index2.php_option=com_content_task=view_id=610_lang=finnish.html.xml
Zoja Nosova on koltansaamen kielen uranuurtaja. | Zoja Nosova lea nuortalašgiela bálggesčuolli. |
Hän asuu Venäjän puolella Ylä-Tuloman kylässä, suuren Murmanskin kaupungin ja Suomen itärajalla sijaitsevien kolttasaamelaisten asuinalueiden välissä. | Son ássá Ruošša bealde Badje-Doalláma gilis, stuorra Murmánskka gávpoga ja Suoma nuortarájá nuortalaš ássanguovlluid gaskkas. |
Zoja on syntynyt Kuolan niemimaan pohjoisrannalla olevan Muotkavuonon rannalla, Muotkavuonon kylässä, porosaamelaiseen perheeseen. | Zoja lea riegádan Guoládatnjárgga davvegáttis, Muotkevuona gilis, boazosápmelaš bearrašii. |
Hänen lapsuudessaan koltansaamea, joka on myös Zojan äidinkieli, puhuttiin alueella yleisesti. | Su mánnávuođa guovllus lei dábálaš hállat nuortalašgiela, mii lea maid Zoja eatnigiella. |
Zojan lapsuuden kotikylä on nykyisin suljettua aluetta, joka kuuluu Venäjän armeijalle. | Zoja mánnávuođa ruoktogilli lea dán áigge giddejuvvon guovlu, mii gullá Ruošša soahtevehkii. |
Koltansaamen kielen käyttö on maailmansotien ja kolttasaamelaisen yhteisön kokemien kohtaloiden seurauksena vähentynyt. | Nuortalašgiela geavaheapmi lea máilmmisođiid ja nuortalaš servoša vásihan galgamušaid geažil geahppánan. |
Kolttasaamelaiset elävät nykyisin kolmen valtion kansalaisina. | Nuortalaččat ellet dán áigge golmma stáhta riikkavuložin. |
Koltansaamen kielen asema ja käyttö on vahvinta Suomen puolella, jossa koltansaamea opetetaan koulussa kielen oppiaineena ja käytetään jonkin verran myös koulun opetuskielenä. | Nuortalašgiela sajádat ja geavaheapmi lea nannosamos Suoma bealde, gos nuortalašgiella oahpahuvvo skuvllas giela oahppoávnnasin ja geavahuvvo muhtun veardde maid skuvlla oahpahusgiellan. |
Norjan alueella asuvat kolttasaamelaiset eivät enää puhu kieltään, eikä koltansaamen kieltä opeteta kouluissa. | Norgga bealde ássi nuortalaččat eai šat hála gielaset iige nuortalašgiella oahpahuvvo skuvllain. |
Venäjän puolellakaan koltansaamen kieli ei kuulu koulun opettamiin kieliin, mutta kielen puhujia ja edistäjiä silti vielä löytyy. | Ruošša bealdege nuortalašgiella ii gula skuvlla oahpahan gielaide, muhto gávdnojit datte vel olbmot, geat hállet ja figget ovddidit giela. |
Kolmen valtion alueilla asuvat kolttasaamelaiset kokoontuivat kesäkuussa 2012 koltansaamen kielen ja kulttuurin elvyttämistä sekä asemaa käsitelleeseen konferenssiin Inarin Sajokseen, jossa tapasimme koltansaamen osaajan ja kehittäjän Zoja Nosovan. | Golmma riikkas ássi nuortalaččat čoahkkanedje geassemánus 2012 nuortalašgiela ja kultuvrra ealáskahttima sihke sajádaga gieđahallan konferensii Anára Sajosii, gos deaivvaimet nuortalašgiela čeahpi ja ovddideaddji Zoja Nosova. |
Zoja aloitti koltansaamen kielen opetuksen kotikylässään Ylä-Tulomalla vuonna 1999. | Zoja álggahii nuortalašgiela oahpahusa ruoktogilistis Badje-Doallámis jagis 1999. |
Vuodet 1999-2000 ja 2003-2004 olivat Zojan mukaan koltansaamen kielen opetuksen aloittamisen vuodet Kuolan niemimaalla. | Jagit 1999-2000 ja 2003-2004 ledje Zoja mielde nuortalašgiela oahpahusa álgojagit Guoládatnjárggas. |
– Opetusta järjestettiin yksityisissä tiloissa kerran viikossa, joskus useamminkin. | – Oahpahus lágiduvvui priváhta sajiin oktii vahkus, muhtumin dávjjibutge. |
