index2.php_option=com_content_task=view_id=386_lang=finnish.html.xml

Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992. Suomi on Biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski ON:id oktasašsoahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppui vuolláičállima várás ON:id biras- ja ovdánankonfereanssas (UNCED) Rio de Janeiros jagi 1992. vuonna 1994. Suopma lea ratifiseren biodiversitehtasoahpamuša jagi 1994. Biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luonnon geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako. Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin leat eatnanspáppa ekosystemaid, ealli- ja šaddošlájaid ja daid árbedahkkiid máŋggahápmásašvuođa suodjaleapmi, luondduriggodagaid suvdilis geavaheapmi ja maiddái luonddu geenariggodagaid geavaheamis ožžojun ávkkiid vuoiggalaš juohkin. Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa. Biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) geatnegahttá soahpamušoassebeliid suodjalit eamiálbmogiid biodiversitehtii gulavaš árbevirolaš dieđuid. Artikla määrää, että sopimusosapuolten tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tiedon innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista. Artihkal mearrida, ahte soahpamušoassebealit galget riikkasis lágaideaset mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti álgoálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi hálddašan báikkálašservošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid, sihke ovddidit ja viiddidit daid guoskadeami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid eaiggádiid lobiin ja veahkehemiin sihke roahkasmahttit dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiin ožžojun ávkkiid dássebeallásaš juohkima. Artikla suojaa Suomessa saamelaisten luonnonkäyttöön liittyvää perinteistä tietoa. Artihkal suddje Suomas sápmelaččaid luonddugeavahussii gulavaš árbevirolaš dieđu. Artikla koskee Suomessa saamelaisia. Artihkal guoská Suomas sápmelaččaid. Sopimuksen artikla 10 (c) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan ja kannustamaan biologisten resurssien tavanomaista käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin. Soahpamuša artihkal 10 (c) geatnegahttá soahpamušoassebeliid gáhttet ja roahkasmahttit biologalaš resurssaid vieruiduvvan geavaheami árbevirolaš kultuvrralaš vugiiguin, mat heivejit suodjaleami ja suvdilis geavaheami gáibádusaide. Artikla 8(j):n toimeenpanon tausta Suomessa Artihkal 8(j) ollašuhttima duogáš Suomas Suomessa Ympäristöministeriö asetti 18.6.2009 ensimmäisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallisen asiantuntijatyöryhmän saamelaiskäräjien puheenjohtajan esityksestä. Suomas birasministeriija ásahii 18.6.2009 Biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski oktasašsoahpamuša eamiálbmogiid árbedieđu gieđahalli artihkal 8 j álbmotlaš áššedovdibargojoavkku sámedikki ságadoalli evttohusas. Työryhmän tuli valmistella toimia, jotka pohjautuvat biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinteisen tiedon säilyttämiseen liittyvään artikla 8j-työohjelmaan. Työryhmä toimi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävän työryhmän alaisuudessa. Bargojoavku galggai válmmaštallat doaimmaid, mat vuođđuduvvet biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski oktasašsoahpamuša eamiálbmogii árbevirolaš dieđu seailluheapmái gullevaš artihkal 8j-bargoprográmmii. Bargojoavku doaimmai Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmanprográmma 2006-2016 ollašuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavkku vuollásažžan. ympäristöministeriölle 7.6.2011 järjestetyssä seminaarissa. Bargojoavku luohpađii loahpparaporttas birasministeriijai 7.6.2011 lágiduvvon semináras. Työryhmä teetti työnsä aikana selvityksen Akwé: Kon – ohjeiden suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön ja selvityksen saamelaisesta tapaoikeudesta. Bargojoavku dagahii barggu áigge čilgehusa Akwé: Kon – rávvagiid gaskavuođas riikkasis lágaide ja čilgehusa sámiid vierrovuoigatvuođas. Työryhmä teki loppuraportissaan 28 toimenpide-ehdotusta ja 11 suositusta. Bargojoavku dagai loapparaportastis 28 doaibmabidjo-evttohusa ja 11 ávžžuhusa. Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista lainsäädännön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa. Doaibmabijuin evttohuvvo luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vuhtii váldima lágaid ja hálddahusa ovddidanfidnuin sihke oahpaheamis. Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentamiseen, tutkimiseen ja elvyttämiseen. Bargojoavku evttoha, ahte resurssaid bidjat sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vurkemii, dutkamii ja ealáskahttimii. Biodiversiteetin tilan parantamiseksi on Suomessa laadittu kansallisia biodiversiteettistrategioita. Biodiversitehta dili buorideami várás leat Suomas ráhkadan álbmotlaš biodiversitehtastrategiijat. Biodiversiteettistrategian toimeenpanoa ohjaa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä (nk. Biodiversitehtastrategiija ollašuhttima jođiha Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmaprográmma 2006-2016 ollašuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavku (ng. Biodiversitehtabargojoavku). Saamelaiskäräjiä edustaa työryhmässä saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Sámedikki ovddasta bargojoavkkus