index2.php_option=com_content_task=view_id=526_lang=finnish.html.xml

Mielipidekirjoitus: Suomen, Ruotsin ja Norjan on turvattava saamelaisten oikeudet	Oaivilčálus: Suopma, Ruoŧŧa ja Norga galget dáhkidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid
Saamelaisilta on evätty vuosisatoja itsemääräämisoikeus sekä oikeus maahan ja veteen.	Sápmelaččain leat biehttalan čuohtejagiid iešmearridanvuoigatvuođaid sihke vuoigatvuođa eatnamii ja čáhcái.
Monet saamelaiset eivät voi edelleenkään käyttää ihmisoikeuksiaan.	Máŋggat sápmelaččat eai ainge sáhte atnit olmmošvuoigatvuoidaideaset.
Monet saamelaiset kohtaavat ennakkoluuloja ja rasismia, ja Pohjoismaiden saamelaisilla on yhteisiä kokemuksia kolonisaatiosta ja syrjinnästä, jotka ovat valtioiden harjoittaman politiikan seurausta.	Máŋggat sápmelaččat deivet ovdagáttuid ja rasismma, ja Davviriikkaid sápmelaččain leat oktasaš vásáhusat kolonisašuvnnas ja vealaheamis, mat leat čuovvumuššan stáhtaid bargan politihkas.
Olemme nyt tilanteessa, jossa saamelaisten kielet, kulttuurit ja elinkeinot ovat katoamassa.	Leat dál dilis, mas sápmelaččaid gielat, kultuvrrat ja ealáhusat leat jávkamin.
Kansainoikeudellisesti alkuperäiskansoilla on erityiset oikeudet.	Álbmotvuoigatvuođalaččat eamiálbmogiin leat sierra vuoigatvuođat.
Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten vastuulla on turvata saamelaisten oikeudet, jotka johtuvat heidän asemastaan alkuperäiskansana.	Suoma, Ruoŧa ja Norgga ráđđehusaid ovddasvástádussan leat dáhkidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid, mat bohtet sin eamiálbmotsajádagas.
Suomen, Ruotsin ja Norjan välisestä pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta käydään parhaillaan neuvotteluja.	Suoma, Ruoŧa ja Norgga gaskasaš davviriikkalaš sápmelašsoahpamusaš ráđđádallat bárrásiin.
Tarkoituksena on, että sopimuksessa määritellään ja sillä turvataan oikeudet, joita saamelaisilla on kansainvälisen oikeuden mukaisesti.	Ulbmilin lea, ahte soahpamušas meroštallat ja dainna dáhkidat vuoigatvuođaid, mat sámiin leat riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa vuođul.
Siinä tunnustetaan saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana, ja sen lähtökohtana on ajatus siitä, että saamelaisten oikeudet menevät näiden kolmen maan kansallisten etujen edelle.	Das dovddastuvvojit sápmelaččaid vuoigatvuođat eamiálbmogin, ja dan vuolggasadjin lea jurdda das, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat mannet dáid golmma riikka álbmotlaš beroštumiid ovddabeallai.
YK:n alkuperäiskansojen (oikeuksien) erityisraportoija James Anaya korostaa, miten tärkeää on, että saamelaiskäräjät osallistuvat käynnissä olevaan työhön ja että Suomi, Ruotsi ja Norja ratifioivat sopimuksen.	ON eamiálbmogiid (vuoigatvuođaid) spesiálaraporterejeaddji James Anaya deattuha, man dehalaš lea, ahte sámedikkit váldet oasi álggahuvvon bargui ja ahte Suopma, Ruoŧŧa ja Norga ratifiserejit soahpamuša.
Vaadimme politiikkaa, jonka lähtökohtana ovat saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana ja joka poikkeaa nykyisistä syrjivistä rakenteista.	Gáibidat politihka, man vuolggasadjin leat sápmelaččaid vuoigatvuođat eamiálbmogin ja mii spiehkkasa dálá vealaheaddji struktuvrras.
Siten valtio voi turvata saamelaisten kielten, kulttuurien ja elinkeinojen säilymisen ja kehityksen kansainoikeuden mukaisesti.	Dánu stáhta sáhttá dorvvastit sámiid gielaid, kultuvrraid ja ealáhusaid seailuma ja ovdáneami álbmotvuoigatvuođa mielde.
Katsomme, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi voi edistää uutta järjestystä, jossa saamelaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa kaikilla tasoilla Pohjoismaissa.	Mii leat dan oaivilis, ahte davviriikkalaš sápmelašsoahpamuša ratifiseren sáhtá ovddiidit ođđa ortnega, mas sápmelaččain lea vejolašvuohta oassálastit ja váikkuhit mearrádusaid dahkamii áššiin, mat gusket sidjiide buot dásiin Davviriikkain.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi on tärkeä askel eteenpäin.	Davviriikkalaš sápmelašsoahpamuša ratifiseren lea dehalaš lávki ovddosguvlui.
Korostamme tänään kolmen Pohjoismaan neuvotteluvaltuuskunnille suunnatussa yhteisessä kirjoituksessamme, miten tärkeää on ratifioida sopimusteksti, jolla turvataan saamelaisten ihmisoikeudet.	Mii deattuhat otne golmma Davviriikka ráđđádallansáttágottiide čujuhuvvon oktasaš čállosisttámet, man dehalaš lea ratifiseret soahpamušdeavstta, mainna dorvvastuvvojit sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođat.
Korostamme myös, miten tärkeää on viedä neuvotteluja aktiivisesti eteenpäin, jotta ilmoitetusta viiden vuoden aikataulusta voidaan pitää kiinni.	Mii deattuhat maid, man dehalaš lea doalvut ráđđádallamiid aktiivalaččat ovddos, vai almmuhuvvon viđa jagi áigetávvalis sáhttit doallat gitta.
Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja	Norgga sámedikki ságajođiheaddji
Klemetti Näkkäläjärvi	Suoma sámedikki ságajođiheaddji
Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja	Sara Larsson
Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja	Ruoŧa sámedikki stivrra ságajođiheaddji
Tanskan ihmisoikeusinstituutin tasa-arvo-osaston johtaja	Dánmárkku olmmošvuoigatvuohtainstituhta dásseárvoossodaga hoavda
Suomen vähemmistövaltuutettu	Suoma vehádatáittardeaddji
Pirkko Mäkinen	Suoma dásseárvoáittardeaddji
Suomen tasa-arvovaltuutettu	Dásseárvo
Tasa-arvovaltuutettu Fäärsaaret	áittardeaddji
Grönlannin tasa-arvoneuvoston puheenjohtaja	Ruonáeatnama dásseárvoráđi ságajođiheaddji
Islannin tasa-arvokeskuksen johtaja	Islándda dásseárvoguovddáša hoavda
Norjan tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutettu	Norgga dásseárvo- ja vehádatáittardeaddji
Ruotsin syrjintävaltuutettu	Ruoŧa vealahanáittardeaddji
Ahvenanmaan syrjintäasiamies	Ålándda vealahanáittardeaddji