index2.php_option=com_content_task=view_id=757_lang=finnish.html.xml

Kansainvälinen artikla 8(j) työryhmä esittää alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojan kehittämistä	Riikkaidgaskasaš artikla 8(j) bargojoavku evttoha eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu suoji ovddideami
Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän kahdeksanteen kokoukseen Montrealissa.	Sámedikki ovddasteaddjit oassálaste riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku gávccát čoahkkimii Montrealis.
Työryhmän on perustanut biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokous (COP).	Bargojoavkku lea vuođđudan biodiversitehtasoahpamuša vuolláičálli riikkaid oassebeallečoahkkin (COP).
Työryhmän työtä ohjaa COP:in hyväksymä monivuotinen työohjelma artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi.	Bargojoavkku barggu jođiha COP:a dohkkehan máŋggajahkásaš bargoprográmma artikla 8(j):a ollašuhttima várás.
Työryhmän tehtävänä on työohjelman toteuttaminen sekä seuraavan biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen artikla 8(j):tä koskevien päätösten valmistelu.	Bargojoavkku bargun lea bargoprográmma ollašuhttin sihke čuovvovaš biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkima artikla 8(j):a guoski mearrádusaid válmmaštallan.
Seuraava osapuolikokous pidetään ensi syksynä Etelä-Koreassa.	Čuovvovaš oassebeallečoahkkin dollo boahtte čavčča Mátta-Koreas.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, joka osallistui työryhmän kokoukseen jo kolmatta kertaa, piti kokousta tärkeänä. ”	Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, guhte oassálasttii bargojoavkku čoahkkimii juo goalmmát geardde, doalai čoahkkima dehalažžan. ”
Kansainväliset artikla 8(j)-työryhmän kokoukset ovat tärkeitä kansallisesti ja kansainvälisesti.	Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkimat leat dehalaččat álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat.
Kokouksissa pääsee tuomaan esille Suomen saamelaisten näkemyksiä, vaikuttamaan päätöksentekoon, saa uusia ideoita perinteisen tiedon suojan parantamiseksi sekä vaihtamaan ajatuksia maailman eri alkuperäiskansojen kesken, ” puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.	Čoahkkimiin beassá buktit ovdan Suoma sámiid oainnuid, váikkuhit mearrádusbargamii, oažžut ođđa jurdagiid árbevirolaš dieđu suoji buorideapmin sihke lonuhit jurdagiid máilmmi sierra eamiálbmogiid gaskkas, ” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.
Kokoukseen osallistui kaikki saamelaiskäräjien kansallisen 8(j)-työryhmän jäsenet. ”	Čoahkkimii oassálaste buot sámedikki álbmotlaš 8(j)-bargojoavkku lahtut. ”
Kansallista toimeenpanoa ja tulevaisuutta ajatellen on ehdottoman tärkeää, että mahdollisimman moni saamelaiskäräjien edustaja kansallisesta 8(j)-työryhmästä perehtyy artikla 8(j):hin ja siihen liittyvään kansanväliseen päätöksentekoon ”, Näkkäläjärvi painottaa.	Álbmotlaš ollašuhttima ja boahttevuođa jurddašettiin lea erenomáš dehalaš, ahte nu máŋga sámedikki ovddasteaddji go vejolaš álbmotlaš 8(j)- bargojoavkkus oahpásma artikla 8(j):i ja dasa gulavaš riikkaidgaskasaš mearrádusbargamii ”, Näkkäläjärvi deattuha.
Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa.	Suoma sámedikki ovddasteaddjit oassálaste čoahkkimii Suoma stáhta delegašuvnnas.
Kokouksissa Euroopan Unionin jäsenmaat pyrkivät neuvottelemana yhteisen kannan koordinaatiokokouksissa, joihin myös saamelaiskäräjät osallistui. ”	Čoahkkimiin Eurohpa Uniovnna lahttoriikkat geahččalit gávnnahit oktasaš oainnu koordinerenčoahkkimiin, maidda maiddái sámediggi oassálasttii. ”
Olemme olleet mukana valmistelemassa Suomen kantoja kokoukseen jo kauan ennen varsinaista kokousta ja tuoneet esityksiämme mm.. Suomen vastauksiin biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle kokouksessa käsiteltävistä asioista, Näkkäläjärvi kertoi ”.	Mii leamašat fárus válmmaštallamin Suoma oainnuid čoahkkima várás juo guhká ovdal aitosaš čoahkkima ja buktán iežamet evttohusaid ee. Suoma vástádusaide biodiversitehtasoahpamuša čállingoddái čoahkkináššiin, Näkkäläjärvi muitalii ”.
Kahwanaken mohawkeja (Kanien: keha ' ka) edustanut Charles Patton antoi kokoukselle perinteisen mohawk-siunauksen ja lauloi ystävyyden laulun	Kahwanake mohawkiid (Kanien: keha ' ka) ovddastan Charles Patton attii čoahkkimii árbevirolaš mohawk-sivdnideami ja lávllui ustitvuođa lávlaga. Govva: Inga-Briitta Magga.
Kokouksen asialistalla oli kokemuksien kertominen artikla 8(j)- työryhmästä ja erityisesti siitä, miten alkuperäiskansat ovat osallistuneet biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon.	Čoahkkima áššelisttás lei vásáhusaid muitaleapmi artikla 8(j)- bargojoavkkus ja erenomážit das, mo eamiálbmogat leat oassálastán biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii.
EU- puheenjohtajamaa Liettua kertoi kokoukselle EU:n puheenvuorossa erityisesti siitä, miten artikla 8(j):tä oli toimeenpantu Suomessa.	EU- ságajođihanriika Liettua muitalii čoahkkimii EU:a sáhkavuorus erenomážit das, mo artikla 8(j):a lei ollašuhtton Suomas.
Kokoukselle kerrottiin kansallisesta biodiversiteettistrategiasta sekä perustetusta kansallisesta 8(j)-työryhmästä, jonka puheenjohtajana toimii saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.	Čoahkkimii muitaluvvui álbmotlaš biodiversitehtastrategiijas sihke vuođđuduvvon álbmotlaš 8(j)-bargojoavkkus, man ságajođiheaddjin doaimmai sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi.
Kokouksessa käsiteltiin YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin suositusta ottaa käyttöön biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa termi alkuperäiskansa ja paikallisyhteisö nykyisen alkuperäis- ja paikallisyhteisön sijasta.	Čoahkkimis gieđahallai ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma ávžžuhus váldit vuhtii biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimis tearbma eamiálbmot ja báikkálašsearvvuš dálá eamiálbmot- ja báikkálašsearvvuš sajis.
Suomi tuki terminologian muuttamista pysyvän foorumin esityksen mukaisesti uusissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä.	Suopma doarjjui terminologiija nuppástuhttima bissovaš foruma evttohusa mielde biodiversitehtasoahpamuša ođđa mearrádusain.
EU-jäsenmaat eivät olleet asiassa yksimielisiä.	EU-lahttoriikkat eai lean áššis ovttamielalaččat.
Kokous ei pysynyt tekemään asiassa ratkaisua vaan esitti YK: tekevän terminologian mahdollisesta muuttamisesta laillisen analyysin ja osapuolikokousta tekemään asiassa päätökset.”Kokouksen kyvyttömyys tehdä asiassa päätös oli alkuperäiskansoille suuri pettymys.	Čoahkkin ii bastán bargat áššis čovdosa muhto evttohii ON:id dahkat terminologiija vejolaš rievdadeamis lágalaš analyysa ja oassebeallečoahkkima bargat áššis mearrádusaid.”Čoahkkima návccahisvuohta bargat áššis mearrádusa lei eamiálbmogiidda stuorra beahttašupmi.
