index2.php_option=com_content_task=view_id=561_lang=finnish.html.xml

Klemetti Näkkäläjärvi jatkaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajana	Klemetti Näkkäläjärvi joatká Sámedikki ságajođiheaddjin
Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, jatkaa saamelaiskäräjien puheenjohtajana juuri alkaneen vaalikauden ajan.	Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, joatká sámedikki ságajođiheaddjin aiddo álgán válgabaji.
Vaalikausi jatkuu vuoden 2015 loppuun asti.	Válgabadji joatkkašuvvá jagi 2015 loahpa rádjái.
Näkkäläjärvi valittiin puheenjohtajaksi äänin 12-9.	Näkkäläjärvi válljejuvvui ságajođiheaddjin jienaiguin 12-9.
Vastaehdokkaana oli kolttasaamelainen Tiina Sanila-Aikio.	Vuosteevttohassan lei nuortalaš Tiina Sanila-Aikio.
Saamelaiskäräjien ensimmäinen täysistunto pidettiin Inarissa keskiviikkona 15.2. saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen uudessa parlamenttisali Soljussa.	Sámedikki vuosttaš dievasčoahkkin ordnejuvvui Anáris gaskavahku 15.2. sámekulturguovddáš Sajosa ođđa parlameantasále Soljjus.
Saamelaiskäräjien vanhin jäsen, kolttasaamelainen Tauno Haltta avasi saamelaiskäräjien vaalikauden ensimmäisen täysistunnon.	Sámedikki boarráseamos lahttu, nuortalaš Tauno Haltta rabai sámedikki válgabaji vuosttaš dievasčoahkkima.
Hän painotti avajaispuheessaan erityisesti saamelaisnuorten vaikutusmahdollisuuksia Suomen saamelaiskäräjillä.	Son deattuhii rahpanságastis earenoamážit sámenuoraid váikkuhanvejolašvuođaid Suoma sámedikki vuogádagas.
- Nuorisoneuvoston perustaminen saamelaiskäräjille toi meille suuren vastuun, totesi Haltta.	- Nuoraidráđi vuođđudeapmi sámediggái buvttii midjiide stuorra ovddasvástádusa, gávnnahii Haltta.
Hän sanoi odottavansa saamelaiskäräjien tulevalta toiminnalta ennen muuta yhteyttä saamelaisten arkeen ja aktiivista toimintaa uhanalaisen saamelaisen kulttuurin, saamen kielten ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon vahvistamiseksi.	Son muitalii vuordit sámedikki boahttevaš doaimmain earenoamážit oktavuođa doallama sámiid árgabeaivái ja aktiivvalaš barggu áitatvulos sámi kultuvrra, sámegielaid ja sámiid kulturiešráđđema nannema ovdii.
- Suurin haasteemme tällä vaalikaudella on kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 ratifioiminen, joka sisältyy myös Kataisen hallituksen ohjelmaan, totesi Haltta.	- Stuorámus hástalus dán válgabaji áigge lea álbmogiidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgoálbmotsoahpámuša 169 ratifiseren, mii lea mielde maiddái Katainen ráđđehusa prográmmas, gávnnahii Haltta.
Kuvissa saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi vaalikaudelle 2012-2015 valittu Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá Lemet ja puheenjohtajakisassa toiseksi jäänyt Tiina Sanila-Aikio.	Govain sámedikki ságajođiheaddjin válgabadjái 2012-2015 válljejuvvon Juvvá Lemet ja ságadoalligilvvus nubbin báhcán Tiina Sanila-Aikio.
Puheenjohtajaksi uudelle vaalikaudelle valittu Klemetti Näkkäläjärvi painotti kiitospuheessaan saamelaisväestön kuulemista saamelaiskäräjien työssä.	Ságajođiheaddjin ođđa válgabadjái válljejuvvon Klemetti Näkkäläjärvi deattuhii giittosságastis, ahte sámediggi galgá guldalit barggustis sámiálbmoga jiena.
- Pidämme arvossa avoimmuutta ja arvostamme toisiamme.	- Atnit árvvus rabasvuođa ja nuppiideamet.
