index2.php_option=com_content_task=view_id=531_lang=finnish.html.xml

Perinteisen tiedon suoja kehittyy Árbevirolaš dieđu suodjaleapmi ovdána Suomen saamelaiskäräjien edustajat, puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Nilla Tapiola ovat tyytyväisiä kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän seitsemännen kokouksen tuloksiin. ” Suoma sámedikki ovddasdeaddjit, ságajođiheaddji Klemet Näkkäläjärvi ja sámedikki stivrra lahttu Nilla Tapiola leaba duhtavaččat álbmogiidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavkku čihččet čoahkkima bohtosiidda. ” Saamelaisille luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon suojelu ja kansainvälinen perinteiseen tietoon liittyvä päätöksenteko on todella tärkeää. Sámiide árbevirolaš dieđu suodjaleapmi, mii laktása luonddu máŋggahápmásašvuhtii ja álbmogiidgaskasaš árbevirolaš dihtui laktáseaddji mearrádusdahkan lea duođaidge dehalaš. Kokouksen perusteella on selvää, että niin Suomen, kuin kaikkien maidenkin, tulee terävöittää perinteisen tiedon suojelua ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa, ” puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoi. Čoahkkima vuođul lea čielggas, ahte nu Suopma, go buot riikkatge, galget beavttálmahttit árbevirolaš dieđu suodjaleami ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid čađaheami, ” ságajođiheaddji Klemet Näkkäläjärvi muitalii. Kansainvälinen artikla 8(j)-työryhmä (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions) valmistelee biodiversiteettisopimuksen seuraavaa osapuolikokousta, joka pidetään vuonna 2012 Intiassa ja tekee esityksiä osapuolikokouksen artikla 8(j):tä koskeviksi päätöksiksi. Álbmogiidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavku (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions) válmmaštallá biodiversitehtašiehtadusa čuovvovaš oassebeallečoahkkima, mii dollojuvvo jagi 2012 Indias ja bargá evttohusaid oassebeallečoahkkima artihkkala 8(j):a mearrádussan. Sopimuksen artikla 8(j) suojelee alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa. Šiehtadusa artihkal 8(j) suodjala eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu, mii gullá luonddu máŋggahápmásašvuhtii. Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa. ” Suoma sámedikki ovddasteaddjit válde oasi čoahkkimii Suoma stáhta delegašuvnnas. ” Euroopan Unionin yhteinen kanta sovitaan yhteisissä koordinaatiokokouksissa. Eurohpa Uniovnna oktasaš oaidnu sohppojuvvo oktasaš koordináhtačoahkkimiin. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Suomen saamelaiskäräjillä oli aito vaikutusmahdollisuus EU:n esityksiin ja EU myös vei esityksiämme eteenpäin ” Nilla Tapiola kertoi. Lean hui duđavaš dasa, ahte Suoma sámedikkis lea duođalaš váikkuhanvejolašvuohta EU:a evttohusaide ja EU maid doalvvui evttohusaideamet ovddos ” Nilla Tapiola muitalii. Kokoukseen osallistui saamelaisia myös Norjasta ja Ruotsista. Čoahkkimii oassálaste sápmelaččat maid Norggas ja Ruoŧas. Suomen saamelaiskäräjien edustajat ovat keskustelleet Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien edustajien kanssa saamelaisille tärkeiden asioiden edistämisestä kokouspäätöksiin. ” Suoma sámedikki ovddasteaddjit leat ságastallan Norgga ja Ruoŧa sámedikki ovddasteaddjiiguin sámiide dehalaš áššiid ovddideamis čoahkkinmearrádusaide. ” On tärkeää, että kansainvälisissä kokouksissa eri maiden saamelaisille löytyy aikaa yhteispalavereille ja – pohdinnoille. Lea dehalaš, ahte álbmogiidgaskasaš čoahkkimiin iešguđetge riikka sámiide gávdno áigi oktasašdeaivvademiide ja – guorahallamiidda. Saamelaisten edustuksellisten elinten kannalta on tärkeää olla mukana päätöksenteon