index2.php_option=com_content_task=view_id=258_lang=finnish.html.xml

Olen Milla Elmiina Pulska (2008)	Lean Milla Elmiina Pulska (2008)
Olen 19-vuotias ja kotoisin Vuotsosta, joka on Suomen eteläisin saamelaiskylä.	Lean 19-jahkásaš ja eret Vuohčus, mii lea Suoma máttimus sámegilli.
Tällä hetkellä asun Kautokeinossa, jossa käyn saamenkielistä korkeakoulua, Sámi allaskuvlaa, ja tähtään saamenkieliseksi luokanopettajaksi.	Dál orun Guovdageainnus, gos váccán sámegielat allaskuvlla, Sámi allaskuvlla, ja áiggošin gárvvásmuvvat sámegielat luohkáoahpaheaddjin.
Keväällä 2008 valmistuin Utsjoen saamelaislukiosta.	Giđđat 2008 válmmaštuvven Ohcejoga sámelogahagas.
Äitini kautta olen saanut kiinnostuksen musiikkiin, jota olen harrastanut koko elämäni.	Eatni bokte lean ožžon beroštumi musihkkii, mii leamaš mu eallimis mielde álo.
Olen laulanut ja joikannut muiden vuotsolaisten tyttöjen kanssa, mutta enää en suutani aukaise, vaan keskityn soittamiseen.	Lean lávlon ja juoigan eará vuohččulaš nieiddaiguin, muhto dál in šat iežan njálmmi raba, muhto baicce hálidan čuojahit.
Pianonsoittoa olen harrastanut pikkutytöstä asti ja kuljin peruskouluaikoina Sodankylässä 100 kilometrin päässä pianonsoittotunneilla.	Piáno lean čuojahan dan rájes go ledjen unna nieiddaš ja johten vuođđoskuvlaáigge Soađegilis 100 kilomehtera duohken piánočuojahandiimmuin.
Peruskouluaikoina perustimme kylän tyttöjen kanssa bändin.	Vuođđoskuvlaáigge vuođđudeimmet gili nieiddaiguin musihkkajoavkku.
Sitten jossain vaiheessa aloimme soittaa saamenkielistä musiikkia ja kokoonpanon muokkauduttua esittämästämme musiikista tuli saamenkielistä rockia.	Dasto muhtun muttus čuojahišgođiimet sámegielat musihka ja maŋŋá go joavku šattai dálá hápmái, min musihkas bođii sámegielat rockmusihkka.
Bändimme nimi on SomBy, joka tulee 1800-luvun kartasta, jossa lukee Vuotson kohdalla Sombio-by.	Min joavkku namma lea SomBy, mii boahtá 1800-logu kárttas, mas lohká Vuohču buohta Sombio-by.
Sompio on ollut suuri alue ja sisältänyt monia kyliä, joista osa jäi Lokan tekoaltaan alle.	Sompio dahjege Soabbat leamašan stuorra guovlu ja lea doallan sisttis máŋggaid giliid, main oassi bázii Lokka dahkuáldá vuollái.
Keväällä 2008 teimme levytyssopimuksen Tuupa Records - levy-yhtiön kanssa ja saman kevään toukokuussa meiltä ilmestyi EP-levy Cáhppes Lasttat, jolla on viisi meidän itse tekemäämme kappaletta.	Giđđat 2008 dagaimet skearroráhkadansoahpamuša TuupaRecords – skearrofitnodatservviin ja seamma giđa miessemánus mis almmustuvai EP-skearru ČáhppesLasttat, mas leat vihtta min iežamet dahkan bihtá.
Olemme keikkailleet paljon Lapin läänin alueella ja pari keikkaa on ollut myös hieman etelämpänä.	Mii leat lávlon ja čuojahan ollu Lappi leana guovllus ja moddii leat fitnan maiddái vehá máddelabbos.
Tällä hetkellä teemme uusia biisejä tulevalle täyspitkälle albumille, joten minulla menee musiikintekoon paljon aikaa, mutta se ei haittaa, koska rakastan kirjoittaa biisien sanoja ja säveltää musiikkia.	Dál mii dahkat ođđa lávlagiid čuovvovaš guhkes jietnaskerrui, nu ahte mus manná musihkadahkamii ollu áigi, muhto dat ii daga maidige, dasgo liikon čállit lávlagiid sániid ja bidjat daidda nuohta.