Terminologian muuttaminen vastaisi voimassa olevaa ihmisoikeuskäytäntöä.	Terminologiija nuppástuhttin vástidivčče fámus leahkki olmmošvuoigatvuohtageavada.
Erikoista oli, että terminologian muuttamista vastusti myös muutamat sellaiset maat, jotka olivat hyväksyneet YK:n alkuperäiskansajulistuksen ”, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi.	Mearkkalaš lei, ahte terminologiija rievdadeami vuostálaste maiddái moadde dakkár riikka, geat ledje dohkkehan ON:id eamiálbmotjulggaštusa ”, sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars muitalii.
Kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän työssä on keskusteltu useasti biodiversiteettiin liittyvän perinteisen tiedon palauttamisesta takaisin alkuperäiskansayhteisöille.	Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku barggus lea ságastallon máŋgii biodiversitehtai gulavaš árbevirolaš dieđu máhcaheamis ruovttoluotta eamiálbmotservošii.
Kokous esittääkin, että lähitulevaisuudessa järjestetään laaja kokous valmistelemaan vapaaehtoisia ohjeita perinteisen tiedon palauttamiseksi.	Čoahkkin evttohage, ahte lagašboahttevuođas lágiduvvo viiddis čoahkkin válmmaštallat eaktodáhtolaš rávvagiid árbevirolaš dieđu máhcaheapmin.
Ohjeistus tulisi seuraavan kansainvälisen 8(j)-työryhmän valmisteltavaksi ja edelleen 13 osapuolikokouksen hyväksyttäväksi. ”	Rávvagat boađášedje čuovvovaš riikkaidgaskasaš 8(j)- bargojoavkku válmmaštallamii ja viidásabbot 13 oassebeallečoahkkimii dohkkeheami várás. ”
Perinteisen tiedon palauttaminen on tärkeää monelle alkuperäiskansalle.	Árbevirolaš dieđu máhcaheapmi lea dehalaš máŋgga eamiálbmogii.
Saamelaisten perinteiseen tietoon liittyvää arkistomateriaalia on niin Suomen arkistolaitoksissa kuin ulkomaillakin runsaasti.	Sámiid árbevirolaš dihtui gulavaš arkiivamateriála lea nu Suoma arkiivalágádusain go olggoriikkainge valjis.
Suomessa tulisi aloittaa keskustelu ja selvitystyö miten arkistomateriaalia saataisiin parhaiten, esimerkiksi digitoiden, saamelaisten ulottuviin esimerkiksi saamelaisarkistoon tai saamelaismuseo Siidaan ”, saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi.	Suomas galggašii álggahit ságastallama ja čielggadeami mo arkiivamateriála boađášii buoremusat, ovdamearkan digiteremiin, sámiid olámuddui ovdamearkan sámearkiivai dahje sámemusea Siidai ”, sámedikki várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii.
Kokous pidettiin kansainvälisen ilmailujärjestön (IATA) - päämajassa.	Čoahkkin dollui riikkaidgaskasaš áibmojohtolatsearvvi (IATA) - váldokantuvrras.
Kokoukseen osallistui laaja joukko sopimuksen ratifioineiden valtioiden edustajia, tarkkailijoita sekä alkuperäiskansojen edustajia	Čoahkkimii oassálaste viidát soahpamuša ratifieren riikkaid ovddasteaddjit, dárkojeaddjit sihke eamiálbmogiid ovddasteaddjit. Govva: Inga-Briitta Magga
Kokouksessa käytiin temaattinen keskustelu biodiversiteettisopimuksen artiklojen 8(j) ja 10 (c):n yhtymäkohdista.	Čoahkkimis gevvui temáhtalaš ságastallan biodiversitehtasoahpamuša artiklaid 8(j) ja 10 (c):a guoskkahansajiin.
Artikla 10 (c) suojelee perinteistä luonnon kestävää käyttöä.	Artikla 10 (c) suodjala árbevirolaš luonddu suvdilis geavaheami.
