | Miesemearkun álggahuvvo mihcamáraid áigge, goas oppa bearaš fárre duoddarii ássat. |
Tunturissa asutaan pääasiassa kodassa tai laavussa, joka antaa lapsille hyvän ja oikean kuvan saamelaisesta elämänmuodosta. | Duoddaris ássojuvvo lagamustá goađis dahje lávus, mii addá mánáide buori ja rivttes gova sámi eallinvuogis. |
Merkitysten lomassa kalastetaan ja seurustellaan toisten kanssa, koska kaikki ovat kerääntyneet samaan kotakylään. | Mearkumiid gaskkas olbmot guolástit ja golahit áiggi earáiguin, dasgo buohkat leat čoahkkanan seamma badjesiidii. |
Porot nousevat kesällä räkän ajamina tunturiin ja kerääntyvät suuriin tokkiin. | Geassit bohccot bálget ja danin sirdásit duoddarii ja čoahkkanit stuorra čoran. |
Ne ajetaan kaarteeseen, jossa kukin poronomistaja heittää vasansa kiinni suopungilla ja merkitsee sen omaan merkkiinsa. | Dat vuodjeluvvojit áidái, gos guhtege boazoeaiggát njoarosta iežas miesi gitta ja merke dan iežas merkii. |
Merkitty tokka lasketaan erilleen käsittelemättömista. poroista. | Merkejuvvon bohccot luitojuvvojit sierra giehtadalakeahtes bohccuin. |
Kaarteessa lapset oppivat tuntemaan merkit ja samalla omat poronsa ulkonäöstä, heittämällä suopungilla poronvasoja kiinni ja merkitsemällä niitä. | Áiddis mánát ohppet dovdat mearkkaid ja seammás iežaset bohccuid olgohámi vuođul, njoarostemiin misiid gitta ja merkemiin daid. |
Vasat merkitaan öisin, sillä silloin vasa seuraa parhaiten emoaan. | Miesit merkejuvvojit ihkku, dasgo dalle miessi čuovvu buoremusat álddus. |
Poromiehet valvovat kesällä öisin ja nukkuvat päivisin. | Badjeolbmot gohcet geassit ijaid ja ođđet beivviid. |
Merkitysaika kestää noin kuukauden. | Merkenáigi bistá sullii mánotbaji. |
Merkityksen jälkeen porojen annetaan olla rauhassa tunturissa syksyyn asti. | Mearkumiid maŋŋá bohccot ožžot leat ráfis duoddaris čavčča rádjai. |
Ennen syystöitä porosaamelaisen työhön kuuluvat marjojen poimiminen, kenkäheinien leikkaaminen, kalastaminen ja jäkälien kokoaminen. | Ovdal čakčabargguid badjesápmelačča bargui gullet murjen, gámasuinniid čuohppan, guolásteapmi ja jeahkáliid čohkken. |
Muutenkin syksyllä poromiehet valmistautuvat talveen huoltamalla moottorikelkkojaan ja muita poronhoidossa tarvittavia työvälineitään. | Muđuige čakčat badjeolbmot ráhkkanit dálvái ordnemiin mohtorgielkkáideaset ja boazodoalus dárbbašlaš eará bargoneavvuideaset. |
Syksyn porotyöt aloitetaan syyskuussa. | Boazobarggut joatkašuvvet fas čakčamánus. |
Kun lumi on satanut maahan ja vesistöt jäätyneet, porot kootaan kaarteisiin erotuksia varten. | Go muohta lea eatnamis ja čázádagat jikŋon, bohccot čohkkejuvvojit áidái rátkima várás. |
Tällöin porot luetaan ja erotetaan teurasporot. | Dalle bohccot lohkkojuvvojit ja njuovvanbohccot rátkojuvvojit. |
Erotusten jälkeen alkaa porojen paimentaminen. | Rátkima maŋŋá álgá bohccuid guođoheapmi. |
Silloin tokka käännetään aina sellaiselle alueelle, jossa on hyvä laidunmaa. | Dalle eallu sirdojuvvo álo dakkár eatnamiidda, gos lea buorre guohtun. |
Keskitalvella joillakin alueilla poromiehet pyytävät riekkoja paimentamisen ohella, jos laiduntilanne on niin hyvä, etta jää aikaa pyytämiselle. | Gaskadálvve muhtun guovlluin badjealbmát bivdet rievssahiid guođoheami lassin, jos guohtun lea nu buorre, ahte báhcá áigi rievssatbivdui. |
Keväällä suolataan lihat kesää varten ja kuivatetaan ne ulkona tuulessa ja auringossa. | Giđđat sáltejuvvojit bierggut geasi várás ja goikaduvvojit olgun biekkas ja beaivvážis. |
Porojen paimennus kestää toukokuulle asti. | Bohccuid guođoheapmi bistá gitta miessemánnui. |