keskiössä, muuten menetämme vaikuttamismahdollisuuden ”, Näkkäläjärvi ja Tapiola korostavat. Sámiid álbmotválljen orgánaid dáfus lea dehalaš leat fárus mearrádusdahkama váibmosis, muđui mii manahat váikkuhanvejolašvuođa ”, Näkkäläjärvi ja Tapiola deattuheaba. Suomen delegaatio artikla 8(j)-työryhmän kokouksessa: Klemetti Näkkäläjärvi, ympäristöneuvos Aulikki Alanen ja Nilla Tapiola Suoma delegašuvdna artihkal 8(j)-bargojoavkku čoahkkimis: Klemetti Näkkäläjärvi, birasráđđeolmmoš Aulikki Alanen ja Nilla Tapiola Kokouksessa tehtiin esitys uudeksi artikla 8(j):n toimeenpanon monivuotiseksi työohjelmaksi. Čoahkkimis ovddiduvvui ođđa artihkkala 8(j) čađaheapmi máŋggajahkásaš bargoprográmman. Monivuotinen työohjelma ohjaa biodiversiteettisopimuksen sihteeristön ja sopimusosapuolten toimintaa. Máŋggajahkásaš bargoprográmma stivre biodiversitehtašiehtadusa čállingotti ja šiehtadusoassebeliid doaimma. Kokouksessa valmisteltiin strategiaa biodiversiteettisopimuksen artikla 10(c):n liittämiseksi artikla 8(j)-työryhmän työhön. Čoahkkimis válmmaštallojuvvui strategiija biodiversitehtašiehtadusa artihkkala 10(c) ovttastahttima várás artihkal 8(j)-bargojoavkku bargui. Artikla 10(c) suojelee tavanomaista luonnonkäyttöä, jota harjoitetaan kulttuuristen tapojen mukaisesti kestävällä tavalla. Artihkal 10(c) suodjala dábálaš luonddugeavaheami, mii bargo kultuvrralaš vieruid mielde bistevaš láhkai. Kokous esittää, että artikla 10(c):n toimeenpanemiseksi laaditaan ohjeistus ja että kansalliset biodversiteettistrategiat tukevat kestävää tavanomaista luonnonkäyttöä. Čoahkkin evttoha, ahte artihkkala 10(c) čađaheami várás čállojuvvojit rávvagat ja ahte álbmotlaš biodiversitehtastrategiijat dáhkidit suvdilis dábálaš luonddugeavaheami. Kaikki toimet artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi tulee valmistella ja toteuttaa yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. ” Buot doaimmaid artihkkala 8(j) čađaheami várás galgá válmmaštallat ja ollašuhttit ovttasbarggus eamiálbmogiiguin. ” Tavanomaisen luonnonkäytön suojelu on tärkeää myös perinteisen tiedon suojelemiseksi. Dábálaš luonddugeavaheami suodjaleapmi lea dehalaš maid árbevirolaš dieđu suodjaleami dihte. Suomessa artikla 10(c):n suojelemaa luonnonkäyttöä on saamelaisten perinteisten elinkeinojen kestävä luonnonkäyttö. Suomas artihkkala 10(c) suodjalan luonddugeavaheapmi lea sámiid árbevirolaš ealáhusaid suvdilis luonddugeavaheapmi. Suomessa artikla 10(c):n toimeenpano on jäänyt huomioitta ja tulemme esittämään, että uudistettavassa Suomen biodiversiteettistrategiassa käsitellään saamelaisten kestävän luonnonkäytön turvaamista ”, Näkkäläjärvi kertoo. Suomas artihkkala 10(c) čađaheapmi lea báhcán fuomášumi haga ja mii boahtit evttohit, ahte Suoma biodiversitehtastrategiijas, mii ođasmahttojuvvo, gieđahallojuvvo sámiid suvdilis luonddugeavaheami dáhkideapmi ”, Näkkäläjärvi muitala. Työryhmä käsitteli myös uusien perinteisen tiedon tilaa kuvaavien indikaattorien sisältöä ja kehotti valtioita ottamaan indikaattorit pikaisesti täyttöön. Bargojoavku gieđahalai maid ođđa árbevirolaš dieđu dili mihtideaddji indikáhtoriid sisdoalu ja ávžžuhii stáhtaid váldit indikáhtoriid jođánit atnui. Indikaattorit on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa (CO10) viime vuonna. Indikáhtorat leat dohkkehuvvon biodiversitehtašiehtadusa oassebeallečoahkkimis (CO10) diibmá. Kolmas, COP9- kokouksessa hyväksytty indikaattori kielellisestä moninaisuudesta on jo käytössä. Goalmmát, COP9- čoahkkimis dohkkehuvvon indikáhtor gielalaš máŋggabealatvuođas lea juo anus. Indikaattorit käsittelevät alkuperäiskansojen perinteisten asuma- ja nautinta-alueiden maankäytön ja hallinnan tilaa sekä perinteisten elinkeinojen asemaa. ” Indikáhtorat gieđahallet eamiálbmogiid árbevirolaš orrun- ja návddašanguovlluid eanageavaheami ja hálddašeami dili sihke árbevirolaš ealáhusaid saji. ” Uudet indikaattorit ovat tärkeitä, jotta voimme selvittää perinteisen tiedon ja tavanomaisen luonnonkäytön tilaa. Ođđa indikáhtorat leat dehalaččat, vai mii sáhttit čielggadit árbevirolaš dieđu ja dábálaš luonddugeavaheami dili.. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on sidoksissa saamen kieleen ja perinteisiin elinkeinoihin. Sámiid luonddu máŋggabealatvuhtii laktáseaddji árbevirolaš diehtu lea čatnagasas sámegillii ja árbevirolaš ealáhusaide. Suomella ei kuitenkaan ole ajantasaista tietoa saamelaisten perinteisten elinkeinojen asemasta tai edes elinkeinon harjoittajien määrästä. Suomas ii leat goit áiggi dási diehtu sámiid árbevirolaš ealáhusaid sajádagas dahje oppa ealáhusaiguin bargiid mearisge. Suomen saamelaiskäräjät on hakenut rahoitusta saamelaiselinkeinojen tilanteen selvittämiseksi Suomessa. Suoma sámediggi lea ohcan ruhtadeami sámeealáhusaid dili čielggadeami várás Suomas. Selvitys on kiireellinen, jotta Suomi voi ottaa käyttöön indikaattorit ja toimeenpanna kansainvälisiä velvoitteitaan. Čielggadus lea hohpolaš, vai Suopma sáhttá váldit atnui indikáhtoriid ja čađahit álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaidis. Toivon, että valtio myöntää pikaisesti rahoituksen selvityksen laatimiselle ” Nilla Tapiola vetoaa. Sávan, ahte stáhta juolluda jođánit ruhtadeami čielggadusa ráhkadeami várás ” Nilla Tapiola ávžžuha. Suomessa artikla 8(j):n toimeenpanoa valmistellut asiantuntijatyöryhmä on luovuttanut raporttinsa ympäristöministeriölle 7.6.2011. ” Montrealin kokouksessa kävi selväksi, että Suomi on edelläkävijä artikla 8(j):n kokonaisvaltaisen toimeenpanon valmistelussa. Suomas artihkkala 8(j):a čađaheami válmmaštallan áššedovdibargojoavku lea guođđán iežas raportta birasministeriijai 7.6.2011. ” Montreal čoahkkimis bođii čielggasin, ahte Suopma lea bálggesčuolli artihkal 8(j) oppalaš čađaheami válmmastallamis. Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on sitouduttu suojelemaan perinteistä tietoa. Katainen stáhtaráđđehusa ráđđehusprográmma lea čatnašuvvan suodjalit árbevirolaš dieđu. Akwé:Kon ohjeita on sovellettu vain Suomessa parhaillaan käynnissä olevan Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Akwé:Kona rávvagiid leat heivehallan dušše Suomas bárrásiin johttáhuvvon Bátneduottara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis. Asiantuntijatyöryhmän toimenpide-esitykset Suomen valtiolle on kuitenkin toteutettava ja toimeenpanon tulee alkaa tehokkaasti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä. ” Áššedovdibargojoavkku doaibmabidjoevttohusaid Suoma stáhtii galgá aŋkke ollašuhttit ja doaibmabidju galgá álgit beaktilit Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargun. ” , vaatii puheenjohtaja Näkkäläjärvi, joka on toiminut myös kansallisen 8(j)- asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana. , gáibida ságajođiheaddji Näkkäläjärvi, guhte lea doaibman maid álbmotlaš 8(j)- áššedovdibargojoavkku ságajođiheaddjin. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Lassidieđut: Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi Lisätietoa kokouksesta ja sen päätöksistä (englanniksi): Lassidieđut čoahkkimis ja dan mearrádusain (eŋgelasgillii): Suomen artikla 8(j)-sivusto Suoma artihkal 8(j)-siiddut: www.ymparisto.fi/lumonet/8j Saamelaiskäräjien aloite saamelaiselinkeinojen tilaa selvittävän selvityksen laatimisesta Sámedikki álgga sámeealáhusaid dili čilgejeaddji čielggadusa ráhkadeamis (suomagillii)