index2.php_option=com_content_task=view_id=610_lang=finnish.html.xml
Zoja Nosova on koltansaamen kielen uranuurtaja.
Zoja Nosova lea nuortalašgiela bálggesčuolli.
Hän asuu Venäjän puolella Ylä-Tuloman kylässä, suuren Murmanskin kaupungin ja Suomen itärajalla sijaitsevien kolttasaamelaisten asuinalueiden välissä.
Son ássá Ruošša bealde Badje-Doalláma gilis, stuorra Murmánskka gávpoga ja Suoma nuortarájá nuortalaš ássanguovlluid gaskkas.
Zoja on syntynyt Kuolan niemimaan pohjoisrannalla olevan Muotkavuonon rannalla, Muotkavuonon kylässä, porosaamelaiseen perheeseen.
Zoja lea riegádan Guoládatnjárgga davvegáttis, Muotkevuona gilis, boazosápmelaš bearrašii.
Hänen lapsuudessaan koltansaamea, joka on myös Zojan äidinkieli, puhuttiin alueella yleisesti.
Su mánnávuođa guovllus lei dábálaš hállat nuortalašgiela, mii lea maid Zoja eatnigiella.
Zojan lapsuuden kotikylä on nykyisin suljettua aluetta, joka kuuluu Venäjän armeijalle.
Zoja mánnávuođa ruoktogilli lea dán áigge giddejuvvon guovlu, mii gullá Ruošša soahtevehkii.
Koltansaamen kielen käyttö on maailmansotien ja kolttasaamelaisen yhteisön kokemien kohtaloiden seurauksena vähentynyt.
Nuortalašgiela geavaheapmi lea máilmmisođiid ja nuortalaš servoša vásihan galgamušaid geažil geahppánan.
Kolttasaamelaiset elävät nykyisin kolmen valtion kansalaisina.
Nuortalaččat ellet dán áigge golmma stáhta riikkavuložin.
Koltansaamen kielen asema ja käyttö on vahvinta Suomen puolella, jossa koltansaamea opetetaan koulussa kielen oppiaineena ja käytetään jonkin verran myös koulun opetuskielenä.
Nuortalašgiela sajádat ja geavaheapmi lea nannosamos Suoma bealde, gos nuortalašgiella oahpahuvvo skuvllas giela oahppoávnnasin ja geavahuvvo muhtun veardde maid skuvlla oahpahusgiellan.
Norjan alueella asuvat kolttasaamelaiset eivät enää puhu kieltään, eikä koltansaamen kieltä opeteta kouluissa.
Norgga bealde ássi nuortalaččat eai šat hála gielaset iige nuortalašgiella oahpahuvvo skuvllain.
Venäjän puolellakaan koltansaamen kieli ei kuulu koulun opettamiin kieliin, mutta kielen puhujia ja edistäjiä silti vielä löytyy.
Ruošša bealdege nuortalašgiella ii gula skuvlla oahpahan gielaide, muhto gávdnojit datte vel olbmot, geat hállet ja figget ovddidit giela.
Kolmen valtion alueilla asuvat kolttasaamelaiset kokoontuivat kesäkuussa 2012 koltansaamen kielen ja kulttuurin elvyttämistä sekä asemaa käsitelleeseen konferenssiin Inarin Sajokseen, jossa tapasimme koltansaamen osaajan ja kehittäjän Zoja Nosovan.
Golmma riikkas ássi nuortalaččat čoahkkanedje geassemánus 2012 nuortalašgiela ja kultuvrra ealáskahttima sihke sajádaga gieđahallan konferensii Anára Sajosii, gos deaivvaimet nuortalašgiela čeahpi ja ovddideaddji Zoja Nosova.
Zoja aloitti koltansaamen kielen opetuksen kotikylässään Ylä-Tulomalla vuonna 1999.
Zoja álggahii nuortalašgiela oahpahusa ruoktogilistis Badje-Doallámis jagis 1999.
Vuodet 1999-2000 ja 2003-2004 olivat Zojan mukaan koltansaamen kielen opetuksen aloittamisen vuodet Kuolan niemimaalla.
