index2.php_option=com_content_task=view_id=463_lang=finnish.html.xml
Saamelaisaiheinen valokuvanäyttely Venezuelassa
Sámefáttat govvačájáhus Venezuelas
Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa avattiin keskiviikkona 30. maaliskuuta 2011 venezuelalaisen valokuvaaja Antonio Briceñon tuorein näyttely, saamelaisaiheinen 520 poroa.
Venezuela oaivegávpogis Caracasis rahppui gaskavahku njukčamánu 30. beaivve 2011 venezuelalaš govvideaddji Antonio Briceño ođđaseamos čájáhus, sámefáttát 520 bohcco.
Avajaistilaisuus keräsi noin 700 hengen ennätysyleisön.
Rahpandilálašvuohta čohkkii sullii 700 olbmo oláhus olmmošmeari.
Erityisvieraana avajaisissa oli Suomen Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja, kielitieteilijä Irja Seurujärvi-Kari.
Erenomáš guossin rahpandilálašvuođas lei Suoma Sámedikki várreságajođiheaddji, gielladutki Irja Seurujärvi-Kari.
Seurujärvi-Karin mukaan Antonio Briceño onnistuu valokuvillaan tallentamaan erinomaisesti saamelaisen identiteetin tärkeimmät tekijät. ”
Seurujärvi-Kari mielde Antonio Briceño lihkostuvvá govaidis bokte vurket erenomážit sámi identitehta deháleamos áššiid. ”
Saamen kieli on säilynyt parhaiten poronhoitajien keskuudessa, koska he ovat aina tarvinneet moninaisia ilmaisuja viittaamaan erityisesti luontoon selvitäkseen kovissa arktisissa olosuhteissa.
Sámegiella lea seilon buoremusat badjealbmáid gaskavuođas, go sii leat álo dárbbašan máŋggalágan dadjanvugiid čujuhan dihte erenomážit lundui birgen dihte garra árktalaš dilis.
Näyttely nostaa hienosti esiin luonnon, kulttuurin ja kielen välisen yhteyden tärkeyden saamelaisille ”, arvioi Seurujärvi-Kari ylistäen näyttelyä myös suurena kunnianosoituksena pienelle saamelaiskansalle.
Čájáhus bajida fiinát ovdan luonddu, kultuvrra ja giela gaskasaš oktavuođa dehalašvuođa sámiide ”, guorahallá Seurujärvi-Kari ja rámiida čájáhusa leat maiddái stuorra gudnejahttima čájeheapmi smávva sámeálbmogii.
Tilaisuudessa oli läsnä Venezuelan parlamentin alkuperäiskansojen valiokunnan edustajia, joukossa alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan kansallisen liikkeen johtaja Noeli Pocatierra.
Dilálašvuođas ledje mielde Venezuela parlameantta eamiálbmogiid váljagotti ovddasteaddjit, joavkkus eamiálbmogiid vuoigatvuođaid bealušteaddji álbmotlaš lihkadusa hoavda Noeli Pocatierra.
Paikalla oli runsaasti politiikan, kulttuurialan ja yrityselämän vaikuttajia sekä diplomaattikuntaa.
Báikki alde ledje valjis politihka, kultursuorggi ja fitnodateallima váikkuheaddjit ja maiddái diplomáhtat.
Näyttely ja avajaistilaisuus ovat saaneet runsaasti huomiota paikallisessa lehdistössä, radiossa ja televisiossa.
Čájáhus ja rahpandilálašvuohta leat ožžon valjis fuopmášumi báikkálaš aviissain, radios ja tv:s.
Tilaisuuden avasi B. O. D-Corp Banca - pankin kulttuurikeskuksen tiloissa Venezuelan tärkeimpiin yrityselämän vaikuttajiin kuuluva pankin hallituksen puheenjohtaja Víctor Vargas Irausquín.
Dilálašvuođa rabai B. O. D-Corp Banca - báŋkku kulturguovddáža lanjain Venezuela fitnodateallima deháleamos váikkuheaddjiide gulavaš báŋkku stivrra ságajođiheaddji Víctor Vargas Irausquín.
