index2.php_option=com_content_task=view_id=788_lang=finnish.html.xml

Alkuperäiskansoja koskevat kansainväliset sopimukset ja julistukset Eamiálbmogiid guoski riikkaidgaskasaš soahpamušat ja julggáštusat Tämän sivun lyhytosoite on www.samediggi.fi/kvsopimukset Dán siiddu oanehis čujuhus lea www.samediggi.fi/kvsopimukset Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat valtiosopimuksia. Riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušat leat stáhtasoahpamušat. Ne ratifioidaan Suomessa säätämällä sopimuksen määräykset sisältävä asetus. Dat ratifiserejuvvojit Suomas ásahemiin soahpamuša mearrádusaid sisttisdoalli ásahus. Ihmisoikeussopimuksia tulee huomioida Suomessa uudistettaessa lainsäädäntöä, oikeuskäytännössä sekä erityisesti perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Olmmošriektesoahpamušaid galgá vuhtiiváldit Suomas go ođasmahtto láhkaásaheapmi, riektevuogádagas ja maiddái erenomážit vuođđoláhkaváljagotti bealiváldimiin. Saamelaisten tosiasiallinen suoja muodostuu kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön takaamista oikeuksista. Sámiid duođalaš suodji čohkiida riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja sisriikkalaš láhkaásaheami nannen vuoigatvuođain. Ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovat kansainväliset asiantuntijaelimet. Olmmošriektesoahpamušaid ollašuhttima gohcet riikkaidgaskasaš áššedovdiorgánat. Suomen tulee raportoida elimille säännöllisesti sopimuksen toimeenpanosta Suomessa ja siitä, miten se on ottanut huomioon kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa valvovien elimien suositukset. Suopma galgá raporteret orgánaidda jeavddalaččat soahpamuša ollašuhttimis Suomas ja das, mo dat lea vuhtiiváldán riikkaidgaskasaš soahpamušaid ollašuhttima gohcci orgánaid ávžžuhusaid. Määräaikaisraportoinnista vastaa Suomessa ulkoasianministeriö, joka kuulee eri ministeriöitä, viranomaisia, saamelaiskäräjiä ja kansalaisjärjestöjä raportin laatimista varten. Mearreáigeraporteremis vástida Suomas olgoriikkaministeriija, mii gullá sierra ministeriijaid, virgeoapmahaččaid, sámedikki ja siviilaorganisašuvnnaid raportta ráhkadeami várás. Sopimusten toimeenpanoa valvovat elimet voivat myös vierailla Suomessa ja kuulla eri sidosryhmiä raporttejaan varten. Soahpamušaid ollašuhttima gohcci orgánat sáhttet maiddái galledit Suomas ja gullat sierra čanasjoavkkuid raporttaid várás. Valtioiden määräaikaisraporttien lisäksi elimet vastaanottavat alkuperäiskansoilta ja kansalaisjärjestöjä lausuntoja ja näkemyksiä sopimusten toimeenpanosta. Stáhtaid mearreáigeraporttaid lassin orgánat vuostáiváldet eamiálbmogiin ja siviilaorganisašuvnnain cealkámušaid ja oainnuid soahpamušaid ollašuhttimis. Saamelaiskäräjät raportoi ministeriöille ja suoraan ihmisoikeuksia valvoville elimille saamelaisten oikeuksista ja kanslianvälisten sopimusten toimeenpanosta. Sámediggi raportere ministeriijaidda ja njuolgga olmmošrivttiid gohcci orgánaidda sámiid vuoigatvuođaid ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid ollašuhttimis. Lausunnoissaan saamelaiskäräjät esittää kansallisen lainsäädännön kehittämistä kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksia valvovien elinten suositusten mukaisesti. Cealkámušain sámediggi evttoha sisriikkalaš láhkaásaheami ovddideami riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja olmmošrivttiid gohcci orgánaid ávžžuhusaid mielde. Saamelaiskäräjät myös osallistuu ihmisoikeuksia käsittelevien kansainvälisten sopimusten laadintaan. Sámediggi maiddái oassálastá olmmošrivttiid gieđahalli riikkaidgaskasaš soahpamušaid ráhkadeapmái. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) sopimukset Ovttastuvvan našuvnnaid (ON) soahpamušat (KP-sopimus) KP-soahpamuš vuonna 1976. Suopma lea ratifiseren siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (KP-soahpamuš) jagi 1976. KP-sopimus on osa Suomen oikeusjärjestelmää, ja on voimassa laintasoisena ja siten välittömästi sovellettava ja sitova oikeuslähde. KP-soahpamuš lea Suoma riektevuogádaga oassi, ja lea fámus lágadásis ja daninassii njuolgga heiveheamis ja čadni riektegeavat. KP-sopimuksen toimeenpanoa valvoo YK:n ihmisoikeuskomitea. KP-soahpamuša ollašuhttima gohcá ON:id olmmošriektekomitea. Sopimuksen mukaan myös yksityishenkilöt voivat valittaa ihmisoikeuskomitealle KP-sopimuksen rikkomuksista. Soahpamuša mielde maiddái priváhtaolbmot sáhttet váidalit olmmošriektekomiteai KP-soahpamuša rihkkumušain. Sopimuksen 1 artikla takaa kaikille kansoille itsemääräämisoikeuden, jonka nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä. Soahpamuša 1 artikla dáhkida buot álbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođa, man vuođul dat mearridit friija politihkalaš doaladuvvama ja ollašuhttet friija ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid ovddideami. Ihmisoikeuskomitea on vahvistanut, että sopimuksen 1 artikla koskee myös alkuperäiskansoja. Olmmošriektekomitea lea nannen, ahte soahpamuša 1 artikla guoská maiddái eamiálbmogiid. KP-sopimuksen 27 artiklan mukaan niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. KP-soahpamusa 27 artikla mielde daid riikkain, gos leat álbmotlaš, oskkusearvvi dahje gielalaš vehádagat, dakkár vehádagaide gulavaš olbmuin ii oaččo gieldit vuoigatvuođa ovttas joavkku eará lahtuiguin návddašit iežas kultuvrras, dovddastit ja ollašuhttit iežas oskku dahje geavahit iežas giela. Artikla turvaa saamelaisten oikeuden nauttia yhdessä ryhmänsä kanssa omasta kulttuuristaan. Artikla sihkkarastá sámiid vuoigatvuođa návddašit ovttas joavkkuin iežas kultuvrras. Ihmisoikeuskomitea on KP-sopimuksen 27 artiklan tulkinnan osalta katsonut, että säännöksessä tarkoitettua kieltämistä voi olla esimerkiksi sellainen maan tai luonnonvarojen kilpaileva käyttö, joka estää alkuperäiskansojen elinkeinojen menestymisen alueella. Olmmošriektekomitea lea KP-soahpamuša 27 artikla tulkoma oasil geahččan, ahte seađanjuolggadusas dárkkuhuvvon gieldin sáhttá leat ovdamearkan dakkár eatnama dahje luondduriggodagaid gilvaleaddji geavaheapmi, mii eastá eamiálbmogiid ealáhusaid ceavzima guovllus. YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 1994 antaman yleiskommentin nro 23 (50) mukaan sopimuksen artikla 27 edellyttää sanamuodostaan huolimatta myös positiivisia erityistoimia vähemmistöön kuuluvien kulttuurioikeuksin suojelemiseksi. ON:id olmmošriektekomitea jagi 1994 addin oktasaškommeantta nr 23 (50) mielde soahpamuša artikla 27 eaktuda sátnehámis fuolakeahttá maiddái positiivvalaš sierradoaimmaid vehádahkii gulavaš kulturvuoigatvuođaid suodjaleapmin. Yleiskommentin mukaan alkuperäiskansojen kulttuurimuodon katsotaan kattavan myös niiden maan käyttöön perustuvan elämäntavan ja perinteiset elinkeinot kuten metsästyksen, kalastuksen ja poronhoidon. Oktasaškommeantta mielde eamiálbmogiid kulturhápmi gehččojuvvo ahte gokčá maiddái sin eanageavaheapmái vuođđudeaddji eallinvuogi ja árbevirolaš ealáhusaid nugo meahcástusa, guolástusa ja boazodoalu. Kulttuurin suojeleminen edellyttää myös, että vähemmistöyhteisöjen edustajat saavat tehokkaasti osallistua heihin vaikuttavaan päätöksentekoon. Kultuvrra suodjaleapmi eaktuda maiddái, ahte vehádatservošiid ovddasteaddjit ožžot beaktilit oassálastit sidjiide váikkuheaddji mearrádusbargamii. TSS-sopimus TSS-soahpamuš ) vuonna 1976. Suopma lea ratifiseren ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (T SS-soahpamuš) jagi 1976. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea ( Soahpamuša ollašuhttima gohcá ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid komitea (TSS-komitea). Suomi on ratifioinut sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan yksilövalituksista ja se Suopma lea ratifiseren soahpamuša molssaevttolaš beavdegirjji eaŋkalolbmo váidalusain ja dat boahtá fápmui 30.4.2014. Valituksia voivat tehdä yksityishenkilöt tai yksityishenkilöiden ryhmät, jotka väittävät kyseisen sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksessa tunnustettuja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksiaan, (2 artikla). Váidalusaid sáhttet dahkat eaŋkalolbmot dahje priváhtaolbmuid joavkkut, geat čuoččuhit máinnašuvvon soahpamušriikka loavkidan sin oktasašsoahpamušas dovddastuvvon ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehušlaš vuoigatvuođaid, (2 artikla). Valitukset tehdään TSS-komitealle (1 artikla). Váidalusat dahkkojuvvojit TSS-komiteai (1 artikla). Sopimuksen artikla 1 on samanlainen KP-sopimuksen 1 artiklan kanssa taaten kansoille itsemääräämisoikeuden. Soahpamuša artikla 1 lea seammalágan KP-soahpamuša 1 artiklain dáhkidemiin álbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođa. Sopimuksen artikla 15 takaa jokaiselle oikeuden osallistua kulttuurielämään, nauttia sen eduista sekä nauttia tieteellisten, kirjallisten tai taiteellisten tuotteidensa henkisille ja aineellisille eduille suodusta suojasta. Soahpamuša artikla 15 dáhkida juohkehažžii vuoigatvuođa oassálastit kultureallimii, návddašit dan ovdduin sihke návddašit suojis, mii lea addon vuoiŋŋalaš ja materiálalaš ovdduide guoskkadin dieđalaš, čálalaš dahje dáiddalaš buktagiid. Rotusyrjintäsopimus Nállevealahansoahpamuš Vuonna 1970 Jagi 1970 ratifiserejuvvon buotlágan nállevealaheami eretváldima guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš suodjala ovttaskas olbmuid etnihkalaš duogážii vuođđudeaddji vealaheamis. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo rotusyrjintäkomitea. Soahpamuša ollašuhttima gohcá nállevealahankomitea. Sopimuksen 1 artikla kieltää rotuun, ihonväriin, syntyperään tai etnisyyteen perustuvan syrjinnän. Soahpamuša 1 artikla gieldá nállái, liikeivdnái, sohka- dahje etnihkalaš duogážii vuođđudeaddji vealaheami. Artiklan mukaan rotusyrjinnäksi ei ole katsottava sellaisia erityisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksen on turvata näiden ryhmien ja yksilöiden yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet nauttia ja käyttää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Artikla mielde nállevealaheapmin ii galgga geahččat dakkár sierranas doaibmabijuid, maid dárkkuhussan lea sihkkarastit dáid joavkkuid ja ovttaskas olbmuid ovttalágan vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid návddašit ja geavahit olmmošrivttiid ja vuođđoluomusvuođaid. Sopimuksen 2 artiklan mukaan valtioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin rotusyrjinnän poistamiseksi ja kieltämään rotuvihaan yllyttämisen (artikla 4). Soahpamuša 2 artikla mielde stáhtat galget álgit doaibmabijuide nállevealaheami eretváldimin ja gieldit nállevaššái oalgguheami. Lasten oikeuksien yleissopimus (artikla 4). Suomi liittyi lasten oikeuksien Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš vuonna 1991. Suopma searvvai mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuššii jagi 1991. Sopimuksen noudattamista ja lapsen oikeuksien toteutumista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea. Soahpamuša čuovvuma ja máná vuoigatvuođaid ollašuvvama čuovvu ON:id máná vuoigatvuođaid komitea. Sopimus koskee alle 18-vuotiata. Soahpamuš guoská vuollái 18-jahkásaččaid. Suomessa lasten oikeuksien toteutumista seuraa ja edistää lapsiasiavaltuutettu. Suomas mánáid vuoigatvuođaid ollašuvvama čuovvu ja ovddida mánáidáittardeaddji. Sopimuksen 30 artikla on samansisältöinen kuin KP-sopimuksen 27 artikla. Soahpamuša 30 artikla lea seamma sisdoallosaš go KP-soahpamuša 27 artikla. Artiklan mukaan alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. Artikla mielde eamiálbmogii gulavaš mánás ii oaččo