Siinä työssä saa kaivaa omia tunteita ja ajatuksia ja luoda jotain omaa ihmisten kuultavaksi.	Dien barggus oažžu suokkardit iežas dovdduid ja jurdagiid ja hutkat juoidá iežasa, man eará olbmot ožžot gullat.
Mielestäni on todella tärkeää, että teemme biisimme saameksi, koska sillä tavalla tuomme saamelaisista uusia puolia esiin valtaväestön nähtäville, nostamme saamelaista kulttuuria positiivisesti esille ja edistämme sitä.	Mu mielas lea duođaid dehálaš, ahte dahkat iežamet lávlagiid sámegillii, dasgo dan láhkai buktit sápmelaččain ođđa beliid ovdan suomaálbmogii, loktet sámi kultuvrra positiivvalaččat oidnosii ja ovddidat dan.
Saamelaisuus on muutakin kuin poroja, joikaamista, nokipannukahvittelua, kodassa ilman sähköjä asumista ja muita stereotypioita.	Sápmelašvuohta lea earáge go bohccot, juoigan, káfestallan dollagáttis, ássan goađis elerávnnji haga ja eará stereotypiat.
Saamelaisuus voi olla rock, saamelaisuus voi olla kaikkea mahtavaa, meidän nuorten pitää vain uskaltaa olla saamelaisia ja tehdä sitä mitä haluamme.	Sápmelašvuohta sáhttá leat rock, sápmelašvuohta sáhttá leat mii beare, mii nuorat galgat dušše duostat leat sápmelaččat ja dahkat dan maid hálidat.
Minulla on poroja, joten porohommiin menee myös paljon aikaa.	Mus leat bohccot, nu ahte boazobargguide manná maid ollu áigi.
Kesäisin kuljen merkityksissä ja olen ollut nyt myös mönkijällä kokoamistyössä mukana parina kesänä.	Gesiid jođán mearkumiin ja leamašan dál maid njealjejuvllagiin čohkkenbarggus mielde moadde geasi.
Syksyisin ja talvisin puolestaan on erotuksia ja lihahommia.	Čakčat ja dálvit fas leat rátkimat ja biergobarggut.
Ympäri vuoden on oikeastaan kaikenlaisia porotöitä.	Birra jagi leat iešalddes máŋggalágan boazobarggut.
Porot ovat minulle tärkeitä, koska ne liittävät minut esivanhempiini ja myös saamelaisuuteen.	Bohccot leat munnje dehálaččat, dasgo dat čatnet mu iežan máddariidda ja maiddái sápmelašvuhtii.
Eikä se ole pelkkää työtä vaan elintapa.	Iige dat leat dušše bargu, muhto maiddái eallinvuohki.
Puhun saamea, ja vaikka se ei ole äidinkieleni, se on minulle tärkeä kieli saamelaisuuteni vuoksi.	Human sámegiela, ja vaikko dat ii leat mu eatnigiella, dat lea munnje dehálaš giella mu sápmelašvuođa geažil.
Olen opiskellut sitä koko kouluikäni vieraana kielenä, ja kirjoitin sen ylioppilaskirjoituksissakin.	Lean stuđeren dan oppa mu skuvlaagi vieris giellan, ja čállen dan stuđeantačállosiinge.
Vuotsossa saamenkielen siirtäminen seuraaville sukupolville valitettavasti jotenkin pysähtyi, ja saamea puhuvat siellä äidinkielenään enää oikeastaan vain vanhat ihmiset.	Vuohčus sámegiela sirdin čuovvovaš buolvvaide váidalahtti gal monu bisánii, ja sámegiela hupmet doppe eatnigiellan šat iešalddes dušše boarrásat.
Haluaisin, että olisin saanut saamen äidinkielenä, mutta koska se ei ole mahdollista, niin aion opetella kielen hyvin ja siirtää sen omille lapsilleni äidinkielenä.	Livččen hálidan oahppat sámegiela eatnigiellan, muhto go dat ii lean vejolaš, de áiggon oahpahallat giela bures ja sirdit dan iežan mánáide eatnigiellan.
Kuvassa SomBy Inarissa keväällä 2008 levyn julkistamiskeikan jälkeen.	Govas SomBy Anáris giđđat 2008 skearru almmustahttima maŋŋá.
Milla kolmas vasemmalta.	Milla goalmmát gurutbealde.