Suurlähettiläs Mikko Pyhälä kiitti puheessaan näyttelyn yhteistyökumppaneita ja totesi alkuperäiskansojen oikeuksien ajamisen olevan tärkeä osa-alue Suomen kehityspolitiikassa.
Ambassadevra Mikko Pyhälä giittii ságastis čájáhusa ovttasbargoguimmiid ja gávnnahii eamiálbmogiid vuoigatvuođaid buorideami leat Suoma ovddidanpolitihka dehálaš oasseviidodat.
Valokuvaaja Antonio Briceñolla on kerrottavanaan pieni tarina jokaisesta kuvaamastaan 40 saamelaisesta.
Čájáhus, mii lea ovdan miessemánu beallemuttu rádjai, lea ollašuhtton Briceño guovtte Lappi govvenmátkki boađusin.
Inarin seudulla kesäkuussa 2009 ja maaliskuussa 2010 vierailleen Briceñon mielenkiinnon saamelaiskulttuurissa herätti etenkin saamen kieli, sen sanaston rikkaus sekä kielen uhanalainen asema.
Anára birrasis geassemánus 2009 ja njukčamánus 2010 galledan Briceño beroštumi sámekultuvrai bohciidahtii eandalitge sámegiella, dan sátneráju riggodat ja maiddái giela áitatvulošvuohta.
Kesän hyttysparvien ja talven 30 asteen pakkasten keskellä zoomaillut Briceño vaikuttui erityisesti siitä, kuinka saamen kielestä löytyy 520 poroa, 187 lunta tai jäätä ja 144 maisemaa tarkoittavaa sanaa. ”
Geasi čuoikkaid valjivuođa ja dálvvi 30 gráđa buollašiid siste zoomen Briceñoi váikkuhii erenomážit dat, go sámegielas gávdnojit 520 bohcco, 187 muohttaga dahje jieŋa ja 144 duovdagiid dárkkuheaddji sáni. ”
Kun matkustin ensimmäisen kerran Lappiin, maiseman monotonisuus yllätti minut.
Go mátkkoštin vuosttas háve Lappii, eatnamiid monotonalašvuohta heahkastahtii mu.
Tämä näennäinen yhdenmukaisuus oli kuitenkin vain seurausta minun katseeni rajallisuudesta erottaa tuon ympäristön yksityiskohtia ”, Briceño muistelee.
Dát olgguldas ovttaláganvuohta lei goittotge dušše čuovvumuš mu geahčastaga rájálašvuođas earuhit duon birrasa ovttaskas áššiid ”, Briceño muittaša.
520 poroa - näyttelyn teemat nousevat nimenomaan saamen kielen erityisyydestä ja sen tärkeästä yhteydestä luontoon.
520 bohcco - čájáhusa temát loktanit namalassii sámegiela erenomášvuođas ja dan dehalaš oktavuođas lundui.
Nerokkaalla valokuvauksellaan ja innovatiivisia tekniikoita käyttäen Briceño tarjoaa yleisölle sekä visuaalisen että kielellisen tulkinnan saamelaiskulttuurista.
Čeahpes govvemiin ja innovatiivvalaš teknihkaid geavahemiin Briceño fállá olbmuide nu visuálalaš go gielalaš dulkoma sámekultuvrras.
Näyttely koostuu lähes sadasta eri valokuvasta koottuna viiteen eri kuvaryhmään.
Čájáhus čohkiida measta čuođi sierra govas nu ahte leat čohkkejuvvon viđa sierra govvajovkui.
Teokset kuvaavat saamelaisia ja heitä ympäröiviä arktisia luonnonolosuhteita - tunturi-, metsä- ja järvimaisemaa, lunta, poroja ja revontulia - jotka luovat omat haasteensa saamelaisten arjelle, mutta tarjoavat myös erityisen kulttuurisen ja kielellisen inspiraation lähteen tälle Euroopan Unionin ainoalle alkuperäiskansalle.
Govat muitalit sámiin ja sin birastahtti árktalaš luonddudiliin - duottar-, vuovde- ja jávrebirrasis, muohttagis, bohccuin ja guovssahasain - mat láhčet iežaset hástalusa sámiid árgii, muhto fállet maiddái erenomáš kultuvrralaš ja gielalaš inspirášuvnna gáldu dán Eurohpa Uniovnna áidna eamiálbmogii.
Näyttelyn esillepano on tavanomaisesta poikkeava; yleisön hämmästystä herätti etenkin 40 saamelaisen potretista koostuva ja korkealle seinälle levittyvä valokuvamosaiikki.
Čájáhusa ovdan biddjan lea earálágan go dábálaččat; olbmuid imaštuhtii eandalitge 40 sápmelačča potrehtas čohkkejuvvon ja allagassii seaidnái stellejuvvon govvamosaika.
Mosaiikissa saamelaiset nähdään sekä perinteisissä että arkisissa asusteissaan.
Mosaikas sámit leat nu árbevirolaš go árga biktasiin.
Myös läpinäkyville akryylilevyille painetut kaksi- ja kolmikerroksiset lunta ja poroja kuvaavat teokset ihastuttivat katsojia.
Maiddái čađa čuovgi akrylapláhtaide deaddiluvvon guovtte- ja golmmageardásaš muohttaga ja bohccuid govvideaddji govat geasuhedje olbmuid.
Näyttelyn viimeisen teoksen videomainen revontuliprojektio ja taustalla soiva joiku saivat yleisön haltioitumaan.
Čájáhusa maŋimuš duoji videolágan guovssahasgovat ja duohken čuodjan juoiggus ožžo olbmuid movttáskit.
Briceñon taiteellista lahjakkuutta kiiteltiin vuolaasti.
Briceño dáiddalaš čehppodaga giite áŋgirit.
Lapin luonnonmaisemat ja saamelaismusiikki näyttäytyivät venezuelalaisille eksoottisina ja maagisina, ” jonain mitä he eivät olleet nähneet ja kuulleet koskaan aiemmin ”.
Lappi luonddu duovdagat ja sámemusihkka rahpasedje venezuelalaččaide eksohtalažžan ja magihkalažžan, ” juoga dakkárin maid sii eai lean oaidnán ja gullan goassige ovdal.
Saamen kielen erityispiirteet hämmästyttivät monia: ” En voi uskoa, että saamenkielessä on porolle 520 eri sanaa, kun en itse tunne kuin kaksi: poro ja Petteri ”, yleisön parista todettiin.
Sámegiela sierrasárgosat imaštuhtte máŋggaid: ” In sáhte jáhkkit, ahte sámegielas leat bohccuide 520 sierra sáni, go in ieš dovdda go guokte: boazu ja Petteri ”, olbmuid siste gávnnahuvvui.
Avajaistilaisuudessa kuultiin myös norjansaamelaisen Elin Kåvenin musiikkiesitys, joka latasi yleisön shamaanirummullaan luonnonläheiseen tunnelmaan ennen laskeutumista näyttelysalin arktiseen saamelaisympäristöön.”Mitä ihmettä ?
Rahpandilálašvuođas gullui maiddái dážasápmelaš Elin Kåven musihka, mii láidestii olbmuid šhamánagoavdásiin luonddulagaš mielladillái ovdal luoitima čájáhussále árktalaš sámebirrasii.”Mii ipmašiid ?
Miten ystäväni voivat olla täällä Caracasissa, toisella puolen maailmaa ? ”
Mo mu ustibat sáhttet leat dáppe Caracasis, nuppe bealde máilmmi ? ”
, ihmetteli Suomen ja Norjan rajalta Karasjoelta kotoisin oleva Kåven nähdessään tuttuja kasvoja saamelaismosaiikissa. ”
, imaštalai Suoma ja Norgga rájás Kárášjogas eret leahkki Kåven, go oinnii oahpes muođuid sámemosaikas. ”
Antonio on onnistunut ymmärtämään saamelaiskulttuurin ytimen täydellisesti, tullessani näyttelytilaan minusta tuntui aivan kuin olisin saapunut kotiin ”, kertoi Kåven liikuttuneena näyttelyn läpi kuljettuaan.