gieldit vuoigatvuođa návddašit ovttas joavkku eará lahtuiguin iežas kultuvrras, dovddastit ja ollašuhttit iežas oskku dahje geavahit iežas giela. Sopimuksen 2 artikla kieltää lasten syrjinnän heidän mm. kielen ja syntyperän perusteella. Soahpamuša 2 artikla gieldá mánáid vealaheami omd. sin giela ja etnihkalaš duogáža vuođul. Sopimuksen 17 artiklan mukaan valtioiden on taattava että lapset saavat tietoa monista eri lähteistä Valtioiden tulee rohkaista tiedotusvälineitä kiinnittämään erityistä huomiota tai alkuperäiskansalasten kielellisiin tarpeisiin. Soahpamuša 17 artikla mielde stáhtat galget dáhkidit ahte mánát ožžot dieđu máŋggain sierra gálduin. Stáhtat galget roahkasmahttit mediaid giddet erenomáš fuopmášumi eamiálbmotmánáid gielalaš dárbbuide. Sopimuksen 29 artiklan mukaan lasten opetuksen tulee perustua mm. ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen ja kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja kohtaan. Soahpamuša 29 artikla mielde mánáid oahpahus galgá vuođđuduvvat ee. olmmošrivttiid ja vuođđoluomusvuođaid sihke ON:id vuođđogirjji prinsihpaid gudnejahttima ovddideapmái ja gudnejahttima ovddideapmái máná vánhemiid, iežas čuvgehuslaš identitehta, giela ja árvvuid hárrái. Kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista käsittelevä yleissopimus Buot nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli oktasašsoahpamuš Suomessa vuonna 1986. Soahpamuš ratifiserejuvvui Suomas jagi 1986. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea. Soahpamuša ollašuhttima gohcá nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli komitea. Sopimus ei sisällä erityisesti alkuperäiskansanaisia koskevia määräyksiä, mutta sopimuksen toimeenpanoa valvova komitea on suosituksissaan kiinnittänyt erityisesti huomiota alkuperäiskansanaisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaelämään ja saada tasa-arvoista palvelua ja kohtelua. Soahpamuš ii sisttisdoala erenomážit eamiálbmotnissoniid guoski mearrádusaid, muhto soahpamuša ollašuhttima gohcci komitea lea ávžžuhusain gidden erenomážit fuopmášumi eamiálbmotnissoniid seammalágan vejolašvuođaide oassálastit servodateallimii ja oažžut dásseárvosaš bálvalusa ja meannudeami. Sopimus kieltää naisten syrjinnän ja velvoittaa edistämään naisten tasa-arvon toteutumista. Soahpamuš gieldá nissoniid vealaheami ja geatnegahttá ovddidit nissoniid dásseárvvu ollašuvvama. Biodiversiteettisopimus Biodiversitehtasoahpamuš astui Suomessa voimaan vuonna 1994. Biologalaš máŋggahámatvuođa guoski oktasašsoahpamuš bođii Suomas fápmui jagi 1994. Sopimuksen toimeenpanoa ei valvo ihmisoikeussopimuksista poiketen erityinen komitea. Soahpamuša ollašuhttima ii goze sierranas komitea mii spiehkkasa olmmošriektesoahpamušain. Sopimuksen toimeenpanon seuraamiseksi ja sopimuksen kehittämiseksi sopimuksen ratifioineet valtiot (osapuolet) pitävät kahden vuoden välein osapuolikokouksia. Soahpamuša ollašuhttima čuovvuma ja soahpamuša ovddideami dihtii soahpamuša ratifiseren stáhtat (oassebealit) dollet guovtte jagi gaskkaid oassebeallečoahkkimiid. Sopimuksen toimeenpanoa seurataan maaraportein. Soahpamuša ollašuhttin čuvvojuvvo riikkaid raporttaid bokte. iodiversiteettistrategian ja sitä tukevan toimintaohjelman avulla Suomas soahpamuš ollašuhtto luonddusuodjalanláhkaásaheamis sihke stáhtaráđi dohkkehan biodiversitehtastrategiija ja dan doarju doaibmanprográmma vehkiin. Sopimuksen toimeenpanoa edistää eri sidosryhmien edustajista koostuva nk. biodiversiteettityöryhmä sekä sen alainen artikla 8(j)-asiantuntijatyöryhmä. Soahpamuša ollašuhttima ovddidit sierra čanasjoavkkuid ovddasteaddjiin čohkiidan ng. biodiversitehtabargojoavku sihke dan vuollásaš artikla 8(j)-áššedovdibargojoavku. Suomessa sopimuksen alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjä käsittelevät artiklat koskevat saamelaisia. Suomas