index2.php_option=com_content_task=view_id=626_lang=finnish.html.xml
Veikko Magga on vuotsolainen poromies, Vuotson seudulla eläneen kuuluisan Itäpuolen Keisarinnan eli Ponkun Inkan jälkeläisiä. | Veikko Magga lea vuohččulaš badjealmmái, Vuohču guovllus eallán beakkán Nuorttabeale Keaisára, Boŋggu Iŋggá maŋisboahtti. |
Veikkoa puolestaan on sanottu Itäpuolen Keisariksi. | Veikko leat fas gohčodan Nuorttabeale Keaisárin. |
Veikko kertoo porohommien olleen hänellä verissä, ja että hänelle oli jo pikkupoikana selvää, että hänestä tulee poromies. | Veikko muitala badjedili cieggan sutnje varrii, nu ahte sutnje lei juo bártnážin čielggas ahte sus šaddá badjealmmái. |
Isän tokan paimennukseen tarvittiin jatkaja, eivätkä muut ammatit käyneet mielessäkään. | Áhči ealu guođoheaddjin galggai gávdnot joatki eaige eará ámmáhat boahtán oba milliige. |
Veikko kävi koulua kuitenkin vuoden verran Inarissa saamelaisten kristillisessä kansanopistossa, jossa opeteltiin kirjoittamaan ja lukemaan saamenkieltä. | Veikko váccii skuvllaid goittotge ovtta jagi Anáris sápmelaččaid kristtalaš álbmotskuvllas, gos hárjehalle čállit ja lohkat sámegiela. |
Veikko sanoo todenneensa samantien, ettei koulu ole hänen paikkansa. | Veikko lohká fuobmán seammás ahte skuvla ii leat várás. |
Sieltä olisi voinut halutessaan jatkaa opintoja ja valmistua johonkin ammattiin. Hän oli koulussa kuitenkin vuoden loppuun saakka – ei tohtinut keskenkään heittää. | Doppe livččii sáhttán joatkit oahpuid viidáseappot ja gárvvásmuvvat juoga ámmáhii jus livččii háliidan. |
Päästessään sieltä hän tuli jatkamaan porohommia, ja sillä tiellä hän on pysynyt näihin päiviin saakka. | Dan maŋŋá go son gearggai skuvllas jotkkii son boazobargguid, ja dan bálgá alde son lea leamašan gitta dáid beivviid rádjai. |
Päätös alkaa poromieheksi ei ole koskaan kaduttanut häntä ja hän kehaisee poromiehen ammatin kuuluvan ammateista parhaimpiin. | Son ii leat goassige gáhtan ahte álggii badjealmmájin ja son rábmo badjealbmá ámmáha oktan máilmmi buoremus ámmáhin. |
Veikko kertoo saaneensa oman merkin heti synnyttyään, kuten tapana on ollut. | Veikko muitala ahte son oaččui iežas mearkka dalán go riegádii, nu mo vearrun lea leamašan. |
Merkki tuli perinteiseen tapaan suvussa kulkeneesta merkistä. | Mearka bođii árbevieruid mielde sogas johtán sohkamearkkas. |
Veikon merkki tuli hänen isänsä merkkiä vähän muuttaen. | Veikko mearka bođii su áhči mearkkas mottiin rievdádusain. |
Hän ei muista, milloin merkkasi ensimmäistä kertaa, mutta kertoo sen tapahtuneen jo hyvin varhain. | Son ii muitte goas merkii vuosttamuš geardde, muhto lohká dan dáhpáhuvvan juo hui árrat. |
Merkkaamaan hän oppi seuraamalla miten muut merkkaavat ja isän neuvoilla. ” | Mearkut son oahpai čuvodettiin mo earát merko ja áhči rávvagiid guldalettiin. |
Tekemällä oppii. ” | “ Barggadettiin oahppá. ” |
Veikko kertoo poronhoidon kokeneen muutoksia viimeisinä vuosikymmeninä ja mainitsee niistä yhtenä suurimmista moottoriajoneuvojen tulon. | Veikko muitala ahte boazodoallu lea rievdan sakka maŋimuš logijagiid áigge ja máinnaša oktan stuorámus nuppástussan mohtorfievrruid boahtima. |
Ne vaikuttivat suuresti poronhoitoon ja sen kehittymiseen nykyiseen muotoonsa. | Dat váikkuhedje sakka boazodollui ja dan hápmášuvvamii dálá hápmái. |
Moottorikelkat tulivat käyttöön lumimaan ajaksi ja moottoripyöriä käytettiin kesätokan haussa sekä syysettossa eli porojen kokoamisessa. | Mohtorgielkkát bohte atnui dálvit ja mohtorsihkkelat adnojuvvojedje ávkin bievlaeatnama áigge geasseealu čohkkemis ja čakčačohkkemis. |
Lisäksi hän mainitsee tokkakunnittain tapahtuvan paimennuksen poisjäämisen yhdeksi suurimmaksi muutokseksi Lapin paliskunnan alueella. | Dan lassin son namuha oktan stuorámus nuppástussan Lappi bálgosis dan ahte olbmot heite guođoheames siiddaid mielde. |
Nykyään Lapin paliskunnan kaikki porot ovat samoilla laitumilla yhtä tokkakuntaa lukuun ottamatta. | Dán áiggi Lappi bálgosa visot bohccot leat seamma guohtuneatnamiid alde earret ovtta siidda bohccuid. |
Veikko näkee Lapin paliskunnan tulevaisuuden valoisana. | Veikko oaidná Lappi bálgosa boahttevuođa čuovgadin. |
Hän sanoo laidunmaiden olevan hyvässä kunnossa ja jäkälätilanteen olevan kohtuullisen hyvä. | Son lohká guohtuneatnamiid leahkit buori ortnegis ja jeagil lea viehka buorre. |
Lisäksi suurin osa Lapin paliskunnasta on Urho Kekkosen kansallispuiston sisällä, mikä on yhdenlainen pelastus ja metsät säästyvät hakkuilta. | Dan lassin stuorámus oassi Lappi bálgosis lea Urho Kekkosa álbmotmeahci siste, mii gádju ja seastá mehciid vuovdečuollamiin. |
Hän sanoo tulevaisuuden olevan siltäkin kannalta hyvä, että kun suurempi ikäpolvi lähtee, niin paliskuntaan jää vähemmän poronhoitajia ja nuoret pärjäävät täten paremmin. | Son lohká boahttevuođa leahkit dange dáfus buorre, ahte go stuorát ahkeluohká heaitá boazodoaluin, de bálgosii báhcet unnit boazodoallit ja nuorat birgejit buorebut. |
Paliskunnan haasteina hän pitää laidunmaiden kunnossa pitoa. | Bálgosa hástalussan son oaidná guohtuneatnamiid ortnega. |
Hän tuumaa, että laitumien kanssa pitää olla tarkkana ja täytyy pitää huoli ettei poroluku nouse liikaa. | Son oaivvilda ahte guohtuneatnamiiguin galgá leat dárkil ja váruhit vai boazolohku ii loktan bearehaga. |
Petotilanne on yksi asia, jota hän pitää uhkana. ” | Borasspiret leat okta ášši man son atná áittan. |
Erityisesti karhuja ja susia on paljon. ” | “ Eandalii guovžžat ja gumppet leat ollu. ” |
Hän muistelee kulkeneensa metsässä paljon Alakorvan Joukon kanssa. | Son muittaša johtán olu meahcis Alakorva Joukoin. |
Hän naurahtaa vähän, kun ennen oli ettossa 5-6 miestä ja nykyään siellä ruukaa olla 16 miestäkin. ” | Son bohkosa veháš go ovdal 5-6 albmá ledje fárus čohkkemin ja dán áiggi doppe lávejit leat 16 albmá. |
Se on yksi asia mikä on muuttunut. | “ Dat leat okta mii lea rievdan. |
Eihän niitä tarvitsisi niin paljoa olla. | Iihan doppe dárbbaše nu galle leat. |
Saataisiin se tokka aitaan vähemmälläkin miesmäärällä. | Galhan dat čora boađášii gárdái unnitge veagain. |
Mutta eipä siitä haittaakaan ole, siellähän saa olla ja oppia. ” | Muhto ii dat goit daga maidige, galahan doppe oažžu leat mielde ja oahppat. ” |
Veikko tuumaa, että tällä hetkellä Lapin paliskunnan poronhoito ei kaipaa sen suurempia muutoksia. | Veikko mielas Lappi bálgosa boazodoallu ii dárbbaš dál stuorát nuppástusaid. |
Laidunkiertoalueiden aitaaminen onnistui hyvin ja jäkälä on päässyt kasvamaan. ” | Guohtuneatnamiid áidun manai bures ja jeagil lea beassan šaddat. |
Pientä kehitettävää toki löytyy aina ”, hän arvelee. | “ Álo goittotge gávdno juoga maid sáhtášii buoridit ”, son árvala. |
Verratessaan entistä ja nykyistä poronhoitoa hän kertoo, että tokkakunnittain paimentaminen oli siinä mielessä parempi, että omaa tokkaa pystyi hallitsemaan tarkemmin eivätkä pedot päässeet tappamaan helposti. | Go veardida ovddeš ja dálá boazodoalu, de son muitala ahte siiddaid mielde guođoheapmi lei dan dáfus buoret, ahte iežas čorraga beasai buorebut hálddašit eaige borasspiret beassán goddit álkit. |
Hän sanoo, että nykyään tokkakunnittain paimentaminen ei kuitenkaan ole Lapin paliskunnan alueella mahdollista muun muassa jäkälätilanteen takia. ” | Son lohká ahte dán áiggi siiddaid mielde guođoheapmi ii leat Lappi bálgosis vejolaš jeageldili dihtii. |
Ennen oli hyvät jäkäliköt. | “ Ovdal ledje buorit jeageleatnamat. |
Silloin tokassa käytiin lähes joka päivä ja porot olivat kesympiä. | Dalle manaimet ealus meastá juohke beaivvi ja bohccot ledje lojibut. |
Suopungilla pystyi helposti heittämään kiinni poroja. | Suohpaniin sáhtii álkit njoarostit bohccuid gitta. |
Porot siirrettiin seuraavaan paikkaan umpiseen kaivamaan ”, Veikko muistelee ja jatkaa: " Porohan oli tottunut olemaan tietyllä alueella, eikä se sieltä tutulta alueelta halunnut mihinkään lähteä. | Sirddiimet bohccuid ain buhtes obbasii guohtut ”, Veikko muitala ja joatká: boazuhan lea hárjánan leat dihto guovllus, iige dat hálit oahpes guovllus gosage vuolgit. |
Tokkaa kuitenkin kierrettiin suksin, ja jos näytti siltä, että joku on karkaamassa, niin sitten käytiin kääntämässä hiihtäen takaisin tokkaan. | Čuoiggaimet goittotge ealu birra jus orui ahte muhtin boazu lei gárgideamen, dalle finaimet jorgaleamen čuoigga ruovttoluotta ellui. |
Nykypäivän poronhoitoa harjoittaessa on oikeastaan pakko tehdä jotakin muuta poronhoidon ohella. | Dán áiggi lea meastá bággu dahkat juoidá boazodoalu lassin. |
Kelkat ja mönkijät pitää vaihtaa välillä ja se on kallista. | Gielkkáid ja njealjejuvllagiid galgá leat álo muhtin gaskka molsumin ja dat lea divrras. |
Porotulot eivät pelkästään riitä niitten ylläpitoon. ” | Boazodoalu boađut eai reahkká dasa. |
Veikko muistelee omia menneitä vuosiaan ja sinne liittyviä tapahtumia. | Veikko muittaša iežas vássán jagiid ja dohko gullevaš dáhpáhusaid. |
Muistoja on paljon ja aina sattui jotain erikoista. | Muittut leat ollu ja masá juohke geardde dáhpáhuvai juoidá earenoamáš. |
Veikko muistaa entisaikaan saamen kielen vielä kuuluneen lähes kaikkialla, mutta silloinkin melko harvoin. | Veikko muitá ovdalaš áiggiid sámegiela vel gullon juohke sajis, muhto dallege oalle hárve. |
Veikko kertoo, että heillä oli kotikielenä suomi ja saame. | Veikko muitala ahte sis lei ruovttugiellan suomagiella ja sámegiella. |
Äiti puhui pohjoissaamea ja isäkin osasi, mutta vastasi jostain syystä aina suomeksi. | Eadni humai davvisámegiela ja áhččige máhtii dan, muhto vástidii juogaman sivas álot suomagillii. |
Hieman harmitellen Veikko kertoo oman saamen kielen taitonsa heikentyneen ja monien sanojen unohtuneen kun ei ole käyttänyt kieltä. | Veikko atná vehá unohassan ahte su sámegieldáidu lea hedjonan ja máŋggat sánit leat vajálduvvan go ii leat geavahan giela. |
Hän kuitenkin sanoo pärjäävänsä yhä saamen kielellä, mutta sanavarasto ei ole enää niin laaja. | Son goittotge lohká iežas ain birget sámegielain, muhto sátnerádju ii leat šat nu viiddis. |
Hän ylläpitää saamen kielen taitoaan kuuntelemalla saamen radiota. | Son doalaha iežas sámegieldáiddu guldalemiin sámi radio. |
Hän kertoo kuuntelevansa radiota ennemminkin saamen kielen takia eikä niinkään uutisten takia. | Son guldala radio earenoamážit sámegiela dihtii iige nuge ođđasiid dihtii. |
Kuunnellessaan hän muistelee kieltä ja mieleen palautuu kadonneita sanoja. | Guldalettiin son muittaša giela ja millii badjánit jávkan sánit. |
Televisiosta tulevia saamenkielisiä uutisia hän seuraa toisinaan. | Sámegielat tv-ođđasiid son čuovvu duollet dálle, muhto hejoša go ođđasat sáddejuvvojit nu maŋŋit Suomas. |
Saamelaisperinteeseen vahvasti kuulunut joikausperinne alkoi jäädä pois Veikon aikana. | Sámiid árbevieru nana luohteárbevierru báhcigođii eret Veikko áigge. |
Ennen joikaaminen kuului arkipäivään, ja lähes jokaiselle laitettiin oma joiku. | Ovdal luohti lei oassi árgabeaivvi ja measta juohke oktii biddjojuvvui iežas luohti. |
Veikolle ei enää laitettu omaa joikua, vaikka esimerkiksi hänen isällään oli oma joiku. ” | Sutnje ii šat biddjojuvvon iežas luohti, vaikko ovdamearkka dihtii su áhčis lei iežas luohti. |
Ennen vanhaan laitettiin joiku oikeastaan kaikille, mutta ei enää nykyään. | “ Ovdalaš áigge biddjojuvvui luohti rievtti mielde juohke oktii, muhto ii šat dán áiggi. |
Se joikukulttuuri vain jäi pois. ” | Dat luohtekultuvra dušše bázii eret. " |
Veikko kertoo, että ettotöissä ei joikua kuulunut ollenkaan, mutta erotuksissa sitäkin enemmän. | Veikko muitala ahte bohccuid čohkkedettiin ii gullon luohti ollenge, muhto bigálusain dađege eanet. |
Erotuksiin tuli ihmisiä eri palkisista, ja erityisesti kaikista taitavimmat joikaajat joikasivat. | Bigálusaide bohte olbmot iešguđet bálgosiin ja eandaliige buot čeahpimus juoigit juige. |
Veikolla on tapana seurata myös saamelaispolitiikkaa ja hän on seurannut jälleen ajankohtaiseksi tulleen ILO 169-sopimuksen edistymistä ja sanoo, että Norjassa on hyvä tilanne, kun siellä sopimus on jo ratifioitu. | Veikko láve čuovvut maiddái sámepolitihka ja son lea čuvvon fas áigeguovdilis ILO 169-soahpamuša ovdáneami ja lohká ahte Norggas lea buorre dilli go soahpamuš lea doppe juo ratifiserejuvvon. |
Hän tuumii, että Suomessakin olisi jo aika tehdä päätös kun se on ollut vireillä jo niin kauan. | Son jurddašallá ahte Suomasge livččii juo dilli bargat mearrádusa danin go dat lea ádjánan juo nu guhká. |
Veikko miettii hetken ja lausahtaa sitten omat terveisensä nuorille poromiehille: ” Vähitellen sitä oppii, ei sitä ole paljon neuvomista. | Veikko smiehtada oatnelanbotta ja cealká iežas dearvvuođaid nuorra badjealbmáide: “ Gal olmmoš vehážiid mielde oahppá, ii das leat nu ollu rávvemuš. |
Metsässä kun oppii kulkemaan, ja reitit mistä kuljetetaan porot. | Meahcis go oahppá johtit ja diehtá johtingeainnuid. |
Ne vanhat reitit, mistä on helppo kuljettaa. | Daid boares geainnuid gokko lea álki johtit. |
Ei siinä mitään, hyvä ja vapaa ammatti. | Ii das mihkkige, buorre ja friija ámmát. |
Et kahta samanlaista päivää näe. ” | Guokte seammálágan beaivvi it oainne. ” |