sámedikki ságajođiheaddji. Edellinen, vuodesta 2006 vuoteen 2016 voimassa ollut strategia oli uudistettava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousten ja EU:n päätösten johdosta. Ovddit, jagis 2006 jahkái 2016 fámus leamašan strategiija galggai ođasmahttot biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimiid ja EU:a mearrádusaid geažil. Strategian uudistamisen valmistelut aloitettiin jo vuonna 2010. Strategiija ođasmahttima válmmaštallmat álggahuvvojedje juo jagi 2010. Saamelaiskäräjät osallistui strategian valmisteluun vaikuttamalla hallitusneuvotteluihin, artikla 8(j)-työryhmässä, biodiversiteettityöryhmässä, antamalla lausuntoja ja neuvottelemalla strategiasta viranomaisten kanssa. Sámediggi oassálasttii strategiija válmmaštallamii váikkuhemiin ráđđehusráđđádallamiidda, artihkkala 8(j)-bargojoavkkus, biodiversitehtabargojoavkkus, addimiin cealkámušaid ja ráđđádallamiin strategiijas eiseválddiiguin. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on sitouduttu uudistamaan kansallista biodiversiteettistrategiaa, kestävän kehityksen ohjelmaa ja toteuttamaan uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelmaa. Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusprográmmas leat čatnasan ođasmahttit álbmotlaš biodiversitehtastrategiija, suvdilis ovdáneami prográmma ja ollašuhttit áitatvuloš luonddutiippaid doaibmaplána. Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa. Valtioneuvosto hyväksyi Biodiversitehtastrategiija ollašuhttimis čatnasat dorvvastit sámi kulturlaš vieru ja árbbi geavahit luonddu. ” Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2013–2020, luonnon puolesta – ihmisen hyväksi ” (nk. Biodiversiteettistrategia). Stáhtaráđđi dohkkehii prinsihppamearrádusa ” Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami strategiijas jagiide 2013–2020, luonddu bealis– olbmo buorrin ” (ng. Biodiversitehtastrategiija). Periaatepäätös ohjaa biodiversiteettistrategian toimeenpanoa Suomessa. Prinsihppmearrrádus stivre biodiversitehtastrategiija ollašuhttima Suomas. Periaatepäätöksessä on huomioitu biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätökset sopimuksen toimeenpanon edistämiseksi sekä EU:n päätökset biodiversiteetin suojelemiseksi. Prinsihppamearrrádusas lea váldon vuhtii biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkima mearrádusat soahpamuša ollašuhttima ovddideami várás sihke EU:a mearrádusat biodiversitehta suodjaleami várás. Periaatepäätöksessä vahvistetaan, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n velvoitteet koskevat Suomessa saamelaisia. Prinsihppamearrrádusas nannejuvvo, ahte biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) geatnegasvuođat gusket Suomas sápmelaččaid. Periaatepäätöksessä käsitellään saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuuden ja saamelaisten perinteisen tiedon tilaa ja tulevaisuutta. Prinsihppamearrrádus gieđahallá sámiid ruovttuguovllu luonddu máŋggahápmásašvuođa ja sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dili ja boahtteáiggi. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on artikla 8(j):tä ja saamelaisia koskevia merkittäviä toimenpiteitä ja tavoitteita: Stáhtaráđi prinsihppamearrrádusas lea artihkal 8(j):a ja sápmelaččaid guoski mearkkašahtti doaibmabijut ja ulbmilat: - Luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevat päätetyt toimet toteutetaan tehokkaasti perustuslakiin sisältyviä kansalaisten maanomistus- ja hallintaoikeuksia sekä jokamiehenoikeuksia kunnioittaen sekä jokaisen kansalaisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä noudattaen ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa - Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami guoski mearriduvvon doaimmat ollašuhttojit beaktilit vuođđoláhkii gulavaš riikkavuložiid eanaoamastan- ja hálddašanvuoigatvuođaid sihke juohkeolbmovuoigatvuođaid gudnejahttimiin sihke juohke riikavuloža vástu luonddu máŋggahápmásašvuođa seailluheamis čuovvumiin ja sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđuid gudnejahttimiin - Valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota pohjoisen luonnon haavoittuvuuteen, seurantatarpeisiin ja uhkatekijöiden ennakointiin sekä suojeluun ja kestävään käyttöön kansallisesti maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä ja hallintoa selkiyttämällä sekä yhteistyössä arktisen alueen ja Barentsin euroarktisen alueen valtioiden kanssa kehittäen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana mm. maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä selkeyttämällä ja osallistumalla - Stáhtaráđđi gidde erenoamáš fuopmášumi davvi luonddu hávváduvvanvuhtii, čuovvundárbbuide ja áittadahkkiid ovddalgihtii vuhtii váldimii sihke suodjaleapmai ja suvdilis geavaheapmai álbmotlaš eanageavaheapmai gulavaš lágaid ja hálddahusa čielggasmahttimiin sihke oktasašbarggus árktalaš guovllu ja Barentsa euroárktalaš guovllu rikkaiguin ovddidemiin sápmelaččaid vuoigatvuođaid eamiálbmogin ee. eanageavaheapmai gulavaš lágaid čielggasmahttimiin ja oassálastimiin aktiivalaččat riikkaidgaskasaš oktasašbargui eamiálbmogiid vuoigatvuođalaš ja duođalaš suodjaleami nannema várás. - Valtioneuvosto toteuttaa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön yhteydessä yleissopimuksessa ja sen päätöksissä kirjatut alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevat linjaukset ja tähdentää Suomen mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä kansainvälisessä yhteisössä artikla 8(j):n toimeenpanossa. - Stáhtaráđđi ollašuhttá luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami oktavuođas oktasašsoahpamušas ja dan mearrádusain girjejun eamiálbmogiid árbevirolaš dieđuid guoskavaš linjemiid ja deattuha Suoma vejolašvuođaid doaibmat báktečuollin riikkaidgaskasaš servošiin artihkal 8(j) ollašuhttimis. Konkreettiset toimenpiteet: Konkrehtalaš doaibmabijut: Tavoite 14. Ulbmil 14. Välttämättömiä palveluita tuottavia ekosysteemejä ennallistetaan ja turvataan ottaen huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset näkökohdat. Vealtameahttun bálvalusaid buvttadeaddji ekosystemat ođasmahttojit ja dorvvastuvvojit váldimin fuopmášupmai sosiálalaš, ekonomalaš ja kulturlaš ášši beliid. Tässä otetaan huomioon muun muassa veteen, terveyteen, elinkeinoihin ja hyvinvointiin liittyvät ekosysteemipalvelut sekä saamelaisten tarpeet alkuperäiskansana. Dás váldo fuopmášupmái earet eará čáhcái, dearvvasvuhtii, ealáhusaide ja buresveadjimii gulavaš ekosystemabálvalusat sihke sápmelaččaid dárbbut eamiálbmogin. - Tavoite 18. - Ulbmil 18. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta olennaista saamelaisten perinteistä tietoa ja käytänteitä sekä biologisten resurssien perinteistä käyttöä kunnioitetaan, elvytetään ja suojellaan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kehittämällä perinteisen tiedon suojelua koskevaa hallintoa ja lainsäädäntöä. Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus lea dehalaš ahte sápmelaččaid árbevirolaš dieđuid ja vieruid sihke biologalaš resurssaid árbevirolaš geavaheami gudnejahttit, ealáskahttit ja suodjalat riikkasis lágáid ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde ovddidemiin árbevirolaš dieđu suodjáleami guoskavaš hálddahusa ja lágaid. Yleissopimuksen toimeenpanossa otetaan huomioon saamelaisten täysipainoinen ja tehokas osallistuminen kaikilla tarpeellisilla tasoilla yleissopimuksen ja osapuolikokousten päätösten Oktasašsoahpamuša ollašuhttimis váldo vuhtii sápmelaččaid buorre ja beaktilis oassálastin buot dárbbašlaš dásiin oktasašsoahpamuša ja oassebeallečoahkkimiid mearrádusaid mielde. Biodiversiteettitoimintaohjelma Biodiversitehtadoaibmaprográmma Biodiversiteettityöryhmässä on toimeenpanon tueksi laadittu viranomaisia ja sidosryhmiä velvoittava Biodiversitehtabargojoavkkus lea ollašuhttima doarjjan ráhkaduvvon eiseválddiid ja čanusjoavkkuid geatnegahtti doaibmaprográmma. Toimintaohjelma on voimassa vuoteen 2020 ja sen toimeenpanoa seurataan ja edistetään biodiversiteettityöryhmässä. Doaibmaprográmma lea fámus jahkái 2020 ja dan ollašuhttima čuovvut ja ovddidat biodiversitehtabargojoavkkus. Saamelaiskäräjät on osallistunut toimintaohjelman valmisteluun. Sámediggi lea oassálastán doaibmaprográmma válmmaštallamii. Toimintaohjelma käsittelee laajemmin kuin varsinainen strategia saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuuden tilaa ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tilaa. Doaibmaprográmma gieđahallá viidásabbot go áitosaš strategiija sámiid ruovttuguovllu luonddu máŋggahápmásašvuođa dili ja sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu dili. Toimintaohjelmassa on asetettu toimenpiteille aikataulut ja vastuutahot. Doaibmaprográmmas leat ásahuvvon doaibmabijuide áigetávvalat ja vástubealit. Toimintaohjelmassa on useita saamelaisia koskevia tavoitteita. Doaibmaprográmmas leat máŋggat sápmelaččaid guoski ulbmilat. Saamelaisille tärkeimmät toimenpiteet: Sápmelaččaide dehalamos doaibmabijut: 2) Kehitetään opettajien täydennyskoulutusta eliölajituntemuksessa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien kysymysten pedagogiikassa. 2) Ovddidat oahpaheaddjiid dievasmahttinskuvlema ealánšládjadovdamušas ja luonddu máŋggahápmásašvuođa guoskavaš gažaldagaid pedagogihkas. Edistetään uuden tietoteknologian avulla lajintuntemusta ja kestävän kehityksen kasvatusta (ml. saamelaisopetuksessa ja sen oppimateriaalituotannossa luonnon monimuotoisuutta koskevaa perinteistä tietoa sekä sen suojelua ja arvostusta). Ovddidat ođđa diehtoteknologiija mielde šládjadovdamuša ja suvdilis ovdáneami bajásgeassima (ee. sámeoahpahusas ja dan oahppamateriálabuvttadeamis luonddu máŋggahápmásašvuođa guoski árbevirolaš dieđu sihke dan suodjaleami ja árvvu).  OKM.  OKM. , Saamelaiskäräjät , Sámediggi 16) Sovelletaan CBD-yleissopimuksen 9. osapuolikokouksen hyväksymiä vapaaehtoisia Akwé: Kon - ohjeita saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa sekä huomioidaan ohjeistus maankäytön ohjaukseen liittyvän lainsäädännön uudistamisessa. 16) Guoskaduvvo CBD-oktasašsoahpamuša 9. oassebeallečoahkkima dohkkehan eaktodáhtolaš Akwé: Kon – rávvagiid sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja stivremis sihke váldit vuhtii rávvagiid eanageavaheami stivremii gulavaš lágaid ođasmahttimis. 22) Toteutetaan eri hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteistyönä laadittu toimintasuunnitelma Suomen uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. 22) Ollašuhttit eará hálddahussurggiid ja čanusjoavkkuid oktasašbargun ráhkaduvvon doaibmaplána Suoma áitatvuloš luonddutiippaid dili buorideami várás. Parannetaan tietopohjaa luontotyyppien suojelun, hoidon, ennallistamisen, tutkimuksen ja seurannan kohdentamiseksi. Buoridat diehtovuođu luonddutiippaid suodjaleami, divššu, ođasmahttima, dutkamuša ja čuovvuma čuoziheami dihtii. Lisätään yleistä tietämystä luontotyyppien merkityksestä osana maamme luonnon monimuotoisuutta. Lasihat oktasaš dieđu luonddutiippaid mearkkašumis oassin riikkamet luonddu máŋggahápmásašvuođa. Tarkennetaan kuvaa metsäisten luontotyyppien uhanalaisuudesta. Dárkkálmahttit áddejumi vuovdelágan luonddutiippaid áitatvulosvuođas. 35) Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelun sekä saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen kannalta kestävää luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä valtioneuvoston luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua koskevan periaatepäätöksen (VILMAT) ja Suomen matkailustrategian 2020 mukaisesti. 35) Ovddidat luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami sihke sámiid kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid dáfus suvdilis luondoturismma ja luonddu virkkosmahttingeavaheami stáhtaráđi luonddu virkkosmahttingeavaheami ja luondoturismma guoskavaš prinsihppamearrádusa (VILMAT) ja Suoma turismastrategiija 2020 mielde. 37) Vahvistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää alueidenkäytön suunnittelua matkailukeskusten ympärillä esimerkiksi keskittämällä matkailupalveluja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. 37) Nánnet luonddu máŋggahápmásašvuođa dáfus suvdilis guovlluidgeavaheami plánema turismaguovddášiid birra ovdamearkan čohkkemiin turismabálvalusaid luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami perspektiivvas. 67) Vähennetään elinkeinotoiminnasta, kuten turvetuotannosta ja kaivostoiminnasta, aiheutuvaa ekosysteemipalvelujen heikentymistä, esim. luonnon ja virkistyskäytön sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannalta haitallisia ympäristövaikutuksia, erityisesti vesistö- ja muita päästöjä, tehostamalla toimialan omia, parhaalla tekniikalla toteutettuja ympäristönsuojelutoimenpiteitä. 67) Geahpedat ealáhusdoaimmas, dego lavdnjebuvttadeamis ja ruvkebuvttadeamis, šaddi ekosystemabálvalusaid fuotnáneami, omd. luonddu ja virkkosmahttingeavaheami sihke sámiid árbevirolaš ealáhusaid dáfus vahátlaš birasvaikkuhusaid, erenoamážit čázádat- ja eará suđđamiid, beavttálmahttimin doaibmasuorggi iežas, buoremus tehnihkáin ollašuhtton birasgáhttendoaibmabijuid. 78) Ohjataan pohjoisten erämaiden ja suojelualueiden maankäyttöä sekä luontomatkailuun ja luonnon monimuotoisuuteen perustuvaa elinkeinotoimintaa kannustamalla monimuotoisuuden turvaamista ja eri intressien yhteensovittamista. 78) Stivret davvi meahcceguovlluid ja suodjalanguovlluid eanageavaheami sihke luondoturismii ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii vuođđuduvvi ealáhusdoaimma roahkasmahttimiin máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami ja iešguđet beroštumiid oktiiheiveheami. Edistetään tunturialueiden maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua Akwé: Kon - ohjeiden avulla siten, että poronhoidon ja muun maankäytön ristiriidat vähenevät ja haitalliset vaikutukset tunturiluontoon lievenevät. Ovddidat duottarguovlluid eanageavaheami ollišlaš plánema Akwé: Kon – rávvagiid mielde nu, ahte boazodoalu ja eará eanageavaheami ruossalasvuođat geahppánit ja vahátlaš váikkuhusat duottarlundui helpejit. 79) Kehitetään poronhoidon laidunkiertoa ja laiduninventointeja laidunten kantokyvyn turvaamiseksi yhteistyössä paliskuntien kanssa, ottaen huomioon asiaa koskeva tutkimustieto, saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja muu poronhoitoon liittyvä tieto. 79) Ovddidat boazodoalu dálve- ja geasseguohtuneatnamiid lonohallama ja láiddoninventeremiid guohtuneatnamiid gierdannávccaid dorvvasteami dihtii oktasašbarggus bálgosiiguin, váldimin vuhtii ášši guoski dutkandieđu, sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu ja eará boazodollui laktáseaddji dieđu. Kannustetaan paliskuntia laatimaan monitavoitteisia poronhoitosuunnitelmia. Roahkasmahttit bálgosiid ráhkadit máŋggaulbmillaš boazodoalloplánaid. Jatketaan porolaidunten tilan seurantaa ja kehitetään laidunten inventointimenetelmiä. Joatkit guohtoneatnamiid diliid čuovvuma ja ovddidat guohtoneatnamiid inventerenvugiid.  MMM.  MMM. , YM, Saamelaiskäräjät , YM., Sámediggi 84) Koskien myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvän saamelaisten perinteisen tiedon huomioon ottamista jatketaan työtä ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointiedellytyksien selvittämiseksi hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti sekä saatetaan päätökseen Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevat neuvottelut. 84) Mielde maiddái luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš sápmelaččaid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima joatkit barggu ILO:a eamiálbmogiid guoski oktasašsoahpamuša ratifiserengáibádusaid čilgema várás ráđđehusprográmma ulbmila mielde sihke loahpahat Davviriikkalaš sámesoahpamuša guoski ráđđádallamiid. Artikla 8 (j) - työryhmän loppuraportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista jatketaan, perustelluista syistä toimenpiteitä tarkistetaan ja täydennetään uudessa artikla 8(j)-työryhmässä ja toimenpide-esitykset tuodaan seurantatyöryhmään hyväksyttäviksi. Artihkal 8 (j) – bargojoavkku laohpparaporttas ovdanbuktojun doaibmabijuid ollašuhttima joatkit, vuođustun sivaid dihtii doaibmabijut dárkkistuvvojit ja dievasmahttojit ođđa artihkkala 8(j)-bargojoavkkus ja doaibmabidjoevttohusat buktojit čuovvunbargojovkui dohkkeheami várás. 85) Valmistaudutaan ottamaan käyttöön CBD-yleissopimuksen osapuolikokouksen hyväksymät indikaattorit, jotka koskevat kielellistä monimuotoisuutta, saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ja perinteisten elinkeinojen tilaa ja kehitystä sekä perinteisen tiedon, innovaatioiden ja käytänteiden tilaa ja kehitystä. 85) Ráhkkanat váldit atnui CBD-oktasašsoahpamuša oassebeallečoahkkima dohkkehan indikáhtoriid, mat gusket gielalaš máŋggahápmásašvuođa, sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami ja árbevirolaš ealáhusaid dili ja ovdáneami sihke árbevirolaš dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid dili ja ovdáneami. Artikla 8(j):n toimeenpano Suomessa jatkuu Artihkal 8(j):a ollašuhttin Suomas joatkašuvvá Ympäristöministeriö asetti toisen kansallisen artikla 8(j9-asiantuntijatyöryhmän toimikaudeksi 15.2.2013-31.12.2014. Birasministeriija ásahii nuppi álbmotlaš artihkal 8(j)-áššedovdibargojoavkku doaibmabadjái 15.2.2013-31.12.2014. Työryhmä toimii biodiversiteettityöryhmän alaisuudessa ja raportoi sille toiminnastaan. Bargojoavku doaibmá biodiversitehtabargojoavkku vuollásažžan ja raportere dasa iežas doaimmain. Työryhmän tehtävänä on mm.: Bargojoavkku bargun lea ee: - Lisätä yleistä tietoisuutta artikla 8(j):stä, sen velvoitteista ja toimeenpanosta - Lasihit oppalaš dieđu artihkal 8(j):s, dan geatnegasvuođain ja ollašuhttimis - Edistää biodiversiteettistrategian ja – toimintaohjelman 8j:tä koskevien tavoitteiden toteutumista - Ovddidit biodiversitehtastrategiija ja – doaibmaprográmma 8 j guoskavaš ulbmiliid ollašuvvama - Valmistella Suomen kantoja kansainvälisiin biodiversiteettisopimuksen kokouksiin artikla 8(j):hin liittyen - Válmmaštallat Suoma oainnuid riikkaidgsakasaš biodiversitehtasoahpamuša čoahkkimiidda artihkal 8(j):ai gulavažžan Työryhmän kokoonpano: Bargojovkui gullet: Klemetti Näkkäläjärvi Klemetti Näkkäläjärvi, ságajođiheaddji (sámediggi) Katri Santtila (opetus- ja kulttuuriministeriö) Katri Santtila (oahpahus- ja kulturministeriija) Timo Tolvi (maa- ja metsätalousministeriö) Timo Tolvi (eana- ja meahccedoalloministeriija) Päivi Lundvall (Lapin Ely-keskus) Päivi Lundvall (Lappi Ebi-guovddáš) (saamelaiskäräjät Petra Magga-Vars (sámediggi) (saamelaiskäräjät) Áššedovdi Heikki Paltto (sámediggi) Asiantuntija Elina Helander-Renvall (Lapin yliopiston arktinen keskus) Áššedovdi Elina Helander-Renvall (Lappi universitehta árktalaš guovddáš) Sihteeri Sanna-Kaisa Juvonen (Metsähallitus) Čálli Sanna-Kaisa Juvonen (Meahciráđđehus) Suvi Juntunen Čálli Suvi Juntunen (sámediggi) (saamelaiskäräjät) Bargojoavkku doaimmat on päätetty ottaa käyttöön indikaattorit kielellisen monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä; alkuperäiskansojen perinteisten alueiden maankäytön muutoksesta ja kehityksestä sekä perinteisten elinkeinojen harjoittamisen tilanteesta ja kehityksestä. Artihkal 8(j) riikkaidgaskasaš máŋggajagaš bargoprográmmas leat mearridan váldit atnui indikáhtoraiid gielalaš máŋggahápmásašvuođa dilis ja ovdáneamis; eamiálbmogiid árbevirolaš guovlluid eanageavaheami nuppáštusain ja ovdáneamis sihke árbevirolaš ealáhusaid ollašuhttima dilis ja ovdáneamis. Indikaattorien tavoitteena on selvittää artikla 8(j):n suojeleman perinteisen tiedon tilaa. Indikáhtoriid ulbmilin lea čielggadit artihkal 8(j):a gáhtten árbevirolaš dieđu dili. Kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on aloittanut toimet indikaattorien käyttöön ottamiseksi. Álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavku lea álggahan doaimmaid indikáhtoriid atnui váldima dihtii. Työryhmä on valmistellut ja valmistelee edelleen biodiversiteettisopimuksen kokouksiin Suomen kantoja, jotka liittyvät artikla 8(j)-artiklaan. Bargojoavku lea válmmaštallan ja válmmaštallá ain biodiversitehtasoahpamuša čoahkkimiidda Suoma oaiviliid, mat laktásit artihkal 8(j)-artihkkalii. Työryhmän tarkoituksena on laatia esitykset Akwé: Kon – ohjeiden toimeenpanosta maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain toimeenpanossa. Bargojoavkku ulbmilin lea ráhkadit evttohusaid Akwé: Kon – rávvagiid ollašuhttimis eanageavahan- ja huksenlága ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis addon lága ollašuhttimis. Työryhmän tarkoituksena on myös suomentaa ja saamentaa 10. osapuolikokouksen hyväksymät Bargojoavkku ulbmilin lea maiddái jorgalahttit suoma-ja sámegillii 10. oassebeallečoahkkima dohkkehan Tkarihwaie:ri – etihkalaš meannudanvuohkenjuolggadusaid sihke bargat evttohusaid daid ollašuhttima várás - eettiset menettelytapasäännökset sekä tehdä esitykset niiden toimeenpanemiseksi Suomessa. Suomas. Tkarihwaie:ri on keha ' ka – kansan kieltä (mohawk-) kieltä ja tarkoittaa ” oikeaa tapaa ”. Tkarihwaie:ri lea keha ' ka – álbmoga giella (mohawk-) giella ja dárkkuha ” rivttes vuogi ”. Menettelytapasäännöksen tarkoituksena on turvata alkuperäiskansojen kulttuurisen- ja intellektuaalisen perinnön kunnioittaminen alkuperäiskansoja koskevissa hankkeissa. Meannudanvuohkenjuolggadusa ulbmilin lea dorvvastit eamiálbmogiid kulturlaš - ja intellektuálalaš árbbi gudnejahttima eamiálbmogiid guoski fidnuin. ratifiointia Suomessa sekä seuraa biodiversiteettistrategian ja – toimintaohjelman artikla 8(j):tä koskevien asioiden toteutumista. Bargojoavku gieđahallá maiddái genariggodagaid oažžuma ja ávkkiid juohkima gieđahalli Nagoya beavdegirjji ratifiserema Suomas sihke čuovvu biodiversitehtastrategiija ja – doaibmaprográmma artihkal 8(j) guoski áššiid ollašuvvama. Määritelmät Meroštallamat Ensimmäinen artikla 8(j)-työryhmä on kuultuaan perinteisen tiedon haltijoita tehnyt yleiset määritelmät saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä perinteisestä tiedosta, tapaoikeudesta ja tavanomaisesta luonnonkäytöstä. Vuosttas artihkal 8(j)-bargojoavku lea árbevirolaš dieđu hálddašeaddjiid gullama maŋŋá dahkan oktasaš meroštallamiid sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđus, vierrovuoigatvuođaš ja beaivválaš luonddugeavaheamis. Perinteinen tieto Arbevirolaš diehtu Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnonkäytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa. Sápmelaš luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu boahtá ovdan sápmelaš luonddugeavaheamis ja árbevirolaš sámeealáhusaid ollašuhttimis dahjege boazodoalus, guolásteamis, meahčástusas, čoaggimis ja dujiin sihke luondogaskavuođas. Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä. Diehtu sirdása sámegiela lundui, duovdagii, dálkái, boazodollui, dujiide, bivdui ja guolástussii gulavaš terminologias sihke sámegielat báikenamain. Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily käsityö- ja metsästyskäytänteissä. Árbevirolaš diehtu sirdo diđolaš oahpaheami, boarrasut buolvvas ožžojun málle, juigosiid ja njálmmálaš máinnastanárbbi bokte sihke boazodoallo-, guollebivdo-, čoaggin duodje- ja meahcástanvieruid bokte. Luonnonkäyttö Luonddugeavaheapmi Saamelaisten perinteinen luonnonkäyttö perustuu saamelaiseen arvomaailmaan, sosiaaliseen järjestelmään ja tapaoikeuteen. Sápmelaččaid árbevirolaš luonddugeavaheapmi vuođđuduvvá sápmelaš árvomáilbmái, sosiálalaš vuogádahkii ja vierrovuoigatvuhtii. Luonnonkäyttö on erilaista eri saamelaiselinkeinoissa. Luonddugeavaheapmi lea earálágan iešguđege sámeealáhusain. Luonnonkäyttö riippuu myös maantieteellisistä ja luonnon olosuhteista. Luonddugeavaheapmi lea gitta maiddái eatnandieđalaš diliin ja luonddu diliin. Tapaoikeus Vierrovuoigatvuohta Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tapaoikeus ohjaa perinteistä maankäyttöä, yhteisön sisäisiä suhteita liittyen maankäyttöön, luo periaatteet nautinta-alueille ja ohjaa luonnonresurssien hyödyntämistä kestävällä tavalla saamelaisen oikeuskäsityksen mukaisesti. Sápmelaš luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš vierrovuoigatvuohta stivre árbevirolaš eanageavaheami, servoša siskálddas gaskavuođaid mat laktásit eanageavaheapmai, hábme vuođđojurdagiid návddašan-eatnamiidda ja stivre luondduresurssaid ávkkástallama suvdilis vugiin sápmelaš vuoigatvuođadovddu mielde. Kulttuuri-ilmaus Kultuvra- dajaldat Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat). Sámekultuvrras árbevirolaš kultuvra-dajaldat dárkkuha juigosiid, sámeduoji, sámedáidaga, máinnastanárbevieruid ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid sihke sámi huksenárbevieruid (ee. gođiid, kámmiid, iešguđetlágan áittiid). Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus. Lassin sámi dološoskui gulavaš oaffaruššan sieiddiide lea kulttuvra-dajaldat. Uudemmat kulttuuri-ilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta. Ođđasut kultuvra – dajaldagat dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga. Saamelaiskäräjien tavoitteet perinteisen tiedon suojelemiseksi Sámedikki ulbmilat árbevirolaš dieđu suodjaleami várás Saamelaiskäräjät on asettanut yhdeksi kärkitavoitteeksi vaalikauden 2012-2015 Sámediggi lea ásahan njunušulbmilin válgabaji 2012-2015 doaibmaprográmmastis, ahte álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta doaibmabidjo-evttohusat ja ávžžuhusat leat ollašuhtton go válgabadji nohká. Lisäksi saamelaiskäräjien kokous on asettanut seuraavat tavoitteet perinteisen tiedon suojelemiseksi: Lassin sámedikki čoahkkin lea ásahan čuovvovaš ulbmiliid árbevirolaš dieđu gáhttema várás: • Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteutumista. Sámediggi oassálastá beaktilit Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmaprográmma 2012-2020 ollašuhttima dihtii, čuovvumii ja váikkuhanvuođa árvvoštallamii ja ovddida sápmelaččaid guoski ulbmiliid farggamusat ollašuhttima. Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit osallistua strategian ja toimintaohjelman toteuttamiseen. Sámediggái lea dorvvastuvvon doarvái resurssat oassálastit strategiija ja doaibmaprográmma ollašuhttima várás. • Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti Nagoyan pöytäkirjan ratifiointiprosessiin ja toimeenpanoon. Sámediggi oassálastá beaktilit ja aktiivalaččat Nagoya beavdegirjji ratifiserenprosessii ja ollašuhttimii. • Perinteisen tiedon elvytyshankkeiden toteutus on alkanut. Árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid ollašuhttin lea álgán. • Saamelaiskäräjät huomioi omassa toiminnassaan saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet ja edistää perinteisen tiedon säilymistä, siirtymistä ja kehittymistä tuleville sukupolville kaikessa toiminnassaan. Sámediggi váldá vuhtii iežas doaimmas sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dárbbuid ja ovddida árbevirolaš dieđu seailuma, sirdašuvvamma ja ovdáneami boahtti buolvvaide buot iežas doaimmain. • Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle. Sámediggi ovddida ja ráhkada vejolašvuođaid sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dutkanguovddáža vuođđudeami várás. Biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokous on hyväksynyt vapaaehtoiset Biodiversitehtasoahpamuša 5. oassebeallečoahkkin lea dohkkehan eaktodáhtolaš Akwé:Kon – rávvagiid. Ohjeet on valmisteltu valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyönä. Rávvagiid leat válmmaštallan riikkaid ja eamiálbmogiid oktasašbargun. Ohjeet on tarkoitettu huomioitavaksi alkuperäiskansojen, kuten Suomen saamelaisten, kotiseutualueella toteutettavien sellaisten hankkeiden suunnittelussa sekä suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa, jotka saattavat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, - elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön. Rávvagiid leat oaivvildan vuhtii váldima várás eamiálbmogiid, dego Suoma sápmelaččaid, ruovttuguovllus ollašuhtton dakkár fidnuid plánemis sihke plánaid ja prográmmaid válmmaštallamis ja váikkuhusaid árvvoštallamis, mat sáhttet váikkuhit sámekultuvrii, - ealáhusaide ja kulturárbái. Ohjeet edellyttävät, että hankkeiden ja suunnitelmien laatimisen tulisi perustua alkuperäiskansojen tarpeisiin ja näkemyksiin. Rávvagat gáibidit, ahte fidnuid ja plánaid ráhkadeapmi galggašii vuođđuduvvat eamiálbmogiid dárbbuide ja oainnuide. Alkuperäiskansojen tulisi osallistua hankkeen kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta täytäntöönpanoon. Eamiálbmogat galggašedje oassálastit fidnu buot muttuide plánemis ollašuhttimii. Osapuolikokous on esittänyt, että valtiot ottaisivat ohjeet osaksi ympäristö- ja sosiaalivaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Oassebeallečoahkkin lea evttohan, ahte riikkat válddašedje rávvagiid oassin biras- ja sosiálaváikkuhusaid árvvoštallama guoski lágaid ja rávvagiid. Valtioiden ja alkuperäiskansojen tulisi Akwé: Kon - ohjeita toimeenpanemalla luoda pysyvä alkuperäiskansan hyväksymä järjestelmällinen menettely sosiaalisten, ympäristö- ja kulttuuristen näkökohtien sisällyttämiseksi suunnitteluun ja päätöksentekoon. Riikkat ja eamiálbmogat galggašedje Akwé: Kon – rávvagiid ollašuhttimiin hábmet bissovaš eamiálbmoga dohkkehan vuogádatlaš meannudeami sosiálalaš, biras- ja kulturlaš ášši beliid čáhkadeami dihtii plánemii ja mearrádusdahkamii. Ohjeita toimeenpanemalla voidaan kehittää alkuperäiskansojen toimintavalmiuksia. Rávvagiid ollašuhttimiin sáhttit ovddidit eamiálbmogiid doaibmandáidduid. Akwé: Kon - ohjeita noudattamalla haitalliset vaikutukset alkuperäiskansoille voidaan tunnistaa ja haittoja voidaan minimoida. Akwé: Kon – rávvagiid čuovvumiin vahátlaš váikkuhusaid eamiálbmogiidda sáhttit identifiseret ja hehttehusaid sáhttit unnidit. Ohjeiden mukaan hankkeen valmisteluun tulee osallistua alkuperäiskansan edustajia ja työssä on huomioitava tasa-arvo ja eri sukupolvien tarpeet. Rávvagiid mielde fidnu válmmaštallamii galget oassálastit eamiaálbmoga ovddasteaddjit ja barggus galgá vuhtii valdit dásseárvvu ja iešguđege buolvvaid dárbbuid. Alkuperäiskansan edustajille tulee antaa riittävät resurssit, jotta he voivat osallistua hankkeen valmisteluun. Eamiálbmoga ovddasteaddjiide galgá addit doarvái resurssaid, vai sii sáhttet oassálastit fidnu válmmaštallamii. Alkuperäiskansayhteisöä tulee tiedottaa valmistelun kaikissa vaiheissa, eri medioissa ja yhteisön käyttämillä kielillä. Eamiálbmotservoša gálgá dieđihit válmmaštallama buot muttuin, eará mediain ja servoša geavahan gielaiguin. Hankkeessa tulee kirjata alkuperäiskansan näkemykset ja huolenaiheet ja niitä tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Fidnus galgá girjet eamiálbmoga oaiviliid ja fuolaid ja daid galgá gieđahallat vuoiggalaččat. Alkuperäiskansan edustajien tulee osallistua hankkeen ympäristöllisten-, kulttuuristen ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Eamiálbmot ovddasteaddjit galget oassálastit fidnu birrasa guoski, kulturlaš ja sosiálalaš váikkuhusaid árvoštallamii. Mikäli hanke aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia alkuperäiskansalle, hankkeesta vastaavan ja alkuperäiskansojen edustajien tulee sopia lieventävistä toimenpiteistä kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Juos fidnu dagaha negatiivalaš váikkuhusaid eamiálbmogii, fidnus vásttolaš ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit galget soahpat litnudeaddji doaibmabijuin negatiivalaš váikkuhusaid geahpedeami dihtii. Hankkeen toteutumista tulee seurata yhdessä alkuperäiskansan edustajien kanssa. Fidnu ollašuvvama galgá čuovvut ovttas eamiálbmoga ovddasteaddjiiguin. Vapaaehtoiset Akwé: Kon – ohjeet on Suomessa tarkoitettu saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arvioinneista vastaaville viranomaisille, lainsäätäjille, arviointien tekijöille, YVA - hankkeista vastaaville, kaavoittajille, Metsähallitukselle, lupaviranomaisille, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle sekä saamelaisyhteisöille. Eaktodáhtolaš Akwé: Kon – rávvagat leat Suomas dárkkuhuvvon sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis vásttolaš eiseválddiide, láhkaaddiide, árvvoštallamiid bargiide, YVA – fidnuin vásttolaččaide, lávvaráhkadeaddjiide, Meahciráđđehussii, lohpevirgeoapmahaččaide, sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii sihke sámeservošiidda. Akwé:Kon - ohjeiden soveltaminen Suomessa Akwé:Kon – rávvagiid guoskadeapmi Suomas Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa on sovelluttu ensimmäisen kerran Akwé: Kon - ohjeita sekä Suomessa että ylipäänsä maailmassa. Bátneduottara meahcceguovlo-eatnama dikšun - ja geavahanplána ráhkadeamis lea guoskaduvvon vuosttas geardde Akwé: Kon – rávvagat sihke Suomas ja obanassii máilmmis. Ohjeiden soveltamisesta on valmistunut Rávvagiid guoskadeamis lea válmmaštuvvan loahpparaporta. Metsähallitus on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa luonut pysyvän mallin Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden maankäytön suunnittelussa. Meahciráđđehus lea ovttas sámedikkiin ráhkadan bissovaš málle Akwé: Kon – rávvagiid guoskadeamis eana- ja čáhceguovlluid eanageavaheami plánemis mat leat Meahciráđđehusa hálddus. Ohjeita ei sovelleta saamelaiskäräjien tekemistä esityksistä huolimatta kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa eikä ympäristövaikutusten arviointiprosessissa (nk. YVA-laissa). Rávvagat eai guoskaduvvo sámedikki dahkan evttohusain fuolakeahttá lávvaráhkadeami stivrejeaddji eanageavahan - ja huksenlága ollašuhttimis eaige birasváikkuhusaid árvvoštallanproseassas (ng. YVA-lágas). Kansainvälinen päätöksenteko Riikkaidgaskasaš mearrádusdahkan Biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa koskevia päätöksiä ja suosituksia annetaan kahden vuoden välein pidettävissä osapuolikokouksissa. Biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttima guoski mearrádusaaid ja ávžžuhusaid addet guovtti jagi gaskkaid dollojun oassebeallečoahkkimiin. Osapuolikokoukselle artikla 8(j):tä koskevia asioita valmistelee kansainvälinen työryhmä, Oassebeallečoahkkimii artihkal 8(j) guoski áššiid válmmaštallá riikkaidgaskasaš bargojoavku, Ad Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions. Työryhmän työtä ohjaa osapuolikokouksen hyväksymä artikla 8(j):n monivuotinen työohjelma. Bargojoavkku barggu stivre oassebeallečoahkkima dohkkehan artihkal 8(j):a máŋggajagáš bargoprográmma. Työryhmän työhön osallistuu valtioiden ja alkuperäiskansojen edustajia. Bargojoavkku bargui oassálastet riikkaid ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit. Saamelaiskäräjät osallistuu työryhmän kokouksiin osana Suomen valtion delegaatiota ja Suomi puolestaan osana Euroopan Unionin delegaatiota. Sámediggi oassálastá bargojoavkku čoahkkimii oassin Suoma stáhta delegašuvnna ja Suopma bealistis oassin Eurohpa Uniovnna delegašuvnna. Euroopan Unioni muodostaa yhteisen kannan kokouspäätöksiin ja puheenjohtajamaa neuvottelee jäsenmaiden puolesta keskistetysti kokouspäätöksistä. Eurohpá Uniovnna hábme oktasaš oaivila čoahkkinmearrádusaide ja sáđajođiheaddjiriika ráđđádallá lahttoriikkaid bealis buohkaid guoski čoahkkinmearrádusain. Suomi raportoi sopimuksen toimeenpanosta biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. V Suopma raportere soahpamuša ollašuhttimis biodiversitehtasoahpamuša čállingoddái. iides maaraportti Viđát riikaraporta addui miessemánus 2014. annettiin toukokuussa 2014. Čuovvovaš biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkin lágiduvvo golggotmánus 2014 Mátta-Koreas. Artikla 8(j)-työryhmän loppuraportti Artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaporta Liite 1 yhteenvetotaulukko Čuovus1 čoahkkáigeassutábealla Liite 2: Taustamateriaali:tapaoikeusselvitys Čuovus 2: Duogášmateriála: vierrovuoigatvuohtačilgehus Liite 3 Taustamateriaali Selvitys Akwé: Kon - ohjeiden suhteesta Suomen lainsäädäntöön Čuovus 3 Duogášmateriála Čilgehus Akwé: Kon - rávvagiid gaskavuođas Suoma lágaide Liite 4 Muistio Akwé: Kon ohjeiden suhteesta Yva-lainsäädäntöön Čuovus 4 Muittuhančála Akwé: Kon rávvagiid gaskavuođas Yva-lágaide Liite 5: Muistio Akwé: Kon ohjeiden soveltamisesta maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa Čuovus 5: Muittuhančála Akwé: Kon rávvagiid guoskadeamis eanagavahan- ja huksenlága ollašuhttimis Liite 6: Elina Helander-Renvall ja Inkeri Markkula (2011): Luonnon monimuotoisuus ja saamelaiset Čuovus 6: Elina Helander-Renvall ja Inkeri Markkula (2011): Luonddu máŋggahápmásašvuohta ja sápmelaččat Liite 7 Hankesuunnitelma saamenkielisten paikannimien keräämis- ja tallentamishankkeeksi Čuovus 7 Fidnuplána sámegielat báikenamaid čoaggin- ja vurkenfidnun Liite 8 Taustamateriaali, Perinteisen tiedon suojelu saamelaisten kotiseutualueella Čuovus 8 Duogášmateriála, Árbevirolaš dieđu suodjaleapmi sámiid ruovttuguovllus Akwé:Kon ohjeiden suomennos Akwé:Kon rávvagiid jorgalus suomagillii Suomen täydennys biodiversiteettisopimuksen toteutumista käsittelevään tiedonantoon (29.11.2001) Suoma dievasmahttin biodiversitehtasoahpamuša ollašuvvama gieđahalli dieđahussii (29.11.2001) Suomen 5 maaraportti biodiversiteettisopimuksen toimeenpanosta Suomessa (englanniksi) Suoma 5 riikaraporta biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimis Suomas Loppuraportti: Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa (suomeksi, pohjoissaameksi ja englanniksi) Loahpparaporta: Akwé: Kon – rávvagiid guoskadeamis Bátneduottara meahcceguovlo-eatnamiid dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis (suomagillii, davvisámegilli ja eaŋgalsgillii)