index2.php_option=com_content_task=view_id=260_lang=finnish.html.xml

Minun nimeni on Hánno Heaikka Ásllat Ánde, Aslak Antti Paltto (2008) Mun lean Hánno Heaikka Ásllat Ánde, Aslak Antti Paltto (2008) ja olen kotoisin Lemmenjoelta Inarin kunnasta. ja lean eret Leammis Anára gielddas. Tällä hetkellä myös asun Lemmenjoella, vanhempieni luona. Dál maid ásan Leammis, vánhemiiddán luhtte. Olen 25 vuotias. Lean 25 jahkásaš. Kesällä 2007 valmistuin Kautokeinon saamelaisesta korkeakoulusta, jossa suoritin kolmen vuoden journalistilinjan bachelorin ja lisäksi saamen kielen approbaturin. Geassit 2007 válmmaštuvven Guovdageainnu sámi allaskuvllas, gos čađahin golmma jagi journalistalinjá bachelor-dutkosa ja lassin sámegiela approbatura. Valmistumisen jälkeen olen enimmäkseen työskennellyt YLE saameradiolla Inarissa saamenkielisten tv-uutisten toimittajana. Válmmaštuvvama maŋŋá lean eanaš bargan YLE sámeradios Anáris sámegielat tv-ođđasiid doaimmaheaddjin. Lisäksi olen freelancannut Kiirunassa SVT:n uutisreportterina ja myös galdu. Dasa lassin leamašan Gironis SVT freelanceođasreporttarin ja maid galdu. org-nettisivujen päivittäjänä. org-neahttasiidduid beaivideaddjin. Viimeinen suurempi projektini päättyi keväällä 2008: silloin organisoin saamelaisten osallistumisen Arctic Winter Games 2008 tapahtumaan Yellowknifeen, olin Saamen joukkueen Chef de Mission. Mu maŋimuš stuorát prošeakta nogai giđđat 2008: dalle organiserejin sámiid oassálastima ArcticWinterGames 2008 dáhpáhussii Yellowknifei, ledjen Sámi joavkku Chef de Mission. Olen koko nuoruuteni harrastanut kaikenlaista liikuntaa ja ollut kilpahiihtäjä 22-vuotiaaksi asti. Lean oppa nuorravuođa lihkadan ollu ja čuoigan gilvvu gitta 22-jahkásažžan. Osallistumiseni hiihdon saamenmestaruuskisoihin 12-vuotiaana teki minulle mahdolliseksi ymmärtää jo silloin, että saamelaiset asuvat neljässä eri maassa. Go oassálasten čuoigama sámemeašttirgilvvuide 12-jahkásažžan, de dat veahkehii mu áddet juo dalle, ahte sámit ásset njealji sierra riikkas. Talvisin mestaruuskisoja järjestetään hiihdossa ja suopunginheitossa, kesällä suopunginheiton lisäksi myös juoksussa. Dálvit meašttirvuođagilvvut ordnejuvvojit čuoigamis ja njoarosteamis, geassit njoarosteami lassin maid viehkamis. Minulla on kaksi äidinkieltä: pohjoissaame ja suomi. Mus leat guokte eatnigiela: davvisámegiella ja suomagiella. Voin puhua saamen kieltä päivittäin kotona ja jutellessani kavereiden kanssa. Sáhtán hállat sámegiela beaivválaččat ruovttus ja dalle go háleštan skihpáriiguin. Saamelaisuus merkitsee elämistä luonnossa, porojen kanssa, kalastamista, kuulumista omaan joukkoon. Sápmelašvuohta mearkkaša eallima luonddus, bohccuiguin, guolásteami, gullama iežas jovkui. Maailmalla ollessani voin kertoa olevani saamelainen ja edustan ylpeänä neljän eri maan ihmisiä, yhtä kansaa, vaikkakin erittäin monimuotoista sellaista. Máilmmis jođedettiin sáhtán muitalit ahte lean sápmelaš ja lean movtta go beasan ovddastit njealji sierra riikka olbmuid, ovtta álbmoga, mas gávdnojit hui máŋggalágan iešvuođat. Olen syntynyt poronhoitaja- ja kalastajaperheeseen, joten saamelaisuus näkyy myös siitä, miten harjoitamme poronhoitoa ja hyödynnämme poron eri materiaaleja sekä minkälaista ruokaa syömme. Lean riegádan badje- ja guolásteaddjibearrašii, nu ahte sápmelašvuohta oidno maid das, mo mii hárjehat boazodoalu ja atnit ávkin bohcco sierra materiálaid sihke makkár biepmu mii borrat. Meillä on tapamme olla saamelaisia, mutta ei ole olemassa vain yhtä tapaa olla sitä. Mis leat iežamet vuogit leat sápmelaččat, muhto ii leat dušše okta vuohki leat dat. Viralliset määrittelyt saamelaisuudesta ovat kyllä löydettävissä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien nettisivuilta, mutta kuten niistä näkee, määritellään saamelaisuus joka maassakin hieman eri tavoin. Virggálaš meroštallamat sápmelašvuođas leat gal gávdnomis Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid neahttasiidduin, muhto nugo dain oaidná, meroštallojuvvo sápmelašvuohta guđege riikkasge uhcánaš eará láhkai. Jos jo syntyessäsi vanhempasi kertovat sinulle, että olet saamelainen, kasvaa saamelaisuuden merkitys sinulle iän myötä ja vanhetessa arvostat sitä enemmän. Jos juo riegádettiinat du váhnemat muitalit dutnje, ahte leat sápmelaš, stuorru sápmelašvuođa mearkkašupmi dutnje agi mielde ja anát dan árvvus eanet ah ’ eanet. Sen sijaan jos kuulet 20-vuotiaana olevasi saamelainen, etkä ole sitä koskaan aikaisemmin kuullut etkä tiennyt, sinun on paljon vaikeampi oppia ymmärtämään ja sisäistämään, mitä on olla saamelainen. Muhto jos gulat 20-jahkásažžan ahte leat sápmelaš, itge leat dan goasge ovdal gullan itge diehtán, dutnje lea ollu váddásut oahppat duođaid áddet, maid mearkkaša leat sápmelaš. Itse olen oppinut kaksi kieltä ja kaksi kulttuuria rinnakkain, virallisen saamelaismääritelmän mukaan olen puoleksi suomalainen ja puoleksi saamelainen. Ieš lean oahppan guokte giela ja guokte kultuvrra báldalagaid, virggálaš sámemeroštallama mielde lean beallái suopmelaš ja beallái sápmelaš. Minulla on Suomen passi, joka on hyvää valuuttaa kun kiertää maailmalla, koska suomalaisia arvostetaan. Mus lea Suoma pássa, mii lea buorre valuhtta go johtá máilmmis, dasgo suopmelaččaid atnet árvvus. Mutta kun menen YK:n kokoukseen New Yorkiin ja minulta kysytään kuka olen, kerron olevani saamelainen – ellei minua sitten tunnisteta jo vaatteista. Muhto go manan ON:a čoahkkimii New Yorkii ja mus jerrojuvvo gii mun lean, muitalan ahte lean sápmelaš – jos mu eai dovdda juo biktasiin. Joka aamu ensimmäinen kieli, jota puhun, on saame. Juohke iđit vuosttas giellan hálan sámegiela. Töissä radiolla käytän suurimman osan ajasta saamea. Barggus radios geavahan eanaš áigge sámegiela. Muuten saamelaisuus näkyy arjessani siinä, että suuri osa ajastani kuluu porojen kanssa. Muđui sápmelašvuohta oidno árggastan das, ahte stuorra oassi áiggis gollá bohccuiguin. Erityisesti syystalvella, joka on vilkasta porojen erottelu-aikaa. Erenomážit čakčadálvve, go dalle leat ollu rátkimat. Jäljelle jääneen vapaa-ajan vietän kotikulmilla sekä Ruotsissa ja Norjassa, saamelaisnuorten tapahtumia kun riittää. Loahppaáiggi, mii báhcá, golahan ruovttubirrasis sihke Ruoŧas ja Norggas, sámenuoraid dáhpáhusat gal reahkkájit. Ja aina kun tapahtuu jotain suurempaa, pakkaan lapintakin laukkuun, sillä eihän sitä tavallista tummaa pukua ole koskaan tullut hankittua ! Ja álo go dáhpáhuvvá miinu stuorábuid, de páhkken sámegávtti lávkii, dasgo iihan dakkár dábálaš čáhppes láttebiktasa leat goasge gártan skáhppot ! Tulevaisuudessa saamelaisuuteni näkyy samoin arkipäivän askareissa kuin nykyisinkin: kielessä, sanomisissani ja ideologiassa. Boahttevuođas mu sápmelašvuohta oidno seammaláhkai árgabeaivve barggildemiin go dálge: gielas, mu dadjamušain ja ideologias. Uskon, että tulevaisuudessa saamelaisuus on saamelaisille tärkeämpi kuin kymmenen vuotta sitten. Jáhkán ahte boahttevuođas sápmelašvuohta lea sámiide dehálut go logi jagi dás ovdal. Kuluneet kymmenen vuotta olemme muutenkin eläneet suurta muutosta, kun saamelaisen ei enää tarvitse hävetä itseään, vaan päinvastoin saamelaisuudella jopa ylpeillään. Vássán logi jagi mii leat muđuige eallán stuorra nuppástusa, go sápmelaš ii šat dárbbaš heahpanit iežas, muhto baicce sápmelašvuođain juoba čevllohallo. Itse olen oppinut pohjoissaamen äidinkielenä, lukenut sitä koulussa äidinkielenä ja kirjoittanut sen myös ylioppilaskirjoituksissa äidinkielenä. Ieš lean oahppan davvisámegiela eatnigiellan, lohkan dan skuvllas eatnigiellan ja čállán dan maiddái stuđeantačállosiin eatnigiellan. Silloin olin ainoa pohjoissaamen äidinkielenä kirjoittanut. Dalle ledjen áidna, guhte čálii davvisámegiela eatnigiellan. Nyt, vajaat kymmenen vuotta myöhemmin, yhä useampi tekee tai valitsee samoin. Dál, vádjit logi jagi maŋŋá, máŋgasat dahket dahje válljejit seammaláhkai. Tärkeintä ei kuitenkaan ole kielen käyttö paperilla, vaan suullisesti: saamen kielen puhuminen on nykyään sallittua, se on muodissa ja työpaikatkin vaativat saamenkielentaitoisia. Dehálemos ii goit leat giela geavaheapmi báhpára alde, muhto baicce njálmmálaččat: sámegiela hállan lea dán áigge lobálaš, dat lea otná vuogi mielde ja bargobáikkitge gáibidit sámegielat olbmuid. Kielen käyttäminen auttaa meitä ymmärtämään moninaista kulttuuriamme paremmin, ja kun kielenkäyttäjiä on enemmän, myös kulttuuri säilyy laajemmin sukupolvelta toiselle. Giela geavaheapmi veahkeha min áddet min máŋggabealat kultuvrra buorebut, ja go gielageavaheaddjit leat eanet, maiddái kultuvra seailu viidásabbot buolvvas nubbái. Kuten niin monet ovat sen sanoneet: kielessä on kulttuuri, joten käyttäkäämme sitä. Nugo nu máŋgasat leat dan dadjan: gielas lea kultuvra, nuba geavaheatnot dan.