index2.php_option=com_content_task=view_id=260_lang=finnish.html.xml
Minun nimeni on Hánno Heaikka Ásllat Ánde, Aslak Antti Paltto (2008) | Mun lean Hánno Heaikka Ásllat Ánde, Aslak Antti Paltto (2008) |
ja olen kotoisin Lemmenjoelta Inarin kunnasta. | ja lean eret Leammis Anára gielddas. |
Tällä hetkellä myös asun Lemmenjoella, vanhempieni luona. | Dál maid ásan Leammis, vánhemiiddán luhtte. |
Olen 25 vuotias. | Lean 25 jahkásaš. |
Kesällä 2007 valmistuin Kautokeinon saamelaisesta korkeakoulusta, jossa suoritin kolmen vuoden journalistilinjan bachelorin ja lisäksi saamen kielen approbaturin. | Geassit 2007 válmmaštuvven Guovdageainnu sámi allaskuvllas, gos čađahin golmma jagi journalistalinjá bachelor-dutkosa ja lassin sámegiela approbatura. |
Valmistumisen jälkeen olen enimmäkseen työskennellyt YLE saameradiolla Inarissa saamenkielisten tv-uutisten toimittajana. | Válmmaštuvvama maŋŋá lean eanaš bargan YLE sámeradios Anáris sámegielat tv-ođđasiid doaimmaheaddjin. |
Lisäksi olen freelancannut Kiirunassa SVT:n uutisreportterina ja myös galdu. | Dasa lassin leamašan Gironis SVT freelanceođasreporttarin ja maid galdu. |
org-nettisivujen päivittäjänä. | org-neahttasiidduid beaivideaddjin. |
Viimeinen suurempi projektini päättyi keväällä 2008: silloin organisoin saamelaisten osallistumisen Arctic Winter Games 2008 tapahtumaan Yellowknifeen, olin Saamen joukkueen Chef de Mission. | Mu maŋimuš stuorát prošeakta nogai giđđat 2008: dalle organiserejin sámiid oassálastima ArcticWinterGames 2008 dáhpáhussii Yellowknifei, ledjen Sámi joavkku Chef de Mission. |
Olen koko nuoruuteni harrastanut kaikenlaista liikuntaa ja ollut kilpahiihtäjä 22-vuotiaaksi asti. | Lean oppa nuorravuođa lihkadan ollu ja čuoigan gilvvu gitta 22-jahkásažžan. |
Osallistumiseni hiihdon saamenmestaruuskisoihin 12-vuotiaana teki minulle mahdolliseksi ymmärtää jo silloin, että saamelaiset asuvat neljässä eri maassa. | Go oassálasten čuoigama sámemeašttirgilvvuide 12-jahkásažžan, de dat veahkehii mu áddet juo dalle, ahte sámit ásset njealji sierra riikkas. |
Talvisin mestaruuskisoja järjestetään hiihdossa ja suopunginheitossa, kesällä suopunginheiton lisäksi myös juoksussa. | Dálvit meašttirvuođagilvvut ordnejuvvojit čuoigamis ja njoarosteamis, geassit njoarosteami lassin maid viehkamis. |
Minulla on kaksi äidinkieltä: pohjoissaame ja suomi. | Mus leat guokte eatnigiela: davvisámegiella ja suomagiella. |
Voin puhua saamen kieltä päivittäin kotona ja jutellessani kavereiden kanssa. | Sáhtán hállat sámegiela beaivválaččat ruovttus ja dalle go háleštan skihpáriiguin. |
Saamelaisuus merkitsee elämistä luonnossa, porojen kanssa, kalastamista, kuulumista omaan joukkoon. | Sápmelašvuohta mearkkaša eallima luonddus, bohccuiguin, guolásteami, gullama iežas jovkui. |
Maailmalla ollessani voin kertoa olevani saamelainen ja edustan ylpeänä neljän eri maan ihmisiä, yhtä kansaa, vaikkakin erittäin monimuotoista sellaista. | Máilmmis jođedettiin sáhtán muitalit ahte lean sápmelaš ja lean movtta go beasan ovddastit njealji sierra riikka olbmuid, ovtta álbmoga, mas gávdnojit hui máŋggalágan iešvuođat. |
Olen syntynyt poronhoitaja- ja kalastajaperheeseen, joten saamelaisuus näkyy myös siitä, miten harjoitamme poronhoitoa ja hyödynnämme poron eri materiaaleja sekä minkälaista ruokaa syömme. | Lean riegádan badje- ja guolásteaddjibearrašii, nu ahte sápmelašvuohta oidno maid das, mo mii hárjehat boazodoalu ja atnit ávkin bohcco sierra materiálaid sihke makkár biepmu mii borrat. |
Meillä on tapamme olla saamelaisia, mutta ei ole olemassa vain yhtä tapaa olla sitä. | Mis leat iežamet vuogit leat sápmelaččat, muhto ii leat dušše okta vuohki leat dat. |
Viralliset määrittelyt saamelaisuudesta ovat kyllä löydettävissä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien nettisivuilta, mutta kuten niistä näkee, määritellään saamelaisuus joka maassakin hieman eri tavoin. | Virggálaš meroštallamat sápmelašvuođas leat gal gávdnomis Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid neahttasiidduin, muhto nugo dain oaidná, meroštallojuvvo sápmelašvuohta guđege riikkasge uhcánaš eará láhkai. |
Jos jo syntyessäsi vanhempasi kertovat sinulle, että olet saamelainen, kasvaa saamelaisuuden merkitys sinulle iän myötä ja vanhetessa arvostat sitä enemmän. | Jos juo riegádettiinat du váhnemat muitalit dutnje, ahte leat sápmelaš, stuorru sápmelašvuođa mearkkašupmi dutnje agi mielde ja anát dan árvvus eanet ah ’ eanet. |
Sen sijaan jos kuulet 20-vuotiaana olevasi saamelainen, etkä ole sitä koskaan aikaisemmin kuullut etkä tiennyt, sinun on paljon vaikeampi oppia ymmärtämään ja sisäistämään, mitä on olla saamelainen. | Muhto jos gulat 20-jahkásažžan ahte leat sápmelaš, itge leat dan goasge ovdal gullan itge diehtán, dutnje lea ollu váddásut oahppat duođaid áddet, maid mearkkaša leat sápmelaš. |
Itse olen oppinut kaksi kieltä ja kaksi kulttuuria rinnakkain, virallisen saamelaismääritelmän mukaan olen puoleksi suomalainen ja puoleksi saamelainen. | Ieš lean oahppan guokte giela ja guokte kultuvrra báldalagaid, virggálaš sámemeroštallama mielde lean beallái suopmelaš ja beallái sápmelaš. |
Minulla on Suomen passi, joka on hyvää valuuttaa kun kiertää maailmalla, koska suomalaisia arvostetaan. | Mus lea Suoma pássa, mii lea buorre valuhtta go johtá máilmmis, dasgo suopmelaččaid atnet árvvus. |
Mutta kun menen YK:n kokoukseen New Yorkiin ja minulta kysytään kuka olen, kerron olevani saamelainen – ellei minua sitten tunnisteta jo vaatteista. | Muhto go manan ON:a čoahkkimii New Yorkii ja mus jerrojuvvo gii mun lean, muitalan ahte lean sápmelaš – jos mu eai dovdda juo biktasiin. |
Joka aamu ensimmäinen kieli, jota puhun, on saame. | Juohke iđit vuosttas giellan hálan sámegiela. |
Töissä radiolla käytän suurimman osan ajasta saamea. | Barggus radios geavahan eanaš áigge sámegiela. |
Muuten saamelaisuus näkyy arjessani siinä, että suuri osa ajastani kuluu porojen kanssa. | Muđui sápmelašvuohta oidno árggastan das, ahte stuorra oassi áiggis gollá bohccuiguin. |