Talviaikana sääolosuhteet vaikuttavat poromiehen työmäärään. | Dálveáigge dálkedilli váikkuha badjeolbmo bargomearrái. |
Jos on huono laiduntilanne, porot liikkuvat tavallista enemmän. | Jos lea fuones guohtondilli, bohccot lihkadit eanet go dábálaččat. |
Pienikin porojen häirintä aiheuttaa silloin suurta vahinkoa ja lisää työtä. | Bohccuid uhcage heađušteapmi dagaha dalle stuorra vahága ja lassebarggu. |
Kevättalvella merkitään peuroiksi jääneet kermikät tunturissa ja samalla kuohitaan hirvaat, jotta ne olisivat seuraavana talvena pailakkana ja käytettävänä eväsporoina. | Giđđadálvve merkejuvvojit goddin báhcán čearpmahat duoddaris ja seammás gáldejuvvojit sarvát, vai dat livčče maŋit dálvve spáillihin ja geavaheamis niesteboazun. |
Keväällä poromiehet joutuvat asumaan kämpissä kuukausia ja vartioimaan omaa tokkaansa, sillä kovan hankikelin aikana porot voivat kulkea kauas omasta tokastaan ja mastata toiseen tokkaan. | Giđđat badjeolbmot gártet ássat barttain mánotbajiid ja fáktet iežaset siidda bohccuid, dasgo garra cugŋo áigge bohccot sáhttet johtit guhkás iežaset siiddas ja mastat eará siidda ellui. |
Elo joudutaan usein kokoamaan, jotta naapurit voivat vetää mastanneet poronsa pois. | Siidda bohccuid ferte dávjá čohkket, vai ránját sáhttet geassit mastan bohccuideaset eret. |
Samoin joudutaan käymään naapureiden elossa vetämässä omia poroja. | Seamma láhkái gártet fitnat ránjáid siidda luhtte viežžamin iežaset bohccuid. |
Työpäivät alkavat silloin varhain aamulla ja päättyvät myöhään illalla. | Bargobeaivvit álget dalle árraiđit ja nohket maŋŋiteahket. |
kantama-alue = alue, jossa vaatimet synnyttävät | Sánit: |
tokka = porolauma, jossa on eri omistajien poroja | guottehanguovlu = guovlu gos álddut guddet |
elo = porolauma, jossa on kaikki omistajansa porot | eallu = eallu mas leat sierra eaiggádiid bohccot |
elon syrjä = laidunnettavan porolauman reunaporot | siida = eallu mas leat buot ovtta eaiggáda bohccot |
kannatetaan = porot synnyttävät ihmisen valvonnassa | guottehit = bohccot guddet olbmo geahču vuolde |
laidunmaa = maa, josta poro ottaa ravinnon | guohtoneana = eana gos boazu váldá biepmu |
räkkä = hyönteiset, jotka ajavat porot laumoihin | bálggadat = divreáigi (ee. čuoikkaid ja lávžoid) mii dagaha ahte bohccot čoahkkanit čorragiidda |
kaarre = aitaus, jossa poroja käsitellään | gárdi = áidi gos bohccuid giehtadallet |
eväsporo = poro, joka otetaan ruoaksi | niesteboazu = boazu mii váldojuvvo biebmun |
erotus = erotetaan elämään jäävät ja teurastettavat porot | rátkin = rátkojuvvojit bohccot, mat báhcet eallit ja mat njuvvojuvvojit |
paimentaminen = porojen valvominen | guođoheapmi = bohccuid bearráigeahčču |
mastata = toisen porotokan yhtyminen toisten poroeloon | mastat = siidda bohccuid gártan vieris siiddaide |
kermikkä = ž -1 ž - vuoden ikäinen poro | čearpmat = ž -1 ž - jahkásaš boazu |
pailakka = kuohittu poro | sarvvis = varrisboazu |
peura = poro, jolla ei ole merkkiä korvassa | spáillit = gáldejuvvon boazu |
kenkäheinä = karvakengässä käytettävä heinä | gámasuoidni = suoidni mii geavahuvvo goikkehis |
Teksti: Elna Magga | Teaksta: Elna Magga |
Kuva: Tiina Aikio | Govva: Tiina Aikio |
Linkkejä: | Liŋkkat: |
Suomen Porosaamelaiset r. y. - Suoma Boazosámit r. o. | Suoma Boazosámit rs |
Paliskuntain yhdistys - Bálgosiid ovttastus | Bálgosiid ovttastus |
Ruotsin saamelaisten keskusjärjestö SRS (Svenska Samernas Riksförbund) | Ruoŧa sámiid riikkasearvi SSR (Svenska Samernas Riksförbund) |