Kokous esittää osapuolikokoukselle että se hyväksyisi toimintaohjelman tavanomaisen luonnonkäytön suojelemiseksi täydessä yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. ”	Čoahkkin evttoha oassebeallečoahkkimii ahte dat dohkkehivčče doaibmabidjoprográmma dábálaš luonddugeavahusa suodjaleapmin dievas ovttasbarggus eamiálbmogiiguin. ”
Suomessa artikla 10(c) koskee erityisesti saamelaista poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja.	Suomas artikla 10(c) guoská erenomážit sámiid boazodoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid.
On tärkeää että sekä perinteistä tietoa että tavanomaista kestävää luonnonkäyttöä tuetaan.	Lea dehalaš ahte sihke árbevirolaš diehtu ja dábálaš suvdilis luondduegeavaheapmi dorjojuvvojit.
Suomessa artikla tulee kyseeseen erityisesti saamelaisen perinteisen laidunkiertojärjestelmän turvaamisessa ”, Paltto kertoi.	Suomas artikla boahtá ovdan erenomážit sámiid árbevirolaš dálve- ja geasseeanaortnega sihkkarastimis ”, Paltto muitalii.
Kokoukseen osallistui edustajat Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä.	Čoahkkimii oassálaste ovddasteaddjit Ruoŧa ja Norgga sámedikkis.
Saamelaiskäräjät pitivät yhteisen kokouksen artikla 8(j):n toimeenpanosta kussakin valtiossa.	Sámedikkit dolle oktasaš čoahkkima artikla 8(j):a ollašuhttimis guđege riikkas.
Kokouksessa sovittiin että saamelaiskäräjät tiivistävät yhteistyötä artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi.	Čoahkkimis sohppui ahte sámedikkit lávgadit ovttasbarggu artikla 8(j):a ollašuhttima várás.
Yhteinen esitys viedään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston käsittelyyn ensi keväänä. ”	Oktasaš evttohus dolvojuvvo sámi parlamentáralaš ráđi gieđahallamii boahtte giđa. ”
Olen iloinen, että saamme yhteispohjoismaisen yhteistyön käyntiin 8(j)-asioissa.	Lean ilus, ahte fidnet davviriikkaid ovttasbarggu johtui 8(j)- áššiin.
Suomen saamelaiskäräjät on yrittänyt kehittää yhteistyötä asiassa jo aiemminkin, mutta aika ei ollut silloin siihen vielä valmis.	Suoma sámediggi lea figgan ovddidit ovttasbarggu áššis juo ovdal, muhto áigi ii leamaš dalle vel heivvolaš.
Artikla 8(j) ja perinteisen tiedon suoja liittyy myös pohjoismaiseen saamelaissopimukseen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittämiseen.	Artikla 8(j) ja árbevirolaš dieđu suodji laktása maiddái davviriikkaid sámesoahpamuššii ja sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmái.
Kansainvälinen artikla 8(j)-työryhmä esitti mm. sui generis (ainutlaatuisen) - järjestelemän luomista tilanteissa, joissa perinteistä tietoa omaava kansa asuu usean eri valtion alueella.	Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavku evttohii ee. sui generis (áidnalunddot) - vuogádaga ráhkadeami diliin, main árbevirolaš dieđu hálddašeaddji álbmot ássá máŋgga sierra riikka viidodagas.
Meidän tuleekin keskittyä SPN:ssä juuri sui generis- järjestelmän luomiseen ”, Näkkäläjärvi kertoi.	Mii galgatge bidjat deattu SPR:s justa sui generis- vuogádeami dahkamii ”, Näkkäläjärvi muitalii.
” Työ ei jää tähän.	” Bargu ii báze dása.
Esittelemme kokouksen tulokset kansalliselle artikla 8(j)-työryhmälle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.	Buktit ovdan čoahkkima bohtosiid álbmotlaš artikla 8(j)-bargojovkui, mii mearrida vejolaš joatkkadoaibmabijuin.
Kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän kokouspäätöksistä osa jäi ratkaistavaksi kokonaisuudessa COP:iin ilman työryhmän suositusta.	Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkinmearrádusain oassi báhcá šiehttanláhkai obban COP:i almmá bargojoavkku ávžžuhusa haga.
Tämä tarkoittaa sitä, että saamelaiskäräjien tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa Suomen ja EU:n kantoihin seuraavassa COP:issa ja sen valmisteluissa ”; Näkkäläjärvi painottaa.	Dát dárkkuha dan, ahte sámediggi galgá leat aktiivvalaččat fárus váikkuheamen Suoma ja EU: oainnuide čuovvovaš COP:s ja dan válmmaštallamis ”; Näkkäläjärvi deattuha.
Saamelaiskäräjien delegaatio pääsi seuraamaan kanien ’ kéha- kielen aikuispopetusta keha ' ka- kansan jäsenille.	Sámedikki delegašuvdna beasai čuovvut kanien ’ kéha- giela rávesolbmuidoahpahusa keha ' ka- álbmoga olbmuide.
Tilaisuudessa keskusteltiin alkuperäiskansakielten opetuksen ja kielten elvytyksen haasteista.	Dilálašvuođas ságastallui eamiálbmotgielaid oahpahusa ja gielaid ealáskahttima hástalusain. Govva: Inga-Briitta Magga.
Saamelaiskäräjien delegaatio vieraili kokoustauolla keha ' ka (mohawk) - Kansan kieli- ja kulttuurikeskuksessa Kahnawakessa, Montrealin eteläpuolella.	Sámedikki delegašuvdna galledii čoahkkinbottus keha ' ka (mohawk) - Álbmoga giella- ja kulturguovddážis Kahnawakes, Montreal máttabealde.
“ On tärkeää tutustua myös muiden alkuperäiskansojen kieltä ja kulttuuria tukevaan toimintaan.	“ Lea dehalaš oahpásmit maiddái eará eamiálbmogiid giela ja kultuvrra doarju doaibmamii.
Tutustuimme kieli- ja kulttuurikeskuksen toimintana ja pääsimme seuraamaan opetusta.	Oahpásmuvaimet giella- ja kulturguovddáža doaimmaide ja beasaimet čuovvut oahpahusa.
Vaikka kulttuurimme ovat erilaisia, haasteet oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi ovat samanlaisia. ”	Vaikke kultuvrrat leat sierraláganat, hástalusat iežas giela ja kultuvrra seailluheami várás leat seammáláganat. ”
Petra Magga-Vars kertoi.	Petra Magga-Vars muitalii.
Kokousten päätyttyä saamelaiskäräjien edustajat tutustuivat biodiversiteettimuseoon (Biodome), joka kuvaa Kanadan eri luontotyyppejä ja niiden eläimistöä.	Čoahkkimiid nogadettiin sámedikki ovddasteaddjit oahpásmuvve biodiversitehtamuseai (Biodome), mii ovdanbuktá Kanada sierra luondotiippaid ja daid ealliid.
Lisää tietoa biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):stä	Lasi dieđut biodiversitehtasoahpamuša artikla 8(j):s
Kokouspäätökset	Čoahkkinmearrádusat
Tiedote saamelaiskäräjien järjestämästä oheistapahtumasta 8(j)-kokouksessa	Dieđáhus sámedikki lágidan siidodáhpáhusas 8(j)-čoahkkimis
Kansallinen biodiversiteettistrategia ja - toimintaohjelma	Álbmotlaš biodiversitehtastrategiija ja - doaibmanprográmma
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan blogi, jossa hän kertoo 8(j)-kokouksen tunnelmista	Sámedikki ságajođiheaddji blogga, mas son muitala 8(j)-čoahkkima dovdamušain
Klemetti Näkkäläjärvi	Lassidieđut: