index2.php_option=com_content_task=view_id=23_lang=finnish.html.xml

Saamen kieli	sámi giellaráđđi
Yhteispohjoismaista kieliyhteistyötä uudistetaan Interreg-rahoitteisella hankkeella 1.8.2015 - 31.5.2018, Sámi Giellagáldu.	Sámi giellaráđi lahtuid gaskkas sámediggi vállje ovddasteaddjiid maiddái sámi parlamentáralaš ráđi vuollásažžan doaibmi oktasaš
Saamelaiskäräjillä on saamen kielen toimisto, joka vastaa mm. saamen kielilakiin liittyvien käännösten toimittamisesta viranomaisille, työskentelee saamen kielen aseman parantamiseksi sekä osallistuu erinäisiin terminologiaprojekteihin.	, mii vástida ee. sámi giellaláhkii laktáseaddji jorgalusaid doaimmaheamis eiseválddiide, bargá sámegiela sajádaga buorideami buorrin ja oassálastá terminologiijaprošeavttaide.
Suomen kolme saamen kieltä	Suoma golbma sámegiela
Saamen kieliä on yhteensä kymmenen, näistä kolmea puhutaan Suomessa saamelaisten kotiseutualueella.	Sámegielat leat oktiibuot logi, dáin golbma hállojuvvo Suomas sámiid ruovttuguovllus.
Suomen saamelaiset vodaan siten kielellisesti jakaa kolmeen ryhmään: pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin.	Suoma sámiid sáhttá dasto gielalaččat juohkit golmma jovkui: davvisápmelaččaide, anáraččaide ja nuortalaččaide.
Suurin kielimuodoista on pohjoissaame (davvisámegiella), jota käytetään sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puolella.	Stuorámus giellahámiin lea davvisámegiella, mii geavahuvvo sihke Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde.
Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, saamenkielisestä tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaistusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä.	Stuorámus oassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, sámegielat diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot almmustahtton sámegielat materiálain lea davvisámegillii.
Arviolta 75-90 % kaikista saamea puhuvista henkilöistä käyttää pohjoissaamea.	Árvvu mielde 75-90% buot sámegiela hálli olbmuin geavaha davvisámegiela.
Suurin osa heistä asuu Norjan puolella.	Stuorámus oassi sis ássá Norgga bealde.
Suomessa pohjoissaamea puhuu äidinkielenään arviolta noin 2000 henkilöä.	Suomas davvisámegiela hállet eatnigiellan árvvu mielde sullii 2000 olbmo.
Koltansaamea on perinteisesti käytetty Kuolan niemimaan länsiosissa, josta sitä äidinkielenään puhuneita kolttasaamelaisia asutettiin Suomeen viime sotien jälkeen.	Nuortalašgiella lea árbevirolaččat geavahuvvon Guoládaga fiesttarosiin, gos dan eatnigiellan hállan nuortalaččat fárrehuvvojedje Supmii maŋimuš sođiid maŋŋá.
Tänä päivänä kolttasaamelaiset asuvat pääosin Inarin kunnan alueella ja koltansaamen puhujien lukumäärän arvioidaan olevan n. 350.	Odne nuortalaččat ásset váldoosiin Anára gieldda viidodagas ja nuortalašgiela hálliid lohkumearri árvvoštallo leat s. 350.
Hälyttävää koltansaamen tilanteen kannalta on se, että nuorempi sukupolvi ei ole oppinut kolttasaamea äidinkielenään.	Fuolastuhtti nuortalašgiela dili dáfus lea dat, ahte nuorat buolva ii leat oahppan nuortalašgiela eatnigiellan.
Kielipesätoiminta ja koltankielinen kouluopetus ovat kuitenkin jonkin verran lisänneet kielen käyttöä suomen kielen rinnalla.	Giellabeassedoaibma ja nuortalašgiela skuvlaoahpahus leat goittotge muhtin veardde lasihan giela geavaheami suomagiela bálddas.
Inarinsaamen kieli on saamenkielistä ainoa jota puhutaan vain Suomessa ja jota on perinteisesti puhuttu vain Inarin kunnan alueella.	Anárašgiella lea sámegielain áidna mii hállojuvvo dušše Suomas ja mii lea árbevirolaččat hállon dušše Anára gielddas.
Inarinsaamen kieltä puhuvia on noin 300.	Anárašgiela hállit leat sullii 300.
Inarinsaamen kirjakielen asema on vahvistunut ja elpynyt viimeisten vuosien aikana kielipesätoiminnan avulla.	Anárašgiela girjegiela sajádat lea nanosmuvvan ja ealáskan maŋimuš jagiid áigge giellabeassedoaimma vehkiin.
Myös koulussa inarinsaamenkielellä annetun opetuksen määrä on vuosittain lisääntynyt huomattavasti juuri kielipesä toiminnan ansioista.	Maiddái skuvllas anárašgielain addojuvvon oahpahusa mearri lea jahkásaččat lassánan dovdomassii justa giellabeasse- doaimma ánssus.
Saamen kielet ja Saamelaiskäräjät	Sámegielat ja Sámediggi
Saamen kieli on saamelaisen alkuperäiskansan kieli.	Sámegiella lea sámi eamiálbmoga giella.
Suomen valtio on omalla lainsäädännöllään sekä kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut turvaamaan saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen.	Suoma stáhta lea iežas láhkaásahemiin sihke riikkaidgaskasaš soahpmaušain čatnasan sihkkarastit sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra doalaheami ja ovddideami.
Saamelaisilla on Suomen perustuslain mukaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella.	Sámiin lea Suoma vuođđolága mielde giela ja kultuvrra guoski iešráđđen sámiid ruovttuguovllus.
Tätä itsehallintoa toteuttaa Saamelaiskäräjät.	Dán iešráđđema ollašuhttá Sámediggi.
Saamen kielten asema on uhanalainen vaikka saamen kielten tilanne on joiltakin osin viime vuosina parantunut.	Sámegielaid sajádat lea áitatvuloš vaikke sámegielaid dilli lea muhtin osiin maŋimuš jagiin buorránan.
Yhteiskunnallisista toimista huolimatta kaikki saamen kielet kuuluvat Unescon kansainvälisen luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin.	Servodatdoaimmain fuolakeahttá buot sámegielat gullet Unesco riikkaidgaskasaš luohkkájuogu mielde áitatvuloš gielaide.
Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan erittäin uhanalaisiksi kieliksi.	Suomas hállon anáraš- ja nuortalašgiella lohkkojit erenomáš áitatvuloš giellan.
Kesällä 2002 saamen kieli päätettiin ottaa mukaan EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan.	Geassit 2002 sámegiella šihttui váldot fárrui EU komissio garrasit áitatvuloš gielaid prográmmai.
Vaikka saamen kieliä on jonkin verran pystytty elvyttämään, tarvitsevat ne paljon erinäisiä tukitoimenpiteitä säilyäkseen sukupolvelta toiselle.	Vaikke sámegielaid leat muhtin veardde bastán ealáskahttit, dárbbašit dat olu sierranas doarjjadoaimmaid seailun dihtii buolvvas nubbái.
Suomessa on valmisteilla saamen kieliä koskeva kielenelvyttämisohjelma ja Saamelaiskäräjät on lausunnossaan kiirehtinyt elvyttämisohjelman toimenpiteiden resursseja ja täytäntöönpanoa.	Suomas lea válmmaštallama vuolde sámegielaid guoskevaš gielaealáskahttinprográmma ja Sámediggi lea cealkámušas hoahpuhan ealáskahttinprográmma doaibmabijuid resurssaid ja ollašuhttima.
Saamen kieleen liittyvistä asioista saamelaiskäräjillä vastaa saamen kielineuvosto.	Sámegillii gulavaš áššiin sámedikkis vástida sámi giellaráđđi.
Saamen kielen toimisto yhdessä saamen kielineuvoston kanssa valvoo ja edistää saamelaisten saamen kielilaissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteutumista.	Sámegiela doaimmahat ovttas sámi giellaráđiin gohcá ja ovddida sámi giellalágas namuhuvvon sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama.
Saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 (516/1991) ns. saamelaisten kielilailla.	Sámiid vuoigatvuođas geavahit iežas giela virgeoapmahaččain ásahuvvui vuosttas háve jagi 1991 (516/1991) ng. sámi giellalágain.
Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen perustui tuossa laissa lähinnä kääntämiseen ja tulkkaukseen.	Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin vuođđuduvai duon lágas lagamustá jorgaleapmái ja tulkomii.
Pääasiassa sen vuoksi saamelaisten kielelliset oikeudet eivät käytännössä toteutuneet läheskään siinä laajuudessa kuin lainsäätäjä oli lakia säätäessään tarkoittanut.	Váldoáššis dan dihtii sámiid gielalaš vuoigatvuođat eai geavadis ollašuvvan lahkage dan viidodagas go láhkaásaheaddji lei lága ásahettiin dárkkuhan.
Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2003 samanaikaisesti yleisen kielilain (423/2003) kanssa.	Sámi giellaláhka ođasmahttui jagi 2003 seamma áigge almmolaš giellalágain (423/2003).
Saamen kielilaki (1086/03) tuli voimaan vuoden 2004 alussa ja sen tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.	Ođđa sámi giellaláhka (1086/03) bođii fápmui jagi 2004 álggus ja dan dárkkuhussan lea bealistis sihkkarastit vuođđolágas ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
Lain tavoitteena on taata saamelaisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta sekä se, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.	Lága ulbmilin lea dáhkidit sámiide vuoigatvuođa vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii gielas fuolakeahttá sihke dasa, ahte sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit.
Laki koskee kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.	Láhka guoská buot Suomas hállon sámegielaid: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.
Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion tai kuntien virastoissa tai toimipisteissä asioidessaan saamelaisella on aina lain mukainen oikeus valintansa mukaan käyttää suomea tai saamen kieltä.	Sámiid ruovttuguovllus leahkki stáhta dahje gielddaid virgedáluin dahje doaibmabáikkiin áššiid divššodetttiin sápmelaččas lea álot lága mielde vuoigatvuohta válljema mielde geavahit suoma- dahje sámegiela.
Viranomaisten ilmoitusten, kuulutusten, tiedotteiden ja opasteiden tulee saamelaisten kotiseutualueella olla myös saamenkielisinä.	Virgeoapmahaččaid almmuhusat, gulahusat, dieđáhusat ja oahpistangalbbat galget leat sámiid ruovttuguovllus maiddái sámegillii.
Saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla on velvollisuus edistää toiminnassaan saamen kielen käyttämistä.	Sámiid ruovttuguovllus virgeoapmahaččain lea geatnegasvuohta ovddidit doaimmain sámegiela geavaheami.
Kunnallisten viranomaisten tulee käyttää suomen kielen ohella harkitsemassaan laajuudessa saamen kieltä pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joilla on yleistä merkitystä.	Gieldda virgeoapmahaččat galget geavahit suomagiela lassin vihkkedallama mielde sámegiela beavdegirjjiin ja eará áššebáhpáriin, maidguin lea almmolaš mearkkašupmi.
Lain mukaan saamelaisten kotiseutualueen valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten on henkilöstöä palkatessaan huolehdittava siitä, että kussakin virastossa pystytään palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä.	Lága mielde sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gieldda virgeoapmahaččat galget bargoveaga bálkáhettiin fuolahit das, ahte guđege virgebáikkis lea vejolaš bálvalit áššehasaid maiddái sámegielain.
Viranomaisen tulee myös koulutusta järjestämällä tai muilla tavoin huolehtia siitä, että sen henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito.	Virgeoapmahaš galgá maiddái skuvlema lágidemiin dahje eará láhkai fuolahit das, ahte dan bargoveagas lea bargguidis eaktudan sámegiela dáidu.
Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan lain noudattamista.	Juohke virgeoapmahaš gohcá iežas doaibmasuorggis lága čuovvuma.
Kielineuvosto antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa vaalikausittain kertomuksen saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja edistymisestä.	Giellaráđđi addá ovttas sámegiela doaimmahagain válgabajiid mielde čilgehusa sámegielat gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja ovdáneamis.
Saamelaiskäräjät laati lain toteutumisesta vuonna 2007 perusselvityksen Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004 - 2007.	Sámediggi ráhkadii lága ollašuvvamis jagi 2007 vuođđočielggadeami Sámi giellalága ollašuvvan jagiid 2004-2007.
Kielineuvoston ja saamen kielen toimiston tehtävänä on saamen kielilain edistämisen ja valvonnan lisäksi parantaa saamen kielen asemaa ja kohottaa saamen kielen statusta yhteiskunnassa.	Giellaráđi ja sámegiela doaimmahaga bargun lea sámi giellalága ovddideami ja gohcima lassin buoridit sámegiela sajádaga ja loktet sámegiela stáhtusa servodagas.
Kielen kommunikaatioarvoa nyky-yhteiskunnassa on parannettu pari vuosikymmentä sitten käynnistyneellä kielenhuolto- ja terminologiatyöllä, jolla pyritään mm. juurruttamaan uudissanat kieleen sen omaan rakenteen mukaisina.	Giela kommunikášuvdnaárvu dálá servodagas lea buoriduvvon moaddeloge jagi dassái álggahuvvon giellagáhtten- ja terminologiijabargguin, mainna figgo ee. sajáiduhttit ođđasániid gillii dan iežas ráhkadusa mielde.
Saamen kielen kielenhuolto- ja neuvontatehtäviä on Suomessa hoitanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnan gielaid dutkan guovddáš) vuoden 2011 loppuun saakka.	Sámegiela giellagáhtten- ja rávvenbargguid lea Suomas dikšon Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnangielaiddutkanguovddáš) jagi 2011 loahpa rádjai.
Vuoden 2012 alusta lukien Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksen organisaatio muuttui ja nimeksi tuli Kotimaisten kielten keskus ja uudistuksen myötä saamen kielen tutkijan virat siirrettiin Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin.	Jagi 2012 álggu rájes Ruoktoeatnangielaid dutkanguovddáža organisášuvdna nuppástuvai ja namman bođii Ruoktoeatnan gielaid guovddážiin
Yhteispohjoismaista kieliyhteistyötä uudistetaan Interreg-rahoitteisella hankkeella 1.1.2013 - 30.6.2014.	Davviriikkaid oktasaš giellaovttasbargu ođasmahtto Interreg-ruhtadan fidnui 1.1.2013 - 30.6.2014.
SÁFÁ2 – Sámi Giellagáldu- Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishanke	SáFá - davviriikkalaš sámi giellafágaguovddáža ásaheami čielggadus