index2.php_option=com_content_task=view_id=235_lang=finnish.html.xml

Sámi duodji – saamelainen käsityö	Sámi duodji
Sámi duodjin eli saamelaisen käsityön juuret ovat syvällä historiassa.	Sámi duodji Sámi duoji ruohttasat leat čiekŋalasas historjjás.
Esineiden mallit ja koristelutyylit pohjautuvat vanhoihin käyttöesineisiin, joita aikaisemmin lähes jokaisen oli osattava tehdä.	Atnudiŋggaid mállet ja hervenstiillat vuođđuduvvet boares atnudiŋggaide, maid dolin measta juohkeokta galggai máhttit duddjot.
Leukuseppien, puuseppien, ompelijoiden tai kutojien ammattikuntaa ei ollut.	Ámmátolbmot nugo niibečeahpit, snihkkárat, goarrut dahje gođđit eai gávdnon.
Nykyisin sámi duodji on usein taidekäsityötä ja siitä on tullut monille elinkeino tai elinkeinon osa.	Otne sámi duodji lea dávjá dáiddaduodji ja das lea boahtán máŋgasii ealáhus dahje ealáhusa oassi.
Kauniisti, koristellut puukot, naaput (poron lypsykauha), kuksat (juomakauha) ja hopea-astiat ovat monille koriste-esineitä, joita ei raskita käyttää niin kuin niiden kantamalleja on vuosituhansien ajan käytetty.	Čábbát hervejuvvon niibbit, náhpit (bohcco bahčinlihtti), guvssit (juhkanbollu) ja silbalihtit leat máŋgasiidda hearvadiŋggat, maid eai ráske geavahit nu mo daid vuođđomálliid leat jahkeduháhiid geavahan.
Saamelaiset taiteilijat luovat kaiken aikaa perinteisiä materiaaleja, muoto- ja koristelutapoja soveltavia uusia malleja, koruja, asusteita ja käyttöesineitä.	Sámi dáiddárat hutket oppa áigge árbevirolaš materiálaid, hámiid ja hervenvugiid heiveheaddji ođđa málliid, čiŋaid, gárvvuid ja atnudiŋggaid.
Saamelainen käsityöesine on pohjimmiltaan funktionaalinen, käytännön tarpeisiin tehty.	Sámi giehtaduodji lea álgoálggus iešalddes funktionála, árgabeaivve dárbbuide dahkkon.
Silti sen tulee myös näyttää kauniilta ja miellyttää kättä.	Liikká dat galgá leat maid čáppa čalbmái ja vuogas gihtii.
Liikkuvasta elämäntavasta ja tiiviistä luontosuhteesta johtuen turhaa mukana kannettavaa tai tarpeetonta rihkamaa ei perinteisesti tehty.	Johtti eallinvuogi ja lagaš luondogaskavuođa geažil ii duddjojuvvon miige dušši dahje dárbbašmeahttun gálvu.
Suuri osa materiaaleista on saatu ja saadaan edelleen oman asuinalueen luonnosta.	Stuorra oassi materiálain lei ja lea ainge oažžumis iežas ássanguovllu luonddus.
Duodjin taitajat ovat oppineet hyödyntämään esimerkiksi porosta ja puusta lähes kaikki niiden osat.	Duojárat leat oahppan atnit ávkin ovdamearkka dihte bohccos ja muoras measta buot osiid.
Koivustakin kelpaavat käsitöihin paitsi puuaines, myös parkki, tuohi ja juuret.	Soagisge dohkkejit duodjemateriálan muorraávdnasa lassin maid bárku, beassi ja veattit.
Duodji jäsennetään yleensä pehmeisiin ja koviin materiaaleihin.	Duodji juhkkojuvvo dábálaččat dipma ja garra materiálaide.
Naiset ovat tavallisesti tehneet pehmeitä töitä, joihin luetaan poronnahan, kudonnaisten ja tekstiilien työstäminen.	Nissonat leat dábálaččat duddjon dipma dujiid, maidda gullet bohcconáhki, gođđosiid ja tekstiillaid ávnnasteapmi.
Miehet puolestaan ovat muovanneet esineitä kovasta luusta, sarvesta, puusta ja metallista.	Albmát fas leat duddjon diŋggaid garra dávttis, čoarvvis, muoras ja metállas.
