index2.php_option=com_content_task=view_id=262_lang=finnish.html.xml

Tiörv !	Tiörv !
Olen Anna Lumisalmi, 21-vuotias kolttasaamelaistyttö (2008)	Lean Anna Lumisalmi, 21-jahkásaš nuortalašnieida
Alun perin olen kotoisin Ivalosta, mutta viimeiset kolme vuotta olen asunut Etelä-Suomessa, ensin vuoden Helsingissä, ja nyt reilut kaksi vuotta Imatralla.	Álggoálggus lean eret Avvilis, muhto maŋimuš golbma jagi lean ássan Mátta-Suomas, vuos jagi Helssegis ja dál badjel guokte jagi Imatras.
Opiskelen nyt toista vuotta matkailua ammattikorkeakoulussa ja valmistun parin vuoden päästä restonomiksi.	Stuđeren dál nuppi jagi turismma ámmátallaskuvllas ja válmmaštuvan moatti jagi geažes restonoman.
Harrastan erityisesti laulamista ja satunnaisesti myös tanssimista, sulkapalloa ja kirjoittamista, sekä matkustelen mielelläni – niin paljon kuin opiskelijabudjetti sallii.	Astoáigge láven lávlut ja muhtumin maid dánssun, spealan dolgespáppa ja čálán, liikon maid mátkkoštit – nu olu go badjelmearálaš ruhta fal báhcá.
Suhteellisen ison osan vapaa-ajastani vie myös tutortoiminta, missä olen ollut mukana tämän vuoden, ja vuodenvaihteessa minusta tulee mitä todennäköisimmin meidän koulun matkailun yksikön uusi päätutor.	Viehka stuorra oassi mu astoáiggis doalvu maid tutordoaibma, mas leamašan mielde dán jagi, ja jagimolsašumis mus boahtá viehka sihkkarit min skuvlla turismma ovttadaga ođđa váldotutor.
Äidinkieleni on suomi, ja osaankin koltansaamea vain muutaman lauseen verran, mutta ymmärrän kieltä vähän enemmän kuin puhun.	Mu eatnigiella lea suomagiella, ja máhtánge nuortalašgiela dušše muhtun cealkaga veardde, muhto ádden giela vehá eanet go hálan.
Lausuminen onnistuu aika hyvin, jos luen saamea ääneen paperilta.	Go logan sámegiela jitnosit báhpáris, de dat lihkostuvvá viehka bures.
Olenkin tehnyt viimeiset viisi vuotta satunnaisesti koltansaamenkielisiä ortodoksisia hartausohjelmia YLE Saamenradiolle isäni (kanttori ja Saamelaiskäräjien jäsen Erkki Lumisalmen) kanssa.	Leange dahkan maŋimuš vihtta jagi duollet dálle nuortalašgielat ortodoksalaš rohkosprográmmaid YLE Sámeradioi áhčiinan (kántor ja Sámedikki lahttu Erkki Lumisalmiin).
Niistä olen selvinnyt, kun isä on kirjoittanut minulle valmiiksi kaiken, mitä on pitänyt lukea.	Daid lean máhttán dahkat, go áhčči lea čállán munnje gárvvisin visot, maid lea galgan lohkat.
Olen myös ollut mukana laulamassa kuorossa kolme kertaa Helsingissä järjestetyissä koltansaamenkielisissä jumalanpalveluksissa.	Leamašan maid mielde lávlumin goaras golbmii Helssegis ordnejuvvon nuortalašgielat ipmilbálvalusain.
Olisi todella hienoa osata kieltä paremminkin ja minua harmittaa, että sitä ei puhuttu meillä kotona, kun olin pieni.	Livččii duođaid somá máhttit giela buorebutge ja mu mielas lea váivi ahte mii eat hállan dan ruovttus, go ledjen uhcci.
Olen muutaman kerran aloittanut kouluaikoinani saamen tunnit, mutta kielen oppiminen ei ole sujunut odotusten mukaisesti.	Lean muhtun geardde álggahan skuvllas sámegiela diimmuid, muhto giela oahppan ii leat lihkostuvvan vuordagiid mielde.
Esimerkiksi lukiossa opetus järjestettiin etäopetuksena television kautta, ja sitä oli vaikea seurata, kun yhteys takkusi koko ajan.	Ovdamearkka dihte logahagas oahpahus ordnejuvvui gáiddusoahpahussan televišuvnna bokte, ja dan lei váttis čuovvut, go oktavuohta ii doaibman albmaláhkai.
Koltansaamen tunneista on kuitenkin ollut sen verran hyötyä, että uskoakseni osaksi niiden ansiosta minun on ollut helpompi oppia venäjää, jota meidän koulussa opiskellaan pakollisina kieliopintoina ainakin muutaman kurssin verran.	Nuortalašgiela diimmuin leamašan goit dan veardde ávki, ahte iežan jáhku mielde dat lea veahkehan mu oahppat álkibut ruoššagiela, mii min skuvllas lohkkojuvvo bákkolaš giellan ainjuo muhtun gurssa veardde.
Koltansaamessa ja venäjässä kun on jonkun verran todella samantapaisia sanoja, ja joitain kirjaimia.	Nuortalašgielas ja ruoššagielas go leat muhtun veardde duođaid seammasullasaš sánit, ja muhtun bustávat.
Venäläiset kirjaimet opinkin hämmästyksekseni vain parissa tunnissa.	Ruošša bustávaid ohppenge ipmašis dušše moatte diimmus.
Saamelaisuus ei näy nykyisin kovinkaan paljon arkielämässäni, mutta olen hyvin ylpeä juuristani.	Sápmelašvuohta ii oidno dán áigge olusge árgaeallimisttán, muhto anán sakka árvvus iežan máttuid.
Olen huomannut, että aina kun ihmisille mainitsee olevansa saamelainen, he ovat todella positiivisesti yllättyneitä ja kiinnostuneita, ja haluavat kuulla asiasta lisää.	Lean fuomášan, ahte álo go olbmuide máinnaša ahte lean sápmelaš, sii leat duođaid positiivvalaččat heahkastuvvan ja beroštuvvan, ja hálidit gullat ášši birra lasi.
Monet ovat sanoneet, että näytän saamelaiselta, joskus jopa ennen kuin ovat tienneet minun olevan saamelainen.	Máŋggat leat dadjan, ahte čájehan sápmelažžan, muhtumin juoba ovdal go leat diehtán ahte lean sápmelaš.
Vaikka olenkin ylpeä saamelaisista juuristani ja siitä, mistä olen lähtöisin, en kuitenkaan usko koskaan muuttavani takaisin Lappiin, en ainakaan ennen eläkeikää.	Vaikko anánge árvvus iežan sámemáttuid ja dan, gos lean eret, in goit jáhke goasge fárret ruovttoluotta Sápmái, in goit ovdal ealáhatagigi.
Lapissa on mukavaa käydä aina välillä, mutta jostain syystä olen aina tuntenut oloni paljon kotoisammaksi isommissa kaupungeissa.	Sámis lea suohtas fitnat ain gaskkohagaid, muhto mannu sivas lean álo loaktán olu buorebut stuorát gávpogiin.
Lapissa kylät ja kaupungit ovat niin pieniä, että mahdollisuus uusien ihmisten tapaamiseen on todella rajallinen – ja minä olen aina nauttinut uusien ihmisten tapaamisesta sekä siitä, että ympärillä on myös paljon tuntemattomia ihmisiä ja vielä tutkimattomia mahdollisuuksia ja paikkoja.	Sámis gilit ja gávpogat leat nu uhcit, ahte dat ráddje vejolašvuođa deaivat ođđa olbmuid – ja mun lean álo liikon deaivvadit ođđa olbmuiguin sihke das ahte birra leat ollu maid amas olbmot ja vel dutkkakeahtes vejolašvuođat ja báikkit.
Valmistumisen jälkeen muutan pois Imatralta, ehkä Helsinkiin, ehkä johonkin toiseen kaupunkiin.	Válmmaštuvvama maŋŋá fárren eret Imatras, kánske Helssegii, kánske muhtun eará gávpogii.
On myös aina mahdollista, että muutan aivan toiseen maahan.	Lea maid álo vejolaš, ahte fárren áibba eará riikii.
Olen aina haaveillut oman yrityksen perustamisestakin, se voisi ehkä olla kahvila, tai sitten enemmän matkailuun liittyvä ohjelmapalveluyritys.	Lean álo niegadan vuođđudit iežan fitnodaga, dat sáhtášii kánske leat kafea, dahje dasto eanet turismii laktáseaddji prográmmabálvalusfitnodat.
Tulevaisuus on näin nuorella iällä vielä todella avoinna.	Boahttevuohta lea ná nuorra agis vel duođaid rabas.
Kävi miten kävi, saamelaisuus tulee aina olemaan iso osa identiteettiäni, asuinpa sitten Ivalossa tai Pariisissa.:)	Geavaš dal mo beare, sápmelašvuohta boahtá álo leat stuorra oassi mu identitehta, ásanba dasto Avvilis dahje Parisas.:)
(Kuvassa Anna Pietarissa syksyllä 2008)	(Govas Anna Biehtárgávpogis čakčat 2008)