index2.php_option=com_content_task=view_id=620_lang=finnish.html.xml

Nimeni on Johanna Njaita ja olen 22-vuotias.	Mu namma lea Johanna Njaita ja lean 22-jahkásaš.
Tulen Ruotsista eteläsaamen alueelta pienestä kylästä nimeltä Hemavan.	Boađán Ruoŧas lullisápmelaččaid guovllus unna gilážis man namma lea Hemavan.
Se sijaitsee kahdenkymmenen kilometrin päässä Tärnabystä.	Dat lea guoktelogi kilomehtera geahčen Deartnas.
Olen itse uumajansaamelainen, mutta olen opiskellut eteläsaamea ensimmäiseltä luokalta lähtien Tärnabyn saamelaiskoulussa.	Lean ieš ubmisápmelaš, muhto lean studeren lullisámegiela vuosttas luohká rájes Deartna sámeskuvllas.
Koulussa ei ollut uumajansaamen opettajaa, joten emme voineet opiskella omaa kieltämme.	Skuvllas ii lean ubmisámegiela oahpaheaddji, nu ahte mii eat sáhttán lohkat iežamet giela.
Uumajansaame on erittäin pieni ja uhanalainen kieli ja sen puhujia ei ole montaa.	Ubmisámegiella lea hui unna ja áitatvuloš giella eaige dan hállit leat máŋga.
Tällä hetkellä asun Jokkmokkissa, jossa opiskelen Sámij åhpadusguovdásjissa (saamelaisten koulutuskeskus), keskittyen nahkaan ja tekstiileihin.	Dál orun Johkamohkis gos mun studeren Sámij åhpadusguovdásj is siste- ja dipmadujiid.
Sámij åhpadusguovdásjiin meno on antanut minulle paljon, sillä olen oppinut paljon perinteisistä käsitöistä.	Sámij åhpadusguovdásj lea addán munnje olu, danin go lean oahppan ollu árbevirolaš dujiin.
Täällä oppii myös paljon saamelaisten historiasta ja muista saamelaisalueista, sekä saamelaisista perinteistä.	Dáppe oahppá maiddái ollu sámiid historjjá, eará sámeguovlluid ja sámiid árbevieruid birra.
Ennen kun aloitin opiskeluni Sámij åhpadusguovdásjissa, opiskelin Sollefteåssa, joka sijaitsee Ruotsin keskiosassa.	Ovdalgo álggahin oahpuid Sámij åhpadusguovdásjis studerejin Sollefteås, Gaska-Ruoŧas.
Siellä opiskelin saamelaiskäsitöiden muotoilua ja Alpine linea. Kuäydessäni saamelaiskäsityökoulua, minulla ei ollut saamelaisia opettajia, vaan minun täytyi usein soittaa äidille kotiin ja kysyä mitä ja miten pitää jokin tehdä.	Doppe studerejin sámedujiid hábmema ja Alpine line ’ a. Go vázzen sámeduodjeskuvlla mus ii lean sápmelaš oahpaheaddji, muhto fertejin baicce riŋget dávjá eadnái ruoktot ja jearrat maid ja mo juoga galgá dahkkot.
Opiskelun aloittaminen Jokkmokkissa vaikutti minuun siten, että kehityin siellä huomattavasti erityisesti käsityön saralla, sillä siellä oli saamelaisia opettajia.	Oahpuid álggaheapmi Johkamohkis váikkuhii munnje dieinna lágiin, ahte ovdánin doppe issorasat eandaliige duojis, danin go doppe ledje sápmelaš oahpaheaddjit.
Saamelaisena oleminen on suuri osa identiteettiäni.	Sápmelašvuohta lea stuorra oassi mu identitehta.
Kasvoin siihen, enkä voisi kuvitella elämääni ilman saamelaisuutta.	Bajásšadden dasa inge sáhtášii govahallat iežan eallima sápmelašvuođa haga.
Saamelaisuuteni on vahvistunut paljon aloitettuani opiskelut Jokkmokkissa, sillä kuulen saamenkieltä päivittäin ja olen päässyt mukaan saamelaiskäsitöihin.	Mu sámevuohta lea gievron olu dan maŋŋá go álggahin oahpuid Johkamohkis, daningo gulan sámegiela beaivválaččat ja lean beassán mielde sámedujiide.
Kotialueellani ei ole kovin montaa, jotka puhuvat saamenkieltä julkisesti.	Mu ruovttuguovllus eai gávdno beare máŋga olbmo geat hállet sámegiela almmolaččat.
Minulle kieli on erittäin tärkeä ja toivon sen vahvistuvan tulevaisuudessa.	Munnje giella lea hui dehálaš ja sávan dan nanosmuvvat boahttevuođas.
Uskon, että tulevaisuus näyttää hyvältä siltä kannalta, että saamenkielen vahvistamiseen saadaan paljon resursseja.	Jáhkán, ahte boahttevuohta lea oalle buorre dan dáfus, ahte sámegielaid ealáskahttimii biddjojuvvojit ollu resurssat.
Nykypäivänä monet nuoret pyrkivät vahvistamaan kieltänsä, mutta selkeästi tarvitsemme enemmän.	Dán áigge máŋggat nuorat geahččalit nanosmahttit iežaset giela, muhto mii čielgasit dárbbašit eanet.
Uskon ja toivon, että pystymme vahvistamaan saamenkieltä entistä enemmän tulevaisuudessa.	Jáhkán ja sávan, ahte mii nagodit nannet sámegiela vel eanet boahttevuođas.
Uskon niin, sillä saamelaisilla on niin vahva yhteenkuuluvuuden tunne, vaikka meidät onkin jaettu neljään eri maahan.	Jáhkán nu, danin go sápmelaččain lea nu nana oktiigullevašvuođa dovdu, vaikko mii leatge juhkkojuvvon njealji eará riikii.