Saamelaiselle käsityölle on ominaista, että materiaalien muokkaamista tärkeämpää on ollut materiaalien ominaisuuksiin mukautuminen.	Sámi duodjái lea mihtilmas dat ahte materiálaid iešvuođaide vuogáiduvvan leamašan dehálut go materiálaid ávnnasteapmi.
Esimerkiksi pahkasta valmistettavat kuksat ja muut käyttöastiat on koverrettu pahkan omia kasvusyitä seuraillen.	Ovdamearkka dihte guvssit, mat duddjojuvvojit báhkis, ja eará atnulihtit leat gohppojuvvon báhki iežas šaddansijaid čuovvumiin.
Vanhinta perinnettä sámi duodjissa edustavat sarvi-, luu-, puu- ja nahkatyöt.	Boarrásamos árbevieru sámi duojis ovddastit čoarve-, dákte-, muorra- ja náhkkeduojit.
Tinalangan teon, nauhapunonnan ja tekstiilityön saamelaiset ovat omaksuneet osittain muilta kansoilta.	Datneárppu ráhkadeami, bárgideami ja tekstiiladuoji sápmelaččat leat oahppan belohahkii eará álbmogiin.
Monia varsin myöhään ulkoisten kauppasuhteiden vaikutuksesta omaksuttuja materiaaleja on kuitenkin totuttu pitämään perinteisinä, niin tuttuja esimerkiksi verka, silkki ja hopea saamelaisessa käsityössä ovat.	Máŋggaid materiálaid, maidda sámit oahpásmuvve oalle maŋŋit olggobeale gávpegaskavuođaid váikkuhusas, leat goit hárjánan doallat árbevirolažžan, nu oahppásat ovdamearkka dihte láđđi, silki ja silba sámi duojis leat.
Toisaalta esimerkiksi hopeaesineissä saamelainen kulttuuri säilyttää edelleen sellaisia vanhoja itä- ja keskieurooppalaisia perinteitä, jotka ovat lähtöalueiltaan jo kauan sitten kadonneet.	Nuppe dáfus ovdamearkka dihte silbadiŋggain sámi kultuvra seailluha ain dakkár boares nuorta- ja gaskaeurohpalaš árbevieruid, mat leat dáin máinnašuvvon álgoguovlluin juo áigá jávkan.
Hopeaa käytetään vyön koristeissa ja riskuissa, mutta myös juoma-astioissa, sormuksissa, korvakoruissa ja kaulaketjuissa.	Silba geavahuvvo boahkána hervemis ja soljjuin, muhto maid juhkanlihtiin, suorbmasiin, beallječiŋain ja čeabetčiŋain.
Luu- ja sarvitöiden materiaalina käytetään poron sarviluuta, muita luuston osia ja lehmän ja hirven sarvia.	Dákte- ja čoarvedujiid materiálan geavahuvvojit bohcco čoarvedákti, eará dákteoasit ja gusa ja ealgga čoarvvit.
Luusta ja sarvesta valmistetaan lusikoita, tiuhtoja (nauhapirta), laukun leukoja, neulakoteloita, veitsen kahvoja – nykyisin myös koruja.	Dávttis ja čoarvvis duddjojuvvojit basttet, njuikumat, lávkačoarvvit, nállogoađit, niibenađat – dán áigge maid ciŋat.
Lisäksi koristeellisia sarviupotuksia käytetään monissa puuesineissä, kuten kuksissa, naapuissa, ajo- ja matkasauvoissa, pulloissa ja kiisoissa (arkku).	Dasa lassin vuodjuduvvon čoarvehervemat adnojuvvojit máŋggain muorradiŋggain, dego guvssiin, náhpiin, vuodjen- ja mátkesoppiin, boahtaliin ja giissáin.
Saamelainen ornamentiikka on runsaimmillaan ja kauneimmillaan juuri sarvi- ja luutöissä.	Sámi ornamentihkka lea valljásamos ja čábbasamos aiddo čoarve- ja dáktedujiin.
Koristekuviot kaiverretaan yleensä puukon kärjellä ja värjätään lepänkuorinesteellä tai tuhkalla.	Hearvagovadagat graverejuvvojit dábálaččat niibenjuniin ja ivdnejuvvojit leaibebárkogolgosiin dahje gunain.