Opetusta annettiin kolmessa asutuskeskuksessa, Murmashissa, Ylä-Tulomalla ja Tulomalla ja käytimme opetuksessa arkielämän teemoja, kertoo Zoja. | Oahpahus addojuvvui golmma čoahkkebáikkis, Murmashis, Badje-Doallámis ja Doallámis ja geavaheimmet oahpahusas árgaeallima temáid, muitala Zoja. |
Kuva koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssista Inarissa kesällä 2012. | Govva nuortalašgiela ja - kultuvrra konfereanssas Anáris geassit 2012. |
- Toimin kurssien opettajana, mutta se ei ollut ihan yksinkertaista, koska koltansaamen kielellä ei ollut Venäjällä kirjakieltä. | - Bargen oahpaheaddjin gurssain, muhto dat ii lean nu oktageardánis bargu, dasgo nuortalašgillii ii gávdnon Ruoššas girjegiella. |
Painettuja oppimateriaaleja ei ollut lainkaan. | Prentejuvvon oahppamateriálat eai lean ollege. |
Hankin oppimateriaaleja Suomen puolelta, jossa niitä oli jonkin verran saatavissa, kertoo Zoja. | Háhken oahppamateriálaid Suoma bealde, gos dat ledje muhtun veardde oažžumis, muitala Zoja. |
- Sevettijärveläinen Jouni Moshnikoff oli yksi yhteistyökumppaneistamme Suomen puolella. | - Čeavetjávrelaš Jouni Moshnikoff lei okta min oktasašbargoguimmiin Suoma bealde. |
Hän toi meille oppimateriaaleja ja olemme myös vierailleet paljon Sevettijärvellä. | Son buvttii midjiide oahppamateriálaid ja mii leat maid galledan ollu Čeavetjávrris. |
Opettelimme saamenkielisiä lauluja, kerroimme kolttasaamelaisia tarinoita ja viime vuosina olemme tehneet myös paljon kolttasaamelaisia käsitöitä, kertoo Zoja. | Oahpahalaimet sámegielat lávlagiid, muitaleimmet nuortalaš máidnasiid ja maŋimuš jagiin mii leat duddjon maid ollu nuortalaš dujiid, muitala Zoja. |
Zoja Nosova kertoo esimerkkejä käytännön kieliyhteistyöstä: | Zoja Nosova muitala ovdamearkkaid geavatlaš giellaoktasašbarggus. |
- Jouni kävi meidän vieraanamme ja huomasimme puhuvamme koltansaamea hieman eri tavalla. | - Jouni finai min guossin ja fuomášeimmet ahte mii hállat nuortalašgiela vehá earáláhkai. |
Jounilla oli saamenkielisiä sanoja, joihin suomen kieli oli vaikuttanut. | Jouni geavahii sámegielat sániid, maidda suomagiella lei váikkuhan. |
Kerroin hänelle, mitkä sanat olivat alkuperäisiä koltansaamen sanoja ja sillä tavalla teimme omaa kielenhuoltoamme. | Muitalin sutnje, mat sánit ledje originála nuortalašgielat sánit ja dan láhkai barggaimet iežamet giellagáhttema. |
- Vuosina 2007-2008 opettajana toimi Irina Rudolfovna Tytsjyk ja oppitunteja pidettiin Murmashissa ja Tulomassa. | - Jagiin 2007-2008 oahpaheaddjin doaimmai Irina Rudolfovna Tytsjyk ja oahppodiimmut dollojuvvojedje Murmashis ja Doallámis. |
Noina vuosina opetusta annettiin Norjan saamelaiskäräjien kielikomitean avustuksella ja oppilaat suorittivat tutkinnon kurssin lopussa, Zoja kertoo. | Duoid jagiin oahpahus addojuvvui Norgga sámedikki giellakomitea doarjagiin ja oahppit čađahedje dutkosa gurssa loahpas, muitala Zoja. |
- Siirryin uudelleen opettajaksi vuosiksi 2009-2011 ja kurssilaiset olivat enimmäkseen samoja, jotka olivat mukana jo kurssien alussa. | - Sirdásin ođđasit oahpaheaddjin jagiide 2009-2011 ja gursalaččat ledje eanaš seammát, geat ledje mielde juo gurssaid álggus. |
Tarinakirja koltansaameksi | Máinnasgirji nuortalašgillii |