Erityisesti syystalvella, joka on vilkasta porojen erottelu-aikaa. | Erenomážit čakčadálvve, go dalle leat ollu rátkimat. |
Jäljelle jääneen vapaa-ajan vietän kotikulmilla sekä Ruotsissa ja Norjassa, saamelaisnuorten tapahtumia kun riittää. | Loahppaáiggi, mii báhcá, golahan ruovttubirrasis sihke Ruoŧas ja Norggas, sámenuoraid dáhpáhusat gal reahkkájit. |
Ja aina kun tapahtuu jotain suurempaa, pakkaan lapintakin laukkuun, sillä eihän sitä tavallista tummaa pukua ole koskaan tullut hankittua ! | Ja álo go dáhpáhuvvá miinu stuorábuid, de páhkken sámegávtti lávkii, dasgo iihan dakkár dábálaš čáhppes láttebiktasa leat goasge gártan skáhppot ! |
Tulevaisuudessa saamelaisuuteni näkyy samoin arkipäivän askareissa kuin nykyisinkin: kielessä, sanomisissani ja ideologiassa. | Boahttevuođas mu sápmelašvuohta oidno seammaláhkai árgabeaivve barggildemiin go dálge: gielas, mu dadjamušain ja ideologias. |
Uskon, että tulevaisuudessa saamelaisuus on saamelaisille tärkeämpi kuin kymmenen vuotta sitten. | Jáhkán ahte boahttevuođas sápmelašvuohta lea sámiide dehálut go logi jagi dás ovdal. |
Kuluneet kymmenen vuotta olemme muutenkin eläneet suurta muutosta, kun saamelaisen ei enää tarvitse hävetä itseään, vaan päinvastoin saamelaisuudella jopa ylpeillään. | Vássán logi jagi mii leat muđuige eallán stuorra nuppástusa, go sápmelaš ii šat dárbbaš heahpanit iežas, muhto baicce sápmelašvuođain juoba čevllohallo. |
Itse olen oppinut pohjoissaamen äidinkielenä, lukenut sitä koulussa äidinkielenä ja kirjoittanut sen myös ylioppilaskirjoituksissa äidinkielenä. | Ieš lean oahppan davvisámegiela eatnigiellan, lohkan dan skuvllas eatnigiellan ja čállán dan maiddái stuđeantačállosiin eatnigiellan. |
Silloin olin ainoa pohjoissaamen äidinkielenä kirjoittanut. | Dalle ledjen áidna, guhte čálii davvisámegiela eatnigiellan. |
Nyt, vajaat kymmenen vuotta myöhemmin, yhä useampi tekee tai valitsee samoin. | Dál, vádjit logi jagi maŋŋá, máŋgasat dahket dahje válljejit seammaláhkai. |
Tärkeintä ei kuitenkaan ole kielen käyttö paperilla, vaan suullisesti: saamen kielen puhuminen on nykyään sallittua, se on muodissa ja työpaikatkin vaativat saamenkielentaitoisia. | Dehálemos ii goit leat giela geavaheapmi báhpára alde, muhto baicce njálmmálaččat: sámegiela hállan lea dán áigge lobálaš, dat lea otná vuogi mielde ja bargobáikkitge gáibidit sámegielat olbmuid. |
Kielen käyttäminen auttaa meitä ymmärtämään moninaista kulttuuriamme paremmin, ja kun kielenkäyttäjiä on enemmän, myös kulttuuri säilyy laajemmin sukupolvelta toiselle. | Giela geavaheapmi veahkeha min áddet min máŋggabealat kultuvrra buorebut, ja go gielageavaheaddjit leat eanet, maiddái kultuvra seailu viidásabbot buolvvas nubbái. |
Kuten niin monet ovat sen sanoneet: kielessä on kulttuuri, joten käyttäkäämme sitä. | Nugo nu máŋgasat leat dan dadjan: gielas lea kultuvra, nuba geavaheatnot dan. |