index2.php_option=com_content_task=view_id=255_lang=finnish.html.xml

Diidalámpá on taikalamppu – mutta mikä on Skáhppu ?	Diidalámpá lea riikkaviidosaš mánáidkulturguovddážiid fierpmádat – muhto mii lea Skáhppu ?
Kuvassa Petra Biret Magga ja Anna Näkkäläjärvi pitämässä lasten musiikkityöpajaa.	Govas Petra Biret Magga ja Anna Näkkäläjärvi doallamin mánáid musihkkabargobáji.
Petra Biret Magga tekee Saamelaiskäräjillä lastenkulttuurityötä.	Petra Biret Magga bargá sámedikkis mánáidkultuvrrain.
Kysyimme Petralta saamelaislasten kulttuurista:	Jearaimet Petras sámemánáid kultuvrra birra:
1.	1.
Saamelaiskäräjillä on käynnissä lastenkulttuurikeskus-projekti.	Sámedikkis lea jođus mánáidkulturguovddáš-prošeakta.
Mitä se tekee ?	Maid áššiiguin dat bargá ?
Saamelainen lastenkulttuurikeskus ei ole fyysinen tila eikä rakennus, vaan toiminta, joka pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monta lasta ja nuorta saamelaisalueella.	Sámi mánáidkulturguovddáš ii leat fysalaš sadji iige viessu, baicce doaibma mii geahččala juksat sámeguovllus nu máŋga máná ja nuora go vejolaš.
Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret ja pääasiassa toiminta keskittyy kouluihin, päiväkoteihin ja kielipesiin.	Čuozáhatjoavkun leat vuollái 18-jahkásaš mánát ja nuorat ja doaibma guoská lagamustá skuvllaid, beaiveruovttuid ja giellabesiid.
Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen tavoitteena on kehittää saamelaista lastenkulttuuria sekä lisätä lasten ja nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan erilaisten toimintojen ja työpajojen kautta.	Sámi mánáidkulturguovddáža ulbmilin lea ovddidit sámi mánáidkultuvrra, lasihit mánáid ja nuoraid dovdamuša iežaset kultuvrra ektui iešguđetlágan doaimmaid ja bargobájiid bokte.
2.	2.
Mikä on Diidalámpá ?	Mii lea Diidalámpá ?
Diidalámpá eli Taikalamppu on valtakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto.	Diidalámpá dahjege Taikalamppu lea riikkaviidosaš mánáidkulturguovddážiid fierpmádat.
Opetusministeriö valitsee jäsenet (kulttuurikeskukset) Taikalamppu-kaudelle hakemusten perusteella.	Oahpahusministeria vállje lahtuid (kulturguovddážiid) Taikalamppu-badjái ohcamušaid vuođul.
3.	3.
Toimit juontajana myös TV lapsille suunnatussa Unna Junná - ohjelmassa.	Leat jođihan maiddái Unna Junná- mánáid TV-prográmmaid.
Minkälaista työtä se on ?	Makkár bargu dat lea ?
Unna Junná on saamenkielinen lastenohjelma, jonka tekeminen on tärkeää lasten kielen tukemisen kannalta.	Unna Junná lea sámegielat mánáidprográmma, man dahkan lea dehálaš mánáid sámegiela doarjuma dáfus.
Unna Junnálla on oma erityisleimansa muiden ohjelmien joukossa.	Unna Junná addá iežas sámi mihtilmasvuođa eará prográmmaid joavkkus.
Työssä on muistettava koko ajan kohderyhmä ja sen ajattelumaailma ja kulttuuritausta.	Barggus ferte oppa áigge muitit čuozáhatjoavkku ja sin jurddašanvuogi ja kulturduogáža.
Työ tukee päätyötäni, koska kohderyhmä on sama, vain keino tavoittaa saamelaislapset on toinen.	Bargu doarju mu váldobarggu, dasgo čuozáhatjoavku lea seamma, dušše vuohki juksat sámemánáid lea earálágan.
4.	4.
Mitkä ovat työkielesi lastenkulttuurikeskus-hankkeessa ja Unna Junnássa ?	Mat leat du bargogielat mánáidkulturguovddáš-fidnus ja Unna Junnás ?
Saamenkieliset lapset tavoitetaan vain saamenkielellä !	Sámegielat mánáid sáhttá juksat dušše sámegillii !
Kieli kehittyy vain sitä kuulemalla ja käyttämällä.	Giella ovdána dušše gullamiin ja geavahemiin.
5.	5.
Mikä on parasta ja tärkeintä lastenkulttuurityössä ?	Mii lea buoremus ja dehálamos mánáidkulturbarggus ?
Työ antaa mahdollisuuden tutustua saamelaisiin ympäri saamelaisaluetta.	Bargu addá vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide birra sámeguovllu.
Rajojenväliset yhteistyökuviot laajentavat lasten ja nuorten maailmankuvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.	Riikkaidgaskasaš oktasašbargu viiddida mánáid ja nuoraid máilmmigova ja oktiigullevašvuođa dovddu.
Välimatkat ovat pitkiä, mutta parempi jutaa eteenpäin kuin olla paikoillaan.	Gaskkat leat guhkit, muhto buoret johtit ovddosguvlui go leat ovtta sajis.
Parasta on se että ihmiset innostuvat ja haluavat olla mukana lasten ja nuorten kulttuurin tukemisessa ja toimintojen tuottamisessa.	Buoremus lea dat ahte olbmot movttáskit ja hálidit leat mielde mánáid ja nuoraid kultuvrra doarjumis ja doaimmaid buvttadeamis.
Ihanteellisinta olisi se, että toiminta tulisi tavallaan näkymättömäksi ja näin ollen lastenkulttuuri nousisi arvoonsa ja kuuluisi kaikkien toimijoiden rutiineihin.	Buoremus vejolaš dilli livččii dat ahte doaimma ii dárbbašivčče šat dego sierra deattuhit, baicce mánáidkultuvra oaččošii dasa gullevaš árvvu ja gulašii juo buot doaibmiid rutiinnaide.
6.	6.
Miten saamelaislasten kulttuuri eroaa suomalaislasten kulttuurista ?	Mo sámemánáid kultuvra earrána suomamánáid kultuvrras ?
Saamelaislapsille perhe on koko suku.	Sámemánáide bearaš lea oppa sohka.
Saamelaislapsille opetetaan enemmän luontoon kuulumista pienestä pitäen.	Sámemánáide oahpahit eanet lundui gullama juo mánnávuođa rájes.
Saamelaislapsi on päättelykykyinen ja avoin oppimaan itse, tekemään käsillään.	Sámemánná lea čeahppi árvvoštallat ja rabas oahppat ieš, bargat gieđaidisguin.
Saamelaislapsen kulttuuriin kuuluu kiinteästi suku sekä kielellinen ja kulttuurillinen ympäristö.	Sámemáná kultuvrii gullá nannosit sohka, gielalaš ja kultuvrralaš biras.
Näistä asioista saamelaislapsi rakentaa saamelaisen identiteettinsä.	Dáid áššiin sámemánná hukse sámi identitehtas.
7.	7.
Mikä on Skáhppu ?	Mii lea Skáhppu ?
Skáhppuun on koottu lapsille tarkoitettua materiaalia saamenkielisestä kirjallisuus- ja musiikkituotannosta.	Skáhppui lea čohkkejuvvon mánáide oaivvilduvvon materiála sámegielat girjjálašvuođas ja musihkas, buot golmma sámegillii.
Skáhppuun kurkistamalla voi löytää myös suopungin ja ohjeet miten suopunkia heitetään.	Skáhppui guovllastemiin sáhttá gávdnat maid suohpana ja rávvagiid mo galgá njoarostit.
Skáhppu löytyy pohjoisen kirjastoista ja se voi toimia virikkeenä oppitunneilla tai helpottaa vanhempia löytämään kerralla jo useamman mielenkiintoisen lapsille tarkoitetun virikkeen tai kirjan.	Skáhppu gávdno davvi girjerájuin ja dat sáhttá doaibmat jurddafáddán oahppodiimmuin dahje veahkehit váhnemiid gávdnat ovttatmano máŋga miellagiddevaš, mánáide oaivvilduvvon girjji dahje eará movttiidahttinmateriála.
8.	8.
Mitä omaan kieleen ja kulttuuriin liittyvää saamelaislapsille on tarjolla ?	Makkár iežaset gillii ja kultuvrii guoski fálaldagat leat sámemánáide ?
Televisiossa, radiossa, kirjoissa, lehdissä, netissä ?	Televišuvnnas, radios, girjjiin, aviissain, neahtas ?
Tv:ssä on saamenkielinen lastenohjelma Unna Junná, Sámi radiossa voi kuunnella Binna Bánna - lastenohjelmaa ja lastenkirjallisuus on lisääntynyt kaikilla saamen kielillä.	Tv:s lea sámegielat mánáidprográmma Unna Junná, sámiradios sáhttá guldalit Binna Bánna- mánáidprográmma ja mánáid girjjálašvuohta lea lassánan buot sámegielaiguin.
Tämä on positiivista !	Dat lea positiivvalaš ášši !
Saamelaislapsille ei juuri lehtiä ole ilmestynyt sitten saamenkielisen Aku Ankan (Vulle Vuojaš) jälkeen.	Sámemánáide eai jur leat bláđit almmustuvvan sámegielat Vulle Vuojaža (Aku Ankka) maŋŋá.
Aku Ankka tulisi mielestäni herättää henkiin.	Vulle Vuojažii galggašii mu mielas fas ” bosádit heakka ”.
Se motivoi lukemaan ihan kaikilla kielillä.	Dat movttiidahttá lohkama oahpahallamis.
Nuorille ilmestyy saamenkielinen nuortenlehti Š-bláddi. Lehti on nykyaikainen ja käsittelee nuoriin liittyviä ajankohtaisia aiheita.	Nuoraide almmustuvvá sámegielat nuoraidbláđđi Š. Bláđđi lea ođđaáigásaš ja sisttisdoallá nuoraide guoski áigeguovdilis fáttáid.