Saamelainen muotoilu puolestaan on parhaimmillaan puisissa käyttöesineissä kuten kuksissa, naapuissa, pulloissa ja koriste-esineissä.	Sámi hábmen fas lea čábbasamos muoras ráhkaduvvon atnudiŋggain nugo guvssiin, náhpiin, boahtaliin ja čikŋadiŋggain.
Niitä tehdään koivun varsi- tai pajun juuripahkoista.	Daid duddjojit soahkebáhkiin dahje sieđgga veaddebáhkiin.
Puusta valmistetaan myös suksia, rekiä, veneitä, ahkioita ja kiisoja (arkku).	Muoras duddjojuvvojit maid sabehat, reagat, fatnasat, gerresat ja giissát.
Poron koipi- ja kallonahoista valmistetaan lämpimiä, talviaikana käytettäviä karvakenkiä ja kintaita.	Bohcco gápmasiin ja gállonáhkiin duddjojuvvojit dálvvi várás liegga goikkehat ja gistát.
Vasan nahasta valmistetaan mm. lakkeja ja raavaan poron nahasta poronnahkaturkkeja eli peskejä.	Miesenáhkis ráhkaduvvojit ee. gahpirat ja rávesbohcco náhkis beaskkat.
Karvanpoiston, parkkiliemessä käsittelyn, puhtaaksi kaapimisen ja pehmeäksi muokkaamisen jälkeen saadaan muokattua parkkinahkaa, jota kutsutaan sisnaksi.	Navildeami, ostema, buhtisin faskuma ja meaidima maŋŋá sáhttá ráhkadit sistti.
Sisna on kestävää ja kauniin väristä, ja siitä tehdään esimerkiksi laukkuja, suola- ja kahvipusseja, kenkiä, tossuja ja nykyisin mm. kännykkäkoteloita.	Čáppaivnnat sisti gierdá bures anu ja das duddjojuvvojit ovdamearkka dihte lávkkat, sálte- ja káffeseahkat, gápmagat, stohpoloabáhat ja dán áigge ee. mátketelefonskuohput.
Saamelaisilla käsityöntekijöillä on Pohjoismaissa omat järjestönsä, jotka hoitavat mm. myynti- ja näyttelytoimintaa.	Sámi duojáriin leat Davviriikkain iežaset searvvit, mat fuolahit ee. vuovdin- ja čájáhusdoaimmas.
Suomen puolella toimiva Sámi duodji-yhdistys järjestää näyttelyitä ja neuvontaa sekä välittää aitoja saamen käsitöitä myyntiin.	Suoma bealde doaibmi Sámi duodji - searvi ordne čájáhusaid ja bagadeami sihke lágida eakti sámedujiid vuovdimassii.
Yhdistyksellä on myymälät Inarin kirkonkylässä ja Enontekiön Hetassa.	Searvvis leat buvddat Anára girkosiiddas ja Eanodaga Heahtás.
Yhdistystä edelsi Inarissa vuonna 1975 perustettu Sápmelaš Duoddjárat ry, jonka tarkoituksena oli vaalia kansan käsityöperinnettä.	Ovdal dán searvvi vuođđudeami Anáris doaimmai jagis 1975 vuođđuduvvon Sápmelaš Duoddjárat ry, man ulbmilin lei gáhttet álbmoga duodjeárbevieru.
Saamelaisen käsityön tunnuksena on tänään yhteispohjoismainen Sámi Duodji-merkki, joka on tae aidosta saamelaiskäsityöstä.	Sámi duoji dovddaldahkan lea otne davviriikkalaš Sámi Duodji - mearka, mii lea dáhkádus eakti sámeduojis.
Käsityösanoja pohjoissaameksi:	Duodjesánit davvisámegillii:
Guksi - kuksa, juomakauha	Stigat - náhkahousut
Náhppi - naappu, poron lypsykauha	Beaska - peski, poroturkki
Gistát - kintaat	Fáhcat - lapaset
Čoarvi - sarvi	Boagán - vyö
Linkkejä:	Liŋkkat:
Sámi duodji verkkokauppa Suomessa	Sámi duodji neahttagávpi Suomas http://www.samiduodji.com /
Saamen käsityön korkeaa koulutusta Sámi allaskuvlassa	Sámi duodji Ruoŧas http://www.sameslojdstiftelsen.com /