soahpamuša eamiálbmot- ja báikkálašservošiid gieđahalli artiklat gusket sámiid. Sopimuksen artikla 8(j) velvoittaa Suomea kunnioittamaan, suojelemaan ja ylläpitämään saamelaisten biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää tietämystä sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista. Soahpamuša artikla 8(j) geatnegahttá Suoma gudnejahttit, suodjalit ja doalahit sámiid biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti diđolašvuođa sihke duvdit dán diđolašvuođa, innovašuvnnaid ja geavadiid anus ožžojuvvon ávkkiid dássebeallálaš juohkima. Artikla 10(c) edellyttää, että Suomi suojelee ja kannustaa biologisten resurssien perinteistä käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin. Artikla 10(c) eaktuda, ahte Suopma suodjala ja doarju biologalaš resurssaid árbevirolaš geavaheami árbevirolaš kultuvrralaš dábiid mielde, mat heivejit suodjaleami ja suvdilis geavaheami gáibádusaide. ILO:n yleissopimus nro 111 työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä ILO oktasašsoahpamuš nr 111 bargomárkaniin ja ámmáha ollašuhttima oktavuođas dáhpáhuvvan vealaheamis Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1970 (SopS 63/1970). Suopma ratifiserii soahpamuša jagi 1970 (SopS 63/1970). Sopimus on hyväksytty vuonna 1958 Soahpamuš lea dohkkehuvvon jagi 1958. Sopimus käsittelee syrjinnän kieltoa työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä. Soahpamuš gieđahallá vealaheami gildosa bargomárkaniin ja ámmáha ollašuhttima oktavuođas. Sopimus kieltää mm.. Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä (1 artikla). Soahpamuš gieldá ee. Etnihkalaš duogážii vuođđudeaddji vealaheami bargomárkaniin ja ámmáha ollašuhttima oktavuođas (1 artikla). Sopimuksen artiklan 5 mukaan erityisiä suojelu- ja auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä ILO:n sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä. Soahpamuša artikla 5 mielde sierra suodjalan- ja veahkehandoaibmabijuid, maidda galgá álgit ILO:a soahpamušaid dahje ávžžuhusaid dihte, ii galgga doallat vealaheaddjin. Lisäksi samassa artiklassa nimenomaisesti määrätään, että syrjintänä ei pidetä sellaisia erityistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sellaisten henkilöiden tarpeiden turvaamiseksi, jotka tarvitsevat erityistä apua tai tukea esimerkiksi kulttuurisen asemansa perusteella. Lassin seamma artiklas namalassii mearriduvvo, ahte veaheapmin ii galgga doallat dakkár sierradoaibmabijuid, mat leat anolaččat dakkár olbmuid dárbbuid sihkkarastima dihte, geat dárbbašit sierra veahki dahje doarjaga ovdamearkan kultuvrralaš sajádaga vuođul. Suomen EU:n liittymissopimuksen pöytäkirja nro 3 saamelaisista Suoma EU:a searvansoahpamuša beavdegirji nr 3 sámiin isäpöytäkirja nro 3 käsittelee saamelaisten oikeuksia. Suoma EU:a s earvansoahpamuša lassibeavdegirji nr 3 gieđahallá sámiid vuoigatvuođaid. Pöytäkirja on osa EU:n perussopimusta eli nk. Lissabonin sopimusta. Beavdegirji lea EU:a vuođđosoahpamuša oassi dahjege ng. Lissabon soahpamuš. Pöytäkirja tunnustaa, että Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden. Beavdegirji dovddasta, ahte Suomas, Norggas ja Ruoŧas leat sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođaid vuođul anus geatnegasvuođat ja čatnasumit sámiid ektui. Sopimusosapuolet myös ottavat huomioon, että Suomi, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseen ja kehittämiseen ja katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista, kuten poronhoidosta, saamelaisten perinteisillä asuinalueilla. Soahpamušoassebealit maiddái vuhtiiváldet, ahte Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmái ja ovddideapmái ja gehččet, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, nugo boazodoalus, sámiid árbevirolaš ássanguovlluin. Lisäpöytäkirjan 1 mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla. Lassibeavdegirjji 