Zoja Nosova on toiminut koltansaamen kielen edustajana myös kaikkia neljässä valtiossa puhuttuja saamen kieliä edustavassa saamen kielen lautakunnassa. | Zoja Nosova lea doaibman nuortalašgiela ovddasteaddjin maid buot njealje riikkas hállojuvvon sámegielaid ovddasteaddji sámegiela lávdegottis. |
Lautakunta toimii Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelimen, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa. | Lávdegoddi doaibmá Davviriikkaid sámedikkiid oktasašbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásažžan. |
- Esitin lautakunnalle vanhojen kolttasaamelaisten, venäjän kielellä julkaistujen tarinoiden kääntämistä koltansaamen kielelle ja pyysin heiltä apua niiden julkaisemiseen. | - Evttohin lávdegoddái boares nuortalaš, ruoššagillii almmustahtton máidnasiid jorgaleami nuortalašgillii ja bivden sis veahki daid almmustahttimii. |
Tarinat oli alun perin kerätty jo vuonna 1977 ja julkaistu venäjänkielisenä kirjana vuonna 1990. | Máidnasat ledje álggoálggus čoggojuvvon juo jagis 1977 ja almmustahtton ruoššagielat girjin jagis 1990. |
Zoja sanoo, että kolttasaamelaiset ovat aina olleet kovia tarinoimaan ja tarinat sisältävät paljon kolttasaamelaista historiaa ja perinnetietoa. | Zoja dadjá ahte nuortalaččat leat álo muitalan máidnasiid ja máidnasat sisttisdollet ollu nuortalaš historjjá ja árbedieđu. |
- Lautakunnan koltansaamen jaosto aloittikin käännöshankkeen ja rahoitti myös tarinakirjan julkaisemisen, kertoo Zoja. | - Lávdegotti nuortalašgiela juogus álggahiige jorgalanfidnu ja ruhtadii maid máinnasgirjji olggosaddima, muitala Zoja. |
Kirjan toimitti ja julkaisi lopulta Suomen saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto. " | Girjji doaimmahii ja olggosattii loahpas Suoma sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. " |
KåŠllmuõrâž " - niminen vanhoja kolttasaamelaisia kertomuksia sisältävä teos ilmestyi koltansaamenkielisenä painoksena vuoden 2012 alussa. | KåŠllmuõrâž " - nammasaš boares nuortalaš máidnasiid sisttisdoalli girji almmustuvai nuortalaš preanttusin jagi 2012 álggus. |
Zoja Nosova luki teoksen kertomukset koltansaamen kielellä nauhalle, josta työryhmä Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen huolehtivat kertomukset koltansaamen nykyiseen kirjoitusasuun. | Zoja Nosova logai girjji muitalusaid nuortalašgillii báddái, mas bargojoavku Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen fuolahedje muitalusaid nuortalašgiela dálá čállinvuohkái. |
Zoja kertoo myös korjailleensa tekstiä aina, kun huomasi virheitä. | Zoja muitala maid ahte divodii teavstta álo, go fuomášii feaillaid. |
– Esimerkiksi puiden nimiä oli käännetty väärin venäjän kielelle, kertoo Zoja. | – Ovdamearkka dihte muoraid namahusat ledje jorgaluvvon boastut ruoššagillii, muitala Zoja. |
Kuvissa venäjänkielinen alkuperäisteos ja nyt julkaistu koltansaamenkielinen teos. | Govain ruoššagielat álgogirji ja dál olggosaddon nuortalašgielat girji. |
Kirja on saatavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta Inarista. | Girji lea oažžumis sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, sámekulturguovddáš Sajosis Anáris. |
Teoksen uuden kuvituksen on tehnyt Merja Aletta Ranttila. | Girjji ođđa govaid lea dahkan Merja Aletta Ranttila. |
Lisätietoja tästä. | Lassediehtu dás. |