Netissä ei tietääkseni ole vielä saamelaislapsille kovinkaan runsasta tarjontaa.	Neahtas ii mu dieđu miel leat sámemánáide vel olusge fálaldat.
Kuvassa kenkäheinävieran tekoa ja kurkistus valmiista.	Govas gámasuoidnefiera dahkan ja guovllasteapmi gárvves fiera čađa.
Kenkäheinästä saa lämpimät, kuivat ja hyväntuoksuiset ŠsukatŠ kengän sisälle.	Gámasuoinnis oažžu liegga, goike ja njálggahájat ŠsuohkuidŠ gápmaga sisa.
9.	9.
Miten nykyisten saamelaislasten elämä, maailma ja leikit eroavat áhkujen ja áddjojen lapsuuden maailmasta ?	Mo dálá sámemánáid eallin, máilbmi ja stohkosat earránit áhkuid ja ádjáid mánnávuođa máilmmis ?
Áhkujen ja áddjojen (mummojen ja vaarien) maailma oli vaativampi.	Áhkuid ja ádjáid máilbmi gáibidii mánás eanet.
Muutenkin se sukupolvi on sitkeämpää ja vahvempaa lajia.	Muđuige dat sohkabuolva lea sitkadut ja nannosut šládja.
Tuiskut ja pakkaset eivät ole leikkejä haitanneet ja töihinkin on osallistuttu leikin varjolla.	Borggat ja buollašat eai leat stoahkama hehtten ja bargguidege lea oassálaston dego stoahkama mielde.
Lapsilla oli enemmän mielikuvitusta leikkiä koska mitään valmista ei ollut eikä mitään uutta kaivattu esimerkiksi lelujen suhteen.	Mánáin lei eanet miellagovahus stoahkamiin, dasgo gárvves duhkorasat eai lean eaige mánát máhttán oppa vuorditge omd. ođđa duhkorasaid.
Oma mielikuvitus ja rakentelutaito oli lapsillakin paljon rikkampaa kuin nykyään.	Iežas miellagovahus ja čehppodat hutkat ieš lei mánáinge ollu eanet go dán áigge.
Isovanhemmat olivat läsnä jokaisessa arkipäivässä ja koko suku osallistui lasten kasvattamiseen, näin ollen sukulaiset tulivat tutuiksi ja yhteisöllisyys oli kantava voima.	Áhkut ja ádját ledje máná eallimis mielde juohke árgabeaivve ja oppa sohka oassálasttii mánáid bajásgeassimii, ná fuolkkit ja oppa sohka šattai oahpisin ja servošii gullan lei guoddilis fápmu.
Nykymaailma on monimutkaisempaa ja koneellistettua.	Otnábeaivve máilbmi lea mohkkásut ja mekaniserejuvvon.
Kun nykylapsille opetetaan entisajan leikkejä, ne eivät ole välttämättä tuttuja.	Dán áigge mánáide ovddešáigge stohkosat oahpahuvvojit, dat eai leat vealttakeahttá oahppásat.
Saamelaislapset ovat monikulttuurisia, heitä asuu myös kaupungeissa ja siellä saamelaiskulttuuriin kasvaminen ei ole niin itsestäänselvää.	Sámemánát ellet máŋgga kultuvrra lahttun, máŋgasat ásset maid gávpogiin ja doppe sámekultuvrii bajásšaddan ii leat nu iešalddes čielggas.
Silloin Unna Junnánkin merkitys kasvaa.	Dalle Unna Junnáge mearkkašupmi stuorru.
10.	10.
Minkälaisia terveisiä lähettäisit lasten kulttuuriasioista päättäville aikuisille ?	Makkár dearvvuođaid sáddešit mánáid kulturáššiin mearrideaddji rávesolbmuide ?
Kuunnelkaa nuoria, antakaa heille vaikutusmahdollisuus !	Guldalehket nuoraid, addet sidjiide vejolašvuođa váikkuhit !
Muistattehan toimia niin, että saamelaislastenkin kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat.	Amma muitibehtet doaibmat nu ahte sámemánáidge gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollašuvvet.
Lapsille ja nuorille mielekkäitä kokemuksia, harrastuksia tukevaa toimintaa niin poismuuttokaan ei ole niin todennäköistä tulevaisuudessa !	Mánáide ja nuoraide jierpmálaš vásáhusaid ja doaimmaid doarjut sin astoáiggebuđaldemiid, de eretfárrenge ii leat nu jáhkehahtti boahttevuođas !
Linkkejä:	Liŋkkat:
Maahisweb - Saamelaismuseo Siidan lastensivusto	Maahisweb - Sámemusea Siidda mánáidsiiddut
YLE Sámi radio (katso Unna Junná ja Binna bánna)	YLE Sámi radio (geahča Unna Junná ja Binna bánna)
SVT Sápmi - lasten TV	SVT Sápmi - mánáid TV
Sivusto lapsille - Cugu	Siiddut mánáide - Cugu
Kolttasaamelaisten nuorten oma blogi tässä	Nuortalaš nuoraid iežaset blogi dás
Missä on Nooran kelkka ?	Gos lea Nora gielká ?