index2.php_option=com_content_task=view_id=586_lang=finnish.html.xml

Marja Helanderin ja Outi Pieskin Sajokseen tekemät taideteokset julkistetaan kulttuuri-illassa 3.4. Marja Helandera ja Outi Pieski Sajosii dahkan dáiddabarggut almmustahttojit kultureahkedis 3.4. Saamelaistaiteilijoiden Marja Helanderin ja Outi Pieskin Sajokseen tekemät taideteokset julkistetaan ja esitellään tiistai-iltana 3.4. klo 20 alkavassa saamelaisen kulttuurin illassa. Sámedáiddáriid Marja Helandera ja Outi Pieski Sajosii dahkan dáiddabarggut almmustahttojit maŋŋebáreahket 3.4. dmu 20 álgi sámi kultuvrra eahkedis. Taideteokset esittelee valtion taideteostoimikunnan varapuheenjohtaja Veli Granö. Dáiddabargguid birra muitala stáhta dáiddabargodoaibmagotti várreságadoalli Veli Granö. Outi Pieski ja Marja Helander ovat läsnä tilaisuudessa. Outi Pieski ja Marja Helander leaba mielde dilálašvuođas. Pieskin teokset on sijoitettu Sajoksen parlamenttisali Soljuun ja Helanderin teokset Sajoksen saamelaiskirjastoon ja pääoven yläpuolelle. Pieski duojit leat ásahuvvon Sajosa parlameantasále Soljui ja Helandera duojit fas Sajosa sámegirjerádjui ja váldouvssa bajábeallái. Outi Pieskin seinäreliefi on sijoitettu parlamenttisali Soljuun. Outi Pieski seaidnerelief lea ásahuvvon parlameantasále Soljui. Teos koostuu lukuisista kullatuista ja valkokullatuista teräslautasista, jotka muodostavat monitasoisen sädehtivän virran salin seinälle ja puhujapönttöön. Dát duodji sisttisdoallá máŋggaid gollejuvvon ja vilgesgollejuvvon stálletallearkkaid, mat ovttas hábmejit máŋggadását šealgu rávnnji sále seaidnái ja sárdnestullui. Yhtenä teoksen visuaalisena lähtökohtana on naisen saamenpuvussa käytettävä risku. Oktan duoji visuálalaš vuođđun lea nissona sámegávttis geavahuvvon solju. Teoksen osat ovat muodoltaan lautasia ja niistä roikkuvat pisarat lusikoita. Duoji oasit leat hámiset dáfus dego tallearkkat, goaikkanasat fas mat dain heaŋgájit leat dego basttet. Keraamisten lusikoiden muotokieli tulee perinteisestä saamelaisesta luulusikasta. ” Keramihkalaš basttiid hápmegiella boahtá árbevirolaš sámi čoarvebasttes. ” Teosta tehdessäni olen pohtinut sukupolvien virtaa ajassa sekä yhteenkuuluvuutta, jossa virta ruokkii jokaista meistä ”, kertoo taiteilija. Duddjodettiinan dán lean guorahallan sohkabuolvvaid rávnnji áiggis sihke oktiigullevašvuođa, mas rávdnji biepmada juohkeovtta mis ”, muitala duojár. Marja Helanderin kaksiosainen teos on sijoitettu Sajoksen saamelaiskirjastoon. Marja Helandera guovtteoasat duodji lea ásahuvvon Sajosa sámegirjerádjui. Teoksen ensimmäinen osa koostuu 30:stä nykypäivän saamelaisia kuvaavasta valokuvasta, jotka on kuvattu eri puolilla Suomea. Duoji vuosttas oassi čohkiida 30 čuovgagovas, mat govvidit otnábeaivvi sápmelaččaid ja mat leat váldon iešguđet guovlluin Suoma. Henkilöt on jaoteltu teoksessa asuinpaikan, ikäryhmän ja äidinkielen mukaan. Olbmot leat juogaduvvon duojis ássanbáikki, ahkejoavkku ja eatnigiela mielde. Teoksen toinen osa on iso valokuva, jossa tunturimaiseman päälle on kuvattu herbaarion kasveja. ” Duoji nubbi oassi lea stuorra čuovgagovva, mas duottareatnamiid ala leat govviduvvon šaddočoakkáldaga šattut. ” Ne muodostavat ornamenttimaisen pinnan kurotetellen kohti taivaita, vapautuen määrittelyn ja luokittelun ikeestä ”, kuten taiteilija itse kuvailee teostaan. Dat ráhkadit ornamentalaš olggoža dan láhkai ahte faŋuhit almmi guvlui, luomusmuvvamiin meroštallama ja luohkáide juohkima ráddjehusain ”, nugo dáiddár ieš muitala duojis birra. Helanderin kolmas teos ŠTunturissaŠ on sijoitettu Sajoksen pääoven yläpuolella olevan ikkunan eteen ja se kuvaa tuulen tuivertamia yksinäisiä tunturikoivuja. Helandera goalmmát duodji ŠDuoddarisŠ lea ásahuvvon Sajosa váldouvssa bajábeallái lása ovdii ja dat govvida biekka spihččen ovttaskas lagežiid. Taiteilija Marja Helanderin teoksia käsittelevä lehdistötiedote tässä. Dáiddár Marja Helandera dáiddabargguid gieđahalli preassadieđáhus dás. Taiteilija Outi Pieskin teoksia käsittelevä lehdistötiedote tässä. Dáiddár Outi Pieski dáiddabargguid gieđahalli preassadieđáhus dás.