Jagit 1999-2000 ja 2003-2004 ledje Zoja mielde nuortalašgiela oahpahusa álgojagit Guoládatnjárggas.
– Opetusta järjestettiin yksityisissä tiloissa kerran viikossa, joskus useamminkin.
– Oahpahus lágiduvvui priváhta sajiin oktii vahkus, muhtumin dávjjibutge.
Opetusta annettiin kolmessa asutuskeskuksessa, Murmashissa, Ylä-Tulomalla ja Tulomalla ja käytimme opetuksessa arkielämän teemoja, kertoo Zoja.
Oahpahus addojuvvui golmma čoahkkebáikkis, Murmashis, Badje-Doallámis ja Doallámis ja geavaheimmet oahpahusas árgaeallima temáid, muitala Zoja.
Kuva koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssista Inarissa kesällä 2012.
Govva nuortalašgiela ja - kultuvrra konfereanssas Anáris geassit 2012.
- Toimin kurssien opettajana, mutta se ei ollut ihan yksinkertaista, koska koltansaamen kielellä ei ollut Venäjällä kirjakieltä.
- Bargen oahpaheaddjin gurssain, muhto dat ii lean nu oktageardánis bargu, dasgo nuortalašgillii ii gávdnon Ruoššas girjegiella.
Painettuja oppimateriaaleja ei ollut lainkaan.
Prentejuvvon oahppamateriálat eai lean ollege.
Hankin oppimateriaaleja Suomen puolelta, jossa niitä oli jonkin verran saatavissa, kertoo Zoja.
Háhken oahppamateriálaid Suoma bealde, gos dat ledje muhtun veardde oažžumis, muitala Zoja.
- Sevettijärveläinen Jouni Moshnikoff oli yksi yhteistyökumppaneistamme Suomen puolella.
- Čeavetjávrelaš Jouni Moshnikoff lei okta min oktasašbargoguimmiin Suoma bealde.
Hän toi meille oppimateriaaleja ja olemme myös vierailleet paljon Sevettijärvellä.
Son buvttii midjiide oahppamateriálaid ja mii leat maid galledan ollu Čeavetjávrris.
Opettelimme saamenkielisiä lauluja, kerroimme kolttasaamelaisia tarinoita ja viime vuosina olemme tehneet myös paljon kolttasaamelaisia käsitöitä, kertoo Zoja.
Oahpahalaimet sámegielat lávlagiid, muitaleimmet nuortalaš máidnasiid ja maŋimuš jagiin mii leat duddjon maid ollu nuortalaš dujiid, muitala Zoja.
Zoja Nosova kertoo esimerkkejä käytännön kieliyhteistyöstä:
Zoja Nosova muitala ovdamearkkaid geavatlaš giellaoktasašbarggus.
- Jouni kävi meidän vieraanamme ja huomasimme puhuvamme koltansaamea hieman eri tavalla.
- Jouni finai min guossin ja fuomášeimmet ahte mii hállat nuortalašgiela vehá earáláhkai.
Jounilla oli saamenkielisiä sanoja, joihin suomen kieli oli vaikuttanut.
Jouni geavahii sámegielat sániid, maidda suomagiella lei váikkuhan.
Kerroin hänelle, mitkä sanat olivat alkuperäisiä koltansaamen sanoja ja sillä tavalla teimme omaa kielenhuoltoamme.
Muitalin sutnje, mat sánit ledje originála nuortalašgielat sánit ja dan láhkai barggaimet iežamet giellagáhttema.
- Vuosina 2007-2008 opettajana toimi Irina Rudolfovna Tytsjyk ja oppitunteja pidettiin Murmashissa ja Tulomassa.
- Jagiin 2007-2008 oahpaheaddjin doaimmai Irina Rudolfovna Tytsjyk ja oahppodiimmut dollojuvvojedje Murmashis ja Doallámis.
Noina vuosina opetusta annettiin Norjan saamelaiskäräjien kielikomitean avustuksella ja oppilaat suorittivat tutkinnon kurssin lopussa, Zoja kertoo.
Duoid jagiin oahpahus addojuvvui Norgga sámedikki giellakomitea doarjagiin ja oahppit čađahedje dutkosa gurssa loahpas, muitala Zoja.