Yksimielisyyden löytäminen erityisesti suurimmissa poliittisissa kysymyksissä on tärkeää, totesi Näkkäläjärvi.	Ovttamielalašvuođa gávdnan earenoamážit stuorámus politihkalaš áššiin lea dehálaš, gávnnahii Näkkäläjärvi.
Hän painotti myös saamelaisen nuorisoneuvoston merkitystä ja ainutlaatuisuutta saamelaiskäräjien työssä.	Son maid deattuhii sámi nuoraidráđi mearkkašumi ja áidnalunddotvuođa sámedikki barggus.
- Meidän tulee myös antaa nuorille esimerkki yhteistyöstä ja toistemme kunnioittamisesta.	- Mii galgat leahkit ovdamearkkat ovttasbarggus ja nuppiideamet gudnejahttimis nuoraide.
- Kriittinen keskustelu on myös tärkeää, samoin kuin monenlaisten mielipiteiden esittäminen ja hyväksyminen.	- Kriitalaš ságastallan lea maid dehálaš, nugo maiddái iešguđetlágán miellaguottuid ovdanbuktin ja dohkkeheapmi.
Näkkäläjärvi painotti myös perinteistä tietoa, perinteisten elinkeinojen ja neuvotteluvaiheessa olevan pohjoismaisen saamelaissopimuksen merkitystä.	Näkkäläjärvi deattuhii maid árbevirolaš dieđu, árbevirolaš ealáhusaid ja ráđđádallanmuttus leahkki davviriikkalaš sámesoahpámuša mearkkašumi.
Sopimusneuvottelut jatkuvat vielä alkaneen vaalikauden ajan.	Soahpámušráđđádallamat joatkkašuvvet vel dán válgaáigodaga.
Näkkäläjärvi ilmoitti kiitospuheessaan, ettei aio pyrkiä saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi enää seuraavalla vaalikaudella.	Näkkäläjärvi almmuhii giittosságastis, ahte ii áiggo šat gilvalit sámedikki ságajođiheaddji báikkis boahtte válgabajis.
- Pyrin tällä vaalikaudella edistämään saamelaisasioita niin hyvin kuin mahdollista, jonka jälkeen jätän tehtävän nuoremmille.	- Iskkan dán válgabaji áigge ovddidit sámeáššiid nu bures go vejolaš ja dan maŋŋá guođđit ságadoalli barggu nuorabuidda.
Suurin tälle vaalikaudelle asettamistamme tavoitteista on kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioiminen ja tarpeellisten lakimuutosten aikaansaminen, totesi Näkkäläjärvi.	Stuorámus dán válgabadjái ásahuvvon ulbmiliin mis lea álbmogiidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgoálbmotsoahpámuša ratifiseren ja dasa laktáseaddji dárbbašlaš láhkarievdademiid áigái oažžun, dajai Näkkäläjärvi.
- Toivottavasti me saamelaiskäräjillä pystymme esittämään oman näkemyksemme näistä asioista niin selvästi ja perustellusti, että Suomi viimein ratifioi sopimuksen.	- Doaivvun, ahte mii sámedikki bealis bastit ovdanbuktit iežamet oainnuid dáin áššiin nu čielgasit ja vuđolaččat, ahte Suopma viimmat ratifisere soahpámuša.
Puheenjohtajakisassa toiseksi jäänyt Tiina Sanila-Aikio toivoo, että edelliselle vaalikaudelle tyypillinen kahtia jakautuminen ei tulisi vaivaamaan nyt alkaneen vaalikauden työtä.	Ságadoalligilvvus nubbin báhcán Tiina Sanila-Aikio sávvá, ahte ovddit válgabadjái mihtilmas guovtti jovkui juohkášuvvan ii boađášii váivvidit dál álggahuvvon válgabaji barggu.
- Toivon todella, että yhteistyöilmapiiri saamelaiskäräjillä vahvistuu, toteaa Sanila-Aikio.	- Duođaid sávan, ahte ovttasbargovuoigŋa sámedikkis nanosmuvvá dál, gávnnaha Sanila-Aikio.