index2.php_option=com_content_task=view_id=441_lang=finnish.html.xml

Saamelaisen kulttuuriperinnön suojaa parannettava	Sámi kulturárbbi suoji ferte buoridit
Saamelaiskäräjien 3.12. järjestämässä seminaarissa Levillä keskusteltiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojan tarpeista.	Sámedikki 3.12. lágidan semináras Levis ságastallui sámi kulturárbbi suoji dárbbuin.
Seminaarissa kävi ilmi, että saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja ohjeistusta.	Semináras bođii ovdan, ahte sámekultuvrra suoji buorideapmi gáibida lasi resurssaid ja rávvagiid.
Seminaarin avannut saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi saamen kielen ja elinkeinojen välistä suhteesta. ”	Seminára rahpan sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii sámegiela ja ealáhusaid gaskavuođas. ”
Saamen kielen ja saamelaiselinkeinojen tulevaisuus liittyvät yhteen.	Sámegiela ja sámeealáhusaid boahttevuohta laktásit oktii.
Ilman elinvoimaisia saamelaiselinkeinoja saamen kieli heikkenee ”.	Almmá fámolaš sámeealáhusaid sámegiella hedjona ”.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puhui saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelun tilanteesta Suomessa ja saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä.	Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi hálai sámiid ávnnahis kulturárbbi suodjaleami dilis Suomas ja sámedikkiid gaskasaš ovttasbarggus.
Puheenjohtaja Näkkäläjärvi lupasi tiivistä yhteistyötä saamelaisen kansalaisyhteisön kanssa saamelaiskulttuurin aseman parantamiseksi. ”	Ságajođiheaddji Näkkäläjärvi lohpidii lávga ovttasbarggu sámi álbmotservošiin sámekultuvrra sajádaga buorideapmin. ”
Meidän, saamelaiskäräjien ja taitelijoiden ja käsityöntekijöiden tulisi yhdistää voimansa yhteisen saamelaiskulttuuripoliittisen ohjelman laatimiseen.	Mii, sámediggi ja dáiddarat ja duojárat galggašeimmet čohkket fámuid oktasaš sámekulturpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmái.
Saamelaiskäräjät järjestää keväällä 2011 yhteiskokouksen saamelaisten kulttuuri- ja taidejärjestöjen kanssa.	Sámediggi lágida giđđat 2011 oktasaščoahkkima sámiid kultur- ja dáiddaservviiguin.
Kokouksessa on tarkoitus yhdessä valmistella esityksiä saamelaiskulttuurin suojan parantamiseksi.	Čoahkkimis lea dárkkuhus ovttas válmmaštallat evttohusaid sámeskultuvrra suoji buorideapmin.
Saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja oikeudellisen suojan kehittämistä ”	Sámekultuvrra suoji buorideapmi gáibida lasi resurssaid ja vuoigatvuođalaš suoji ovddideami ”
Saamelaismuseo Siidan, saamelaisten kansallismuseon, johtaja Tarmo Jomppanen käsitteli puheessaan saamelaisen aineellisen kulttuuriperinnön suojelun tarpeita. ”	Sámemusea Siidda, sámi álbmotmusea, hoavda Tarmo Jomppane n gieđahalai ságastis sámi materiálalaš kulturárbbi suodjaleami dárbbuid. ”
Museotoiminnan ja saamelaisen aineellisen kulttuurisen suojan kehittämisen turvaamiseksi Suomen museoissa olevat saamelaiskokoelmat tulisi saada saamelaisyhteisön palvelukseen ja kokoelmat olisi saatava julkisesti esille.	Museadoaimma ja sámi materiálalaš kultuvrralaš suoji ovddideami sihkkarastima várás Suoma museain leahkki sámečoakkáldagaid galggašii oažžut sámeservoša bálvalussii ja čoakkáldagaid galggašii oažžut almmolaččat oidnosii.
Seuraavalle hallituskaudelle tulee asettaa tavoitteeksi Saamelaismuseo Siidan laajennus ja laajennuksen rahoituksen turvaaminen. ”	Čuovvovaš ráđđehusáigodahki galgá ásahit ulbmilin Sámemusea Siidda viiddideami ja dan ruhtadeami sihkkarastima. ”
Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumf kertoi saamen käsityön kulttuurisesta merkityksestä ja saamen käsityön tukitarpeista. ”	Sámi Duodji rs ságajođiheaddji Rauna Triumf muitalii duoji kultuvrralaš mearkkašumis ja duoji doarjjadárbbuin. ”
Duodji on elämäntapa, osa saamelaista sosiaalista järjestelmää, jonka kanssa kasvetaan ja opitaan.	Duodji lea eallinvuohki, sámi sosiálalaš vuogádaga oassi, mainna bajásšaddojuv-vo ja ohppojuvvo.
Duodji on saamelaisten kollektiivista omaisuutta ja se ilmentää saamelaiskulttuurin holistista ajattelua, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen.	Duodji lea sámiid kollektiivvalaš opmodat ja dat ovdanbuktá sámekultuvrra holisttalaš jurddašeami, mas buot váikkuhit buot áššiide.
Valitettavasti Sámi Duodjin asema ei ole riittävän hyvä koulutuksessa ja yhteiskunnassa.	Lea váidalahtti, ahte Sámi Duoji sajádat ii leat doarvái buorre skuvlemis ja servodagas.
Sámi Duodjin turvaaminen edellyttää lisää resursseja ja käsityön koulutuksen kehittämistä saamelaisista lähtökohdista käsin.	Sámi Duoji sihkkarastin eaktuda lasi resurssaid ja duoji skuvlema ovddideami sámi vuolggasajiin.
Lisäksi haluan kiittää saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Sámi Duodjin tarpeiden huomioimisesta ”.	Lassin háliidan giitit sámedikki ja sámedikki ságajođi-headdji Sámi Duoji dárbbuid fuopmášeamis ”.
Joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi joiun merkityksestä sekä sanoin että joiuin: ” Joiku ilmentää saamelaiskulttuuria.	Juoigi, sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars muitalii luođi mearkkašumis sihke sániiguin ja juoigamiin: ” Luohti govve sámekultuvrra.
Joiun sisällöistä voi selkeästi nähdä paikalliskulttuurin ilmentymiä ja oppia esivanhempien historiasta.	Luođi sisdoaluin sáhttá čielgasit oaidnit báikkálaškul-tuvrra iešvuođaid ja oahppat máttarvánhemiid historjjás.
Joiun asema ei Suomessa riittävän hyvä.	Luođi sajádat ii Suomas leat doarvái buorre.
Joiku tarvitsee enemmän tukea, resursointia ja näkyvyyttä koko Suomessa.	Luohti dárbbaša eanet doarjaga, resurserema ja oidnoma olles Suomas.
Koulujen tulisi ottaa joiku osaksi opetussuunnitelmia jotta joiusta saadaan luonteva osa yhteiskuntaa ”.	Skuvllat galggašedje váldit luođi oahppaplánaid oassin vuoi luođis boahtá servodaga lunddolaš oassi. ”
Seminaari lähetti vahvan viestin opetus- ja kulttuuriministeriölle, saamelaiskäräjille ja saamelaisalueen koulutuskeskukselle saamen käsityön opetuksen kehittämistarpeista.	Seminára sáddii nana signála oahpahus- ja kulturministeriijai, sámediggái ja sámi oahpahus-guovddážii sámeduoji oahpahusa ovddidandárbbuin.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen käsityön opetus ei palvele saamelaiskulttuurin tarpeita, koska opetus tehdään suomalaisen kulttuurin lähtökohdista käsin.	Sámi oahpahusguovddáža sámeduoji oahpahus ii bálval sámekultuvrra dárbbuid, go oahpahus lágiduvvo suopmelaš kultuvrra vuolggasajiin.
Seminaari totesi, että koulun opetusta on muutettava siten, että opetus houkuttelee myös saamelaisnuoria.	Seminára gávnnahii, ahte skuvlla oahpahusa galgá nuppástuhttit nu, ahte oahpahus hovkkahallá maiddái sámenuoraid.
Kulttuuriministeri Wallin lähetti kirjallisen tervehdyksen seminaariin.	Kulturministtar Wallin sáddii čálalaš dearvvahusas seminárai.
Lentolakko esti kulttuuri- ja urheiluministerin matkan Leville.	Girdinstreaika esttii kultur- ja valástal-lanministara mátkki Levii.
Ministeri Wallin kertoi tietävänsä Suomessa elävänä ruotsinkielisenä millaista on elää kielivähemmistössä.	Ministtar Wallin muitalii diehtit Suomas ássi ruoŧagielat olmmožin makkár lea eallit giellavehádahkan.
Omasta taustastani johtuen voin hyvin kuvitella miltä teistä tuntuu kun puolustatte oikeuksianne.	Iežan duogáža dihte sáhtán bures govahallat mo din mielas orru, go bealuštehket iežadet vuoigatvuođaid.
Ministeri Wallin kirjoitti olevansa erityisen iloinen olen siitä, että saamelaisnuoret ovat niin aktiivisia saamelaiskulttuurin vaalimisessa ja kehittämisessä. ”	Ministtar Wallin čálii leat erenomáš ilolaš das, ahte sáme-nuorat leat nu aktiivvalaččat sámekultuvrra gáhttemis ja ovddideamis. ”
Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy myös saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan korottaminen.	Ráđđehusa boahtte jagi bušehttii gullá maiddái sámegielat oahppamateriálamearreruđa bajideapmi.
Lisäyksissä mainitaan, että saamenkielisten oppimateriaalirahoista tulee kohdentaa riittävästi varoja myös koltan ja inarinsaamenkielisten oppikirjoihin. ”	Lasáhusain máinnašuvvo, ahte sámegielat oahppamateriálaruđain galgá čujuhit doarvái ruđaid maiddái nuortalaš- ja anárašgielat oahppagirjjiide. ”
, Wallin kirjoitti.	, Wallin čálii.
Seminaarin puheenjohtaja Aslak Paltto (+358405620354)	Lassidieđut: Ságajođiheaddji Näkkäläjärvi (050-5242109)Seminára ságajođiheaddji Aslak Paltto (+358405620354)