index2.php_option=com_content_task=view_id=490_lang=finnish.html.xml

Olen 19-vuotias saamelaisnuori ja syntyisin Utsjoelta, Tenojokilaaksosta. Lean 19-jahkásaš sámenuorra ja eret Ohcejogas, Deanuleagis. Ivalossa asuimme osan aikaa vuodesta äitini työn vuoksi ja siellä minä, siskoni ja veljeni olemme myös käyneet peruskoulun ja kirjoittaneet ylioppilaiksi. Avvilis ásaimet oasi jagis eatni barggu geažil ja doppe mun, oabbán ja vielljan leat maid vázzán vuođđoskuvlla ja čállán stuđeantan. Vuonna 2010 kirjoitin ylioppilaaksi Ivalon lukiosta. Jagis 2010 čállen stuđeantan Avvila logahagas. Tällä hetkellä (2011) opiskelen Lapin yliopistossa luokanopettajaksi ensimmäistä vuotta. Dál (2011) stuđeren Lappi universitehtas luohkáoahpaheaddjin vuosttas jagi. Yläasteella kiinnostuin yhteisten asioiden hoitamisesta. Badjedásis dovdagohten beroštumi oktasaš áššiid dikšumii. Lukiossa aloin oppilaskunnan hallituksen toimintaan ja minut valittiin Inarin nuorisovaltuuston jäseneksi. Logahagas doaibmagohten oahppiidovttastusa stivrras ja mu válljejedje Anára nuoraidstivrra lahttun. Tällä hetkellä toimin Suomen saamelaisnuorten hallituksen varapuheenjohtajana ja tänä vuonna toimintansa aloittaneen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varapuheenjohtajana. Dál doaimman Suoma sámenuoraid stivrra várreságajođiheaddjin ja dán jagi doaimmas álggahan sámedikki nuoraidráđi várreságajođiheaddjin. Toiminta saamelaisnuorten etuja ja oikeuksia ajavissa yhdistyksissä on tuntunut oikealta ja koen sen erittäin tärkeäksi. Lean dovdan ahte lea riekta doaibmat sámenuoraid ovdduid ja vuoigatvuođaid vuoddji servviin ja anán dan hui dehálažžan. On hankala eritellä, mitä saamelaisuus elämässäni merkitsee. Lea vehá váttis guorahallat, maid sápmelašvuohta munnje mearkkaša. Se on identiteetti, minuus ja koko persoona, kuin myös elämäntapa. Dat lea identitehta, mun ollásit ja oppa persovdna, ja maiddái eallinvuohki. Olen ylpeä juuristani ja esivanhemmistani ja minulle on tärkeä siirtää tulevaisuudessa omille lapsillenikin se sama rikas kulttuuriperinne, mikä minulle ja sisaruksillenikin on siirretty. Anán árvvus iežan ruohttasiid ja máttarváhnemiid ja munnje lea dehálaš sirdit boahttevuođas iežan mánáidege dan seamma rikkes kulturárbbi, mii munnje ja mu oappážagaide lea sirdojuvvon. Olen ollut onnekas, kun isä puhui perheessä saamea ja siitä tuli toinen äidinkielemme. Leamašan lihkkoš, go áhčči hálai bearrašis sámegiela ja das bođii midjiide nubbi eatnigiella. Perheemme elinkeino on poronhoito ja isäni oli arvostettu ja taitava poromies. Min bearraša ealáhus lea boazodoallu ja áhččán lei árvvusadnojuvvon ja čeahpes badjealmmái. Isäni kuoli tapaturmaisesti elokuussa 2009. Áhččán jámii lihkuhisvuođas borgemánus 2009. Me lapset olemme pienestä asti kulkeneet poroerotuksissa mukana ja keväällä auttaneet paimennustöissä. Mii mánát leat unnivuođa rájes johtán fárus bigálusain ja giđđat veahkehan guođohanbargguin. Ennen isän kuolemaa ajatus pohjoiseen jäämisestä ja porotöiden jatkamisesta tuntui vielä kaukaiselta. Dalle go áhčči vel elii, jurdda davás báhcimis ja boazobargguid joatkimis orui leamen vel nu guhkkin. Kuitenkin ajatus porojen myymisestä ja elinkeinon lopettamisesta tuntuu kuin luopuisi osasta elämäänsä ja heittäisi isän ja esi-isien elämäntyön hukkaan. Goit jurdda bohccuid vuovdimis ja ealáhusa heaitimis orru dego luobašii oasis iežas eallima ja bálkestivččii áhči ja máttarváhnemiid eallinbarggu duššás. Silloin tein päätöksen, että aion palata opiskelujeni jälkeen pohjoiseen pysyvästi ja jatkaa perheemme elämäntapaa. Dalle mearridin, ahte máhcan vel oahpuidan maŋŋá davás bissovaččat ja joatkkán bearraša eallinvuogi. Osana tätä päätöstä on ollut myös opiskelupaikan ja ammatinvalinta. Oassin dán mearrádusa lea leamaš maid stuđerenbáikki ja ámmáha válljen. Perinteisen elinkeinon rinnalla olen myös kokenut tärkeäksi valmistua opettajaksi saamelaisalueelle ja antaa siten oma työpanokseni saamelaislasten- ja nuorten hyväksi. Árbevirolaš ealáhusa bálddas lean maid vásihan dehálažžan gárvvásmuvvat oahpaheaddjin sámeguvlui ja bargat ná bealistan sámemánáid ja - nuoraid buorrin. Erityisen tärkeää on, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus opiskella kotiseudullaan ja saada opetusta omalla äidinkielellään. Erenomáš dehálaš lea ahte mánáin ja nuorain lea vejolašvuohta stuđeret ruovttuguovllusteaset ja oažžut oahpahusa iežaset eatnigillii.