1 mielde dan easttekeahttá, mii EY:a vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide oažžu mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin. Sopimuksen artiklan 2 mukaan pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi Soahpamuša artikla 2 mielde beavdegirjji sáhttá viiddidit guoskat earáge árbevirolaš sámeealáhusaide gulavaš sámiid oktovuoigatvuođaid daid vuostásaš ovdáneami vuhtiiváldima várás Euroopan Neuvoston sopimukset Eurohpa Ráđi soahpamušat Euroopan ihmisoikeussopimus Eurohpá olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš hyväksyttiin vuonna 1950 ja astui voimaan vuonna 1953. dohkkehuvvui jagi 1950 ja bođii fápmui jagi 1953. Sopimusta on täydennetty ja muutettu lisäpöytäkirjoilla. Soahpamuš lea dievasmahtton ja rievdaduvvon lassibeavdegirjjiin. Sopimus koskee Euroopan Neuvoston jäsenmaita. Soahpamuš guoská Eurohpá ráđi lahttoriikkaid. Euroopan neuvostoon kuuluu 47 valtiota, joista 28 Euroopan unionin jäsenmaata. Eurohpá ráđđái gullet 47 riikka, main 28 Eurohpá uniovnna lahttoriikka. Euroopan neuvosto on poliittinen ja ihmisoikeusjärjestö. Eurohpá ráđđi lea politihkalaš ja olmmošvuoigatvuohta-organisašuvdna. Sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuvat takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle ihmiselle sopimuksessa turvatut oikeudet ja vapaudet. Soahpamuššii searvan riikkat čatnasit sihkkarastit juohke lágageavahanváldái gulavaš olbmui soahpamušas sihkkaraston vuoigatvuođaid ja luomusvuođaid. Ihmisoikeussopimuksessa turvatut oikeudet kuuluvat siis kaikille, myös ulkomaalaisille riippumatta esimerkiksi siitä, ovatko he jonkin muun Euroopan neuvoston jäsenvaltion kansalaisia. Olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas sihkkaraston vuoigatvuođat gullet nappo buohkaide, maiddái olgoriikkalaččaide fuolakeahttá ovdamearkan das, leatgo sii muhtin eará Eurohpá ráđi lahttoriikka riikkavuložat. Sopimuksen toteutumista valvoo Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin, joka ratkaisee yksilövalituksia. Soahpamuša ollašuhttima gohcá Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtaduopmostuollu, mii čoavdá eaŋkalolbmo váidalusaid. Sopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan. Soahpamuša 8 artikla mielde juohkehaččas lea vuoigatvuohta priváhta- ja bearašeallima suodjái. Sopimuksen 14 §:n mukaan kielletään syrjintä. Soahpamuša 14 §:a mielde gildojuvvo vealaheapmi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tulkinnut sopimuksen 14 artiklaa. Eurohpá olmmošvuoigatvuohtaduopmostuollu lea tulkon soahpamuša 14 artikla. Thlimmenos-tapauksessa vuonna 2000 tuomioistuin on ratkaissut että 14 artiklan mukaista oikeutta olla tulematta syrjityksi ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien nauttimisessa loukataan, kun valtiot kohtelevat eri tavalla samankaltaisessa tilanteessa olevia ihmisiä ilman objektiivista ja kohtuullista perustetta. Thlimmenos-dáhpáhusas jagi 2000 duopmostuollu lea čoavdán ahte 14 artikla mieldásaš vuoigatvuođa leat boađikeahttá vealahuvvot olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas nannejuvvon vuoigatvuođaid návddašeamis loavkiduvvo, go stáhtat gieđahallet sierra láhkai seammalágan dilis leahkki olbmuid almmá objektiivvalaš ja govttolaš vuođustusa haga. Oikeutta olla tulematta syrjityksi ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien nauttimisessa loukataan myös, kun valtiot ilman objektiivista ja kohtuullista perustetta kieltäytyvät kohtelemasta eri tavoin ihmisiä, jotka ovat merkityksellisellä tavalla erilaisessa tilanteessa. Vuoigatvuođa leat boađikeahttá vealahuvvot olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas nannejuvvon vuoigatvuođaid návddašeamis loavkiduvvo maiddái, go stáhtat gieđahallet sierra láhkai mearkkašahtti earálágan dilis leahkki olbmuid almmá objektiivvalaš ja govttolaš vuođustusa haga. Vähemmistöpuitesopimus Vehádatrápmasoahpamuš Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva Álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski yleissopimus oktasašsoahpamuš ratifioitiin Suomessa vuonna 1998. ratifiserejuvvui Suomas jagi 1998. Sopimuksen toimeenpanoa seuraa asiantuntijoista koostuva neuvoa-antavatakomitea. Soahpamuša ollašuhttima čuovvu áššedovdiin čohkiidan rávvenkomitea. Komitea antaa suosituksensa sopimuksen toimeenpanemiseksi ministerineuvostolle. Komitea addá ávžžuhusa soahpamuša ollašuhttima várás ministtarráđđái. Ministerineuvosto antaa komitean suositusten pohjalta suositukset jäsenvaltioille sopimuksen toimeenpanemiseksi. Ministtarráđđi addá komitea ávžžuhusaid vuođul ávžžuhusaid lahttoriikkaide soahpamuša ollašuhttima várás. Sopimus käsittelee kansallisten vähemmistöjen kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Soahpamuš gieđahallá álbmotlaš vehádagaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. Saamelaiset luetaan kansalliseksi vähemmistöksi sopimuksen piirissä kuten esimerkiksi romanit ja suomenruotsalaisetkin. Sámit gehččojit álbmotlaš vehádahkan soahpamuša olis nugo ovdamearkan románat ja suomaruoŧŧelaččatge. Sopimuksen viidennessä artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat edistämään olosuhteita, jotka ovat tarpeellisia, jotta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt voivat ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä säilyttää identiteettinsä oleelliset perustekijät: heidän uskontonsa, kielensä, perinnäistapansa ja kulttuuriperintönsä. Soahpamuša viđát artiklas soahpamušoassebealit čatnasit ovddidit diliid, mat leat dárbbašlaččat, vuoi álbmotlaš vehádagaide gulavaš olbmot sáhttet doalahit ja ovddidit kultuvrra sihke seailluhit identitehta dehalaš vuođđodahkkiid: sin oskkoldaga, giela, árbevieru ja kulturárbbi. Artikla myös edellyttää valtioiden suojelevan kansallisia vähemmistöjä vastentahtoiselta sulauttamiselta. Artikla maiddái eaktuda ahte stáhtat suodjalit álbmotlaš vehádagaid vuostemielalaš suddadahttimis. Artikla 6 edellyttää valtion ryhtyvän toimenpiteisiin sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka voivat joutua syrjinnän tai vihamielisyyden kohteeksi mm. etnisen alkuperän ja kielen perusteella. Artikla 6 eaktuda, ahte stáhta álgá doaibmabijuide dakkár olbmuid suodjaleami várás, geat sáhttet gártat vealaheami dahje vaši čuozáhahkan ee. etnihkalaš duogáža ja giela vuođul. Sopimuksen artikla 10 takaa saamelaisille oikeuden käyttää saamen kieltä yksityisesti ja julkisesti, suullisesti ja kirjallisesti sekä oppia omaa kieltään (artikla 14). Soahpamuša artikla 10 dáhkida sámiide vuoigatvuođa geavahit sámegiela priváhta ja almmolaš oktavuođain, njálmmálaččat ja čálalaččat sihke oahppat iežaset giela (artikla 14). Kansallisella vähemmistöön kuuluvalla henkilöllä on myös oikeus käyttää omakielisiä nimiään (11 artikla). Álbmotlaš vehádahkii gulavaš olbmos lea maiddái vuoigatvuohta geavahit iežasgielat namaid (11 artikla). Valtioiden on myös ryhdyttävä toimiin opetuksen ja tutkimuksen alalla kansallisten vähemmistöjensä kulttuuria, historiaa, kieltä ja uskontoa koskevan tiedon vaalimiseksi. Stáhtat galget maiddái álgit doaimmaide oahpahusa ja dutkamuša suorggis álbmotlaš vehádagaid kultuvrra, historjjá, giela ja oskkoldaga guoski dieđu gáhttema várás. Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva peruskirja Guovllu- ja vehádatgielaid guoski vuođđogirji Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva Guovllu- ja vehádatgielaid guoski Eurooppalainen peruskirja Eurohpalaš vuođđogirji astui voimaan Suomessa vuonna 1998. bođii fápmui Suomas jagi 1998. Sopimuksen tavoitteena on suojella pieniä katoamassa olevia kieliä, joita sopimusvaltioiden kansalaiset perinteisesti käyttävät valtioissaan. