index2.php_option=com_content_task=view_id=488_lang=finnish.html.xml
Synnyit melkein hillasuolle, äitini tapaa vitsailla sukulaisille minusta.
Don goas it riegát luomejeaggái, eadni láve leikošit fulkkiide mu birra.
Olen kotoisin Ivalosta, jossa asuin 17 pitkää vuotta.
Lean eret Avvilis, gos ássen 17 guhkes jagi.
Kyllähän Ivalo on kaunis ja mukava paikka, mutta on ollut todella ihana päästä tuulettumaan kaupungin uusiin tuuliin.
Galhan Avvil lea čáppa ja somás báiki, muhto leamašan duođaid somá beassat havssašit ođđa biekkaid gávpogii.
Opiskelen tällä hetkellä Oulussa lukion toista vuotta ja minusta tulee jonain päivänä vielä psykologi, sen olen päättänyt.
Stuđeren dál Oulus logahaga nuppi jagi ja mus šaddá muhtun beaivve vel psykologa, nu lean mearridan.
Haluaisin muuttaa ulkomaille heti kun olen saanut opintoni päätökseen.
Hálidivččen fárret olgoriikkaide dalán go lean geargan oahpuiguin.
Ja haluan ehdottomasti päästä vaikuttamaan asioihin, siksi olen myös todella kiinnostunut politiikasta.
Ja hálidan áinnas beassat váikkuhit áššiide, danin lean maid duođaid beroštuvvan politihkas.
Tykkään hullutella ja pidän aina hauskaa, oli tilanne mikä tahansa.
Liikon dádjut ja suohtastallat, lei dal dilli makkár beare.
Harrastan kaikkea mahdollista luovaa kuten esimerkiksi maalaamista, runoilua ja valokuvaamista.
Mus lea beroštupmi máŋggalágan kreatiivvalaš astoáigge doaimmaide nugo ovdamearkka dihte málemii, divttaid čállimii ja govvemii.
Teen myös saamenkäsitöitä aina kun niille löydän aikaa.
Duddjon maiddái sámedujiid álo go dasa báhcá áigi.
Tällä hetkellä olet tekemässä itselleni koulukäyttöön sisnalaukkua.
Dál lean duddjomin alccen skuvlaatnui sistelávkka.
Äitini on oikea mestari saamenkäsitöissä ja olen ylpeä että minulla on kotona mahdollisuus oppia niiden tekemistä.
Eadni lea njulgestaga meašttir sámedujiin ja lean movtta ahte mus lea ruovttus vejolašvuohta oahpahallat duddjoma.
Saamelaisuus on minulle tärkeää enkä haluaisi kuulua mihinkään muuhun kulttuuriin.
Sápmelašvuohta lea munnje dehálaš inge hálidivčče gullat mange eará kultuvrii.
Kotonani ei ole koskaan oikeastaan puhuttu saamea ja en sitä itsekään osaa.
Ruovttus ii leat iešalddes goasge hállon sámegiella inge iešge máhte dan.
Harmittaa ihan vietävästi, pakko myöntää.
Duođaid vahát mu mielas, bággu mieđihit.
Kieli on kuitenkin niin valtava osa kulttuuria ja minä jään paitsi siitä osasta.
Giella lea goit nu stuorra oassi kultuvrra ja mun bázán dan haga.
Olen opiskellut pohjoissaamea huikeat 11 vuotta, ala-asteelta lukioon ja silti en osaa.
Lean lohkan davvisámegiela nuge guhká go 11 jagi, vuolledásis logahahkii ja dattetge in máhte.
Nyt opiskeluni on kuitenkin jäänyt pois, kun täällä Oulussa on todella vaikeaa saada opetusta.
Dál sámegiela oahput leat goit báhcán eret, go dáppe Oulus lea duođaid váttis oažžut oahpahusa.
Ja etäopiskelu ei oikein innosta ja tehtävien valmiiksi aikaan saaminen on hankalaa.
Ja gáiddusstuđeren ii riekta movttiidahte ja bargguid lea váttis oažžut gárvvisin.
Minulle saamelaisuus merkitsee omia syvimpiä juuria ja kaikkea sitä mitä olen.
Munnje sápmelašvuohta mearkkaša iežan čiekŋalamos ruohttasiid ja buot dan mii mun lean.
Käytän asusteissani saamenkäsitöitä ja haluan että minut tunnistetaan saamelaiseksi.
Geavahan iežan biktasiin sámedujiid ja hálidan olbmuid oaidnit ahte lean sápmelaš.
Haluaisin oppia pohjoissaamen kielen että voisin puhua sitä omille lapsilleni.
Hálidivččen oahppat davvisámegiela, vai sáhtášin hállat dan iežan mánáide.
Sama perinteiden kanssa, on hienoa että perinteet ovat säilyneet niin hyvin !
Nu maiddái árbevieruiguin, lea buorre ahte árbevierut leat seilon nu bures !
si joukoksi perinteet pukkaavat esiin jokaisesta pienestäkin kolosta.
Iihan sápmelašvuohta eanaš olbmuin oidno nuge árggas, muhto go sápmelaččat čoahkkanit oktii, de árbevierut gal maiddái oidnogohtet.
Saamelaisuus minusta on hieno asia ja mielestäni kaikkien saamelaisten pitäisi rohkeasti näyttää olevansa saamelaisia.
Sápmelašvuohta lea fiinna ášši ja mu mielas buot sápmelaččat galggašedje roahkkadit čájehit ahte sii leat sápmelaččat.