Antonio lea lihkostuvvan áddet sámekultuvrra váibmosa dievaslaččat, boađidettiinan čájáhussálii mu mielas orui áibbaš dego livččen boahtán ruoktot ”, muitalii njuorran Kåven go jođii čájáhusa čađa.
Tilaisuudessa tarjottiin rouva Pia Sovio-Pyhälän valmistelemia makupaloja Suomesta, muun muassa porosalamia ja graavilohta ruisleivän kera.
Dilálašvuođas fállojuvvojedje rovvá Pia Sovio-Pyhälä ráhkadan herskot Suomas, earret eará boazosalami ja sálteluossa kroavaláibbiin.
Briceño vieraili Suomessa Caracasin edustuston tukemana ja ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston kutsumana kulttuurivieraana.
Briceño galledii Suomas Caracas ovddastusa doarjagiin ja olgoriikkaministeriija gulahallan- ja kulturossodaga bovden kulturguossin.
Vierailun Lapin järjestelyitä koordinoivat Siida-museo ja Saamelaiskäräjät.
Galledeami Lappi ordnemiid koordinerejedje Siida-musea ja Sámediggi.
Näyttely toteutettiin yhteistyössä Briceñon, Suomen Caracasin edustuston ja B. O. D. - Corp Bancan kulttuurikeskuksen kesken ja useiden yrityssponsorien tuella.
Čájáhus ollašuhttui ovttasbarggus Briceño, Suoma Caracas ovddastusa ja B. O. D. - Corp Banca kulturguovddáža gaskkas ja máŋggaid fitnodatsponsoriid doarjagiin.
Briceño on tullut tunnetuksi maailman alkuperäiskansoja ja heidän kulttuurisia erityispiirteitään sekä luontosuhdettaan tallentavilla kuvasarjoillaan, joista kuuluisin Amerikan jumalat on edustanut Venezuelaa Venetsian Biennaalissa ja kiertänyt maailmaa YK:n suojeluksessa.
Briceño lea boahtán dovddusin máilmmi eamiálbmogiid ja sin kultuvrra sierra iešvuođaid ja lassin luondogaskavuođa vurkejeaddji govvaráidduin, main beakkámus Amerihká ipmilat lea ovddastan Venezuela Venetsia Biennaalis ja johtán máilmmi ON:id suodjalusas.
Amerikan jumalat nähtiin vuoden 2010 keväällä myös Inarin Siida-museossa ja Hangon Rintamamuseossa.
Amerihká ipmilat ledje ovdan jagi 2010 giđđat maiddái Anára Siida-museas ja Hanko Rintamamuseos.
Valokuvaaja yhteistyökumppanien ympäröimänä.
Ovttasbargoguoimmit birastahttet govvideaddji.
Kuvassa vasemmalta oikealle: B. O. D-Corp Banca - pankin sijoitusosaston johtaja Pedro Rendón Oropeza, valokuvaaja Antonio Briceño, pankin yritysvastuuosaston varapuheenjohtaja Milagro González, suurlähettiläs Mikko Pyhälä, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari, pankin hallituksen puheenjohtaja Víctor Vargas Irausquín ja María Beatriz Hernández.
Govas gurotbealde olgešbeallái: B. O. D-Corp Banca - báŋkku investerenossodaga hoavda Pedro Rendón Oropeza, govvideaddji Antonio Briceño, báŋkku fitnodatvástuossodaga várreságajođiheaddji Milagro González, ambassadevra Mikko Pyhälä, Sámedikki várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kari, báŋkku stivrra ságajođiheaddji Víctor Vargas Irausquín ja María Beatriz Hernández.
Kuvat: Alexis Escamez
Govat: Alexis Escamez