- Siirryin uudelleen opettajaksi vuosiksi 2009-2011 ja kurssilaiset olivat enimmäkseen samoja, jotka olivat mukana jo kurssien alussa.
- Sirdásin ođđasit oahpaheaddjin jagiide 2009-2011 ja gursalaččat ledje eanaš seammát, geat ledje mielde juo gurssaid álggus.
Tarinakirja koltansaameksi
Máinnasgirji nuortalašgillii
Zoja Nosova on toiminut koltansaamen kielen edustajana myös kaikkia neljässä valtiossa puhuttuja saamen kieliä edustavassa saamen kielen lautakunnassa.
Zoja Nosova lea doaibman nuortalašgiela ovddasteaddjin maid buot njealje riikkas hállojuvvon sámegielaid ovddasteaddji sámegiela lávdegottis.
Lautakunta toimii Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelimen, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa.
Lávdegoddi doaibmá Davviriikkaid sámedikkiid oktasašbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásažžan.
- Esitin lautakunnalle vanhojen kolttasaamelaisten, venäjän kielellä julkaistujen tarinoiden kääntämistä koltansaamen kielelle ja pyysin heiltä apua niiden julkaisemiseen.
- Evttohin lávdegoddái boares nuortalaš, ruoššagillii almmustahtton máidnasiid jorgaleami nuortalašgillii ja bivden sis veahki daid almmustahttimii.
Tarinat oli alun perin kerätty jo vuonna 1977 ja julkaistu venäjänkielisenä kirjana vuonna 1990.
Máidnasat ledje álggoálggus čoggojuvvon juo jagis 1977 ja almmustahtton ruoššagielat girjin jagis 1990.
Zoja sanoo, että kolttasaamelaiset ovat aina olleet kovia tarinoimaan ja tarinat sisältävät paljon kolttasaamelaista historiaa ja perinnetietoa.
Zoja dadjá ahte nuortalaččat leat álo muitalan máidnasiid ja máidnasat sisttisdollet ollu nuortalaš historjjá ja árbedieđu.
- Lautakunnan koltansaamen jaosto aloittikin käännöshankkeen ja rahoitti myös tarinakirjan julkaisemisen, kertoo Zoja.
- Lávdegotti nuortalašgiela juogus álggahiige jorgalanfidnu ja ruhtadii maid máinnasgirjji olggosaddima, muitala Zoja.
Kirjan toimitti ja julkaisi lopulta Suomen saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto. "
Girjji doaimmahii ja olggosattii loahpas Suoma sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. "
KåŠllmuõrâž " - niminen vanhoja kolttasaamelaisia kertomuksia sisältävä teos ilmestyi koltansaamenkielisenä painoksena vuoden 2012 alussa.
KåŠllmuõrâž " - nammasaš boares nuortalaš máidnasiid sisttisdoalli girji almmustuvai nuortalaš preanttusin jagi 2012 álggus.
Zoja Nosova luki teoksen kertomukset koltansaamen kielellä nauhalle, josta työryhmä Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen huolehtivat kertomukset koltansaamen nykyiseen kirjoitusasuun.
Zoja Nosova logai girjji muitalusaid nuortalašgillii báddái, mas bargojoavku Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen fuolahedje muitalusaid nuortalašgiela dálá čállinvuohkái.
Zoja kertoo myös korjailleensa tekstiä aina, kun huomasi virheitä.
Zoja muitala maid ahte divodii teavstta álo, go fuomášii feaillaid.
– Esimerkiksi puiden nimiä oli käännetty väärin venäjän kielelle, kertoo Zoja.
– Ovdamearkka dihte muoraid namahusat ledje jorgaluvvon boastut ruoššagillii, muitala Zoja.
Kuvissa venäjänkielinen alkuperäisteos ja nyt julkaistu koltansaamenkielinen teos.
Govain ruoššagielat álgogirji ja dál olggosaddon nuortalašgielat girji.
Kirja on saatavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta Inarista.
Girji lea oažžumis sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Teoksen uuden kuvituksen on tehnyt Merja Aletta Ranttila.
Girjji ođđa govaid lea dahkan Merja Aletta Ranttila.
Lisätietoja tästä.
Lassediehtu dás.