index2.php_option=com_content_task=view_id=486_lang=finnish.html.xml

Aloitin syksyllä 2010 luokanopettajanopinnot Kautokeinossa Sámi Allaskuvlassa (saamelaisessa korkeakoulussa).	Álggahin čakčat 2010 luohkáoahpaheaioahpuid Guovdageainnus SámiAllaskuvllas.
Olin aivan varma, etten ole tarpeeksi saamelainen Allaskuvlaan.	Ledjen áibba sihkkar ahte in leat doarvái sápmelaš Allaskuvlii.
Kasvoin Utsjoella täysi-ikäiseksi asti.	Bajásšadden Ohcejogas dievas ahkái.
Lapsena kuljin isän mukana niin porohommissa kuin saamelaiskäräjien kokouksissakin.	Mánnán johten áhči mielde nu boazobargguin go sámedikki čoahkkimiinge.
Jostain syystä en kuitenkaan ikinä puhunut saamea isälleni, enkä oikeastaan muillekaan.	Mannu sivas in goit goasge hállan sámegiela áhččái, inge iešalddes earáidege.
Lopetin yläasteella kulkemasta erotusaidallakin.	Heiten badjedási áigge johtimis bigálusainge.
Kun muutin Ouluun, en puhunut kokonaiseen vuoteen kenellekään saamea.	Go fárrejin Oului, in hállan olles jahkái geasage sámegiela.
Utsjoelle takaisin tultaessa työ saamenkielisessä päiväkodissa elvytti kuitenkin nopeasti saamen kieleni.	Go fárrejin Ohcejohkii ruovttoluotta, bargu sámegielat beaiveruovttus ealáskahtii goit johtilit mu sámegiela.
Myöhemmin palailin hiljalleen myös poronhoitoon.	Maŋŋá máhccen gulul maid boazobargguide.
Allaskuvlassa kuitenkin huomasin, että minuthan on ” kasvatettu ” saamelaiseksi ja saamelaisella tavalla, huomaamattani.	Allaskuvllas goit fuomášin, ahte muhan leat ” bajásgeassán ” sápmelažžan ja sámevugiin, mu fuomáškeahttá.
Tiedän sen nyt, että olen saamelainen.	Dieđán dál ahte lean sápmelaš.
Ja siksi luenkin opettajaksi, jotta voin siirtää kieltä mahdollisimman monelle.	Ja danin logange oahpaheaddjin, vai sáhtán sirdit giela nu máŋgasii go vejolaš.