index2.php_option=com_content_task=view_id=382_lang=finnish.html.xml

Sajos saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi Sajos sámekulturguovddáža namman Inarinsaamelaisen Matti Morottajan tekemä nimiehdotus Sajos on valittu saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun voittajaksi. Anáraš Matti Morottaja bargan nammaevttohus Sajos lea válljejuvvon sámekulturguovddáža nammagilvvu vuoitin. Sajoksesta tulee samalla saamelaiskulttuurikeskuksen nimi. Sajosis maiddái boahtá seamma háve sámekulturguovddáža namma. Sajos on inarinsaamea ja se tarkoittaa vanhastaan tukikohtaa tai asentopaikkaa, jossa ollaan tulilla pitempikin aika. Sajos lea anárašgiella ja dat oaivvilda juo ovddežis oaiveorohaga dahje orohaga, gos leat dollasajis guhkitge áigge. Morottaja saa voittoehdotuksestaan 1 000 euron suuruisen palkinnon. Morottaja oažžu vuoitoevttohusas 1 000 euro sturrosaš bálkkašumi. Avoimella nimikilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskukselle saamenkielistä, mieluummin pohjois-, inarin- tai koltansaamenkielistä nimeä, jonka tuli olla lyhyt, ytimekäs, mieleenpainuva ja erottuva ja jonka tuli ilmentää kulttuurikeskuksen Rabas nammagilvvuin ohccui sámekulturguovddážii sámegielat, millosepmosit davvisáme-, anárašdahje nuortalašgielat namma, mii galggii lean oanehis, deaivilis, milliibáhcci ja čalmmus ja mii galggii govvidit kulturguovddáža - kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä, - kultuvrralaš dárkkuhusa ja mearkkašumi, - saamelaista omaleimaisuutta, - sápmelaš iešlági, - laajaa ja monipuolista toimintaa sekä sen - viiddes ja máŋggabealat doaimma ja maiddái dan - arkkitehtuurista muotokieltä. - arkitektuvralaš hápmegiela. Nimiehdotuksissa oli huomioitava nimen kirjoitusasu ja lausuminen. Nammaevttohusain galggii vuhtiiváldit nama čállinhámi ja dadjama. Nimen on oltava helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa. Namma galgá leat álkit sierra gielain dadjamis ja njuovžilit sojaheamis. Nimen toivottiin soveltuvan myös kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön. Sávvui, ahte namma heive maiddái riikkaidgaskasaš ja elektrihkalaš geavahussii. Lisäksi vaatimuksena oli, että nimi ei saa olla käytössä vastaavanlaisessa saamelaisessa rakennuksessa. Lassin gáibádussan lei, ahte namma ii oaččo leat geavahusas sullasaš sámi visttis. Saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun 1. vaihe toteutettiin loka-marraskuussa 2009. Sámekulturguovddáža nammagilvvu 1. muddu ollašuhttui golggot-skábmamánus 2009. Tuolloin kilpailuun osallistuneista ehdotuksista palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi yhteensä 69 kappaletta. Dalle gilvui oasálastán evttohusain bálkkašanlávdegoddi dohkkehii váldit árvoštallamii oktiibuot 69 evttohusa. Arvioituaan ehdotuksia palkintolautakunta päätyi toteamaan, ettei niiden joukosta löydy yhtäkään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta. Árvvoštaladettiin evttohusaid, bálkkašanlávdegoddi gávnnahii, ahte daid siste ii gávdno oktage gilvvu njuolggadusaid gáibádusaid deavdi evttohus. Tämän vuoksi palkintolautakunta päätti tammikuussa 2010 julistaa uuden nimikilpailun, jonka määräaika päättyi 17.3.2010. Danin bálkkašanlávdegoddi šiehtai ođđajagemánus 2010 cealkit ođđa nammagilvvu, man áigemearri nogai 17.3.2010. Uudessa nimikilpailussa palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi 142 nimiehdotusta (ehdotukset tiedotteen liitteenä), jotka oli laadittu ja toimitettu sille kilpailun sääntöjen mukaisesti. Ođđa nammagilvvus bálkkašanlávdegoddi dohkkehii váldit árvvoštallamii 142 nammaevttohusa (evttohusat dieđáhusat mielddusin), mat ledje ráhkaduvvon ja doaimmahuvvon dasa gilvvu njuolggadusaid mielde. Huolellisen ja seikkaperäisen arvioinnin tuloksena kilpailun 10-jäseninen, kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatioiden, Senaatti-kiinteistöjen ja arkkitehtitoimiston edustajista koostunut palkintolautakunta päätti yksimielisesti julistaa inarinsaamenkielisen nimiehdotuksen Sajos kilpailun voittajaksi ja valita sen samalla saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi. Fuolalaš ja vuđolaš árvvoštallama boađusin gilvvu 10-lahttosaš, kulturguovddáža geavaheaddjiorganisašuvnnaid, Senaatti-giddodagaid ja arkiteaktadoaimmahaga ovddasteaddjiin čohkiidan bálkkašanlávdegoddi mearridii ovttamielalalaččat cealkit anárašgielat nammaevttohusa Sajosa gilvvu vuoitin ja válljet dan seamma háve maiddái sámekulturguovddáža namman. (palkintolautakunnan kokoonpano tiedotteen liitteenä) (bálkkašanlávdegotti čoahkkáibidju dieđáhusa mielddusin) Palkintolautakunnan mielestä nimiehdotuksista Sajos täyttää parhaiten kilpailun säännöissä nimelle asetetut vaatimukset. Bálkkašanlávdegotti mielas nammaevttohusain Sajos deavdá buoremusat gilvvu njuolggadusain nammii ásahuvvon gáibádusaid. Sajos on nimenä lyhyt, iskevä ja helposti mieleenpainuva. Sajos lea namman oanehis, deaivil ja álkit milliibáhcci. Nimi on myös erottuva, neutraali ja tuoreenoloinen, joka ei synnytä harhaanjohtavia assosiaatioita ja jota eivät rasita liian monet käyttöyhteydet. Namma lea maiddái čalmmus, neutrála ja varas, mii ii dagat boastto miellagovaid ja man eai noađut menddo máŋga geavahanoktavuođa. Nimi on helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa. Namma lea álkit sierra gielain dadjamis ja njuovžilit sojaheamis. Lisäksi se soveltuu hyvin kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön. Lassin dat heive bures riikkaidgaskasaš ja elektrihkalaš geavahussii. Palkintolautakunnassa inarinsaamen asiantuntijana toimineen Ilmari Mattuksen selvityksen mukaan sajos - nimityksen saa vain sellainen luonnonpaikka, joka täyttää pitempiaikaiselle asentopaikalle asetetut korkeat vaatimukset; sen lähellä tulee olla polttopuita ja vettä, ja paikan pitää olla muutenkin miellyttävä, sopiva ja suojainen, jonne mielellään tulee ja asettuu pitemmäksikin aikaa. Bálkkašanlávdegottis anárašgiela áššedovdin doaibman Ilmari Mattus čilgehusa mielde sajos - nama oažžu dušše dakkár luonddubáiki, mii deavdá guhkálaš orohahkii ásahuvvon čavga gáibádusaid; dan lahka galget leat boaldenmuorat ja čáhci, ja báikki galgá leat muđuige mielamiel, vuogas ja suddjii, gosa mielas boahtá ja gos orru guhkitge áigge. Sajos on siten hyväksi havaittu paikka tukikohdan pystyttämiselle. Sajos lea dasto buorrin gávnnahuvvon báiki orohaga ceggemii. Sajos on myös vanhastaan ollut saamelaisten sosiaalinen areena, jossa he ovat kohdanneet, keskustelleet ajankohtaisista ja tulevistakin asioista ja jopa sopineet niistä sekä lisäksi tehneet yhdessä arkipäiväisiä asioita. Sajos leamašan maiddái juo ovddežis sámiid sosiálalaš areena, gos sii leat deaivvadan, ságastallán áigeguovdilis ja boahttevašge áššiin ja juoba soahpan dain ja lassin bargan ovttas beaivválaš áššiid. Nykyaikaan sovitettuna saamelaiskulttuurikeskus ansaitsee palkintolautakunnan mielestä sajos – nimityksen korkeatasoisen arkkitehtuurinsa sekä laadukkaan ja monipuolisen toiminnan sisältönsä vuoksi. Dán áigái heivehettiin sámekulturguovddáš ánssáša bálkkašanlávdegotti mielas sajos – nama alladássásaš arkitektuvrra ja maiddái alladássásaš ja máŋggabealat doaibmasisdoalu dihte. Vertauskuvallisesti ilmaistuna kulttuurikeskuksen arkkitehtuuri muodostaa Sajosta ympäröivän maiseman kun taas keskuksen toimijat ja niiden tehtävät ilmentävät ihmisiä ja heidän toimintaansa, jota Sajosissa harjoitetaan. Veardádusgovain jurddašemiin kulturguovddáža arkitektuvra ráhkada Sajosa birrasa duovdaga go fas guovddáža doaibmit ja daid barggut ovdanbuktet olbmuid ja sin doaimma, mii Sajosis bargojuvvo. Kun saamelaiskulttuurikeskuksesta on määrä tulla kotoisa, viihtyisä, helposti lähestyttävissä oleva ja puoleensa vetävä saamelaisten ja muidenkin ryhmien kohtaamis- ja tapaamispaikka ja kun keskus rakennetaan keskelle inarinsaamelaisten perinteistä ja nykyistäkin asuinaluetta, ansaitsee saamelaiskulttuurikeskus nimekseen Sajos mitä parhaiten. Go sámekulturguovddážis lea mearri boahtit sámiid ja earáge joavkkuid guoibmás, suohtas, liekkus ja geasuheaddji deaivvadan- ja gávnnadanbáiki ja go guovddáš huksejuvvo guovdu anáralaččaid árbevirolaš ja dáláge ássanguovllu, ánssáša sámekulturguovddáš namman Sajosa hui bures. Nimi symbolisoi saamelaiskulttuurikeskuksen merkitystä saamelaisille läheisenä ja arvostettuna paikkana. Namma symbolisere sámekulturguovddáža mearkkašumi sámiide lagaš ja gudnejahtton báikin. Saamelaiskäräjät on jättänyt patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen Sajoksen rekisteröimiseksi tavaramerkkinä, jolloin nimi saa yksinoikeudellisen käyttösuojan. Sámediggi lea guođđán pateanta- ja registtarráđđehussii ohcamuša Sajosa registreremis dávvirmearkan, goas namma oažžu oktovuoigatvuođalaš geavahansuoji. Lisäksi viestintävirastosta on haettu ja jo saatu Sajokselle oma verkkotunnus osoitteella www.sajos.fi. Lassin diehtojuohkinvirgebáikkis lea ohccon ja juo ožžojuvvon Sajos-nammii iežas neahttadovddaldat čujuhusain www.sajos.fi Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvaan saamelaiskulttuurikeskukseen rakennetaan tilat saamelaishallinnolle (saamelaiskäräjille), erilaisille kulttuuri-, opetus- ja tutkimustoiminnoille sekä lisäksi nykyaikaisia kokous- ja monitoimitiloja auditorioineen. Sámekulturguovddážii, mii válmmaštuvvá kirkosiidii jagi 2012, huksejuvvojit doaibmalanjat sámehálddahussii (sámediggái), iešguđetlágan kultur-, oahpahus- ja dutkandoaimmaide ja lassin dálááigásaš čoahkkin- ja máŋggadoaibmalanjat auditorioin. Kulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä edistää yleisiä elinolojaan. Kulturguovddáža dárkkuhussan lea láhčit sápmelaččaide buoret eavttuid doalahit ja ovddidit kulturiešráđđema ja maiddái ovddidit almmolaš eallindiliid. Lisäksi kulttuurikeskus tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet levittää ja jakaa tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Lassin kulturguovddáš fállá buoret vejolašvuođaid go ovdal lávdadit ja juohkit dieđuid sápmelaččain eamiálbmogin. Saamelaiskulttuurikeskuksen pääkäyttäjiä ja - toimijoita ovat saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Sámekulturguovddáža váldogeavaheaddit ja - doaibmit leat sámediggi ja Sámi oahpahusguovddáš. Niiden lisäksi muita toimijoita ovat Saamelaiskirjasto (Inarin kunnan kirjastotoimi), Saamelaisarkisto (Arkistolaitos), Sámi Duodji ry. Daid lassin eará doaibmit leat Sámegirjerádju (Anára gieldda girjerádjodoaibma), Sámearkiiva (Arkiivalágádus), Sámi Duodji rs. , SámiSoster ry ja Lapin aluehallintovirasto. , SámiSoster rs ja Lappi guovlluhálddahusvirgedoaimmahat. Lisäksi keskukseen tulee yhteistiloja kuten auditorio, pienempiä kokoustiloja, monitoimi- ja palvelutilat sekä noin 60-paikkainen ravintola. Lassin guovddážii bohtet oktasašlanjat nugo auditorio, uhcit čoahkkinlanjat, máŋggadoaibma- ja bálvalanlanjat ja maiddái sullii 60-báikásaš restauráŋŋa. Saamelaiskäräjät on kulttuurikeskuksen päävuokralainen, joka edelleen vuokraa tiloja muille toimijoille. Sámediggi lea kulturguovddáža váldoláigolaš, mii viidásabbot láigoha lanjaid eará doaibmiide. Saamelaiskulttuurikeskuksen kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa (alv 0 % Kulttuurikeskuksen laajuus on noin 4 800 brm2 ja tilavuus 27 400 brm³. Sámekulturguovddáža goasttádusárvu lea 12 miljovnna euro (álv 0 % Kulturguovddáža viidodat lea sullii 4 800 brm2 ja saddjáivuohta 27 400 brm³. Keskuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet kuluvalla viikolla ja sen tulisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Guovddáža huksenbarggut leat álgán dán vahkus ja dat galggašii válmmaštuvvat jagi 2011 loahpa rádjai. Talon juhlallisia vihkiäisiä on määrä juhlia alkuvuodesta 2012. Dálu atnuiváldin ávvudemiid lea mearri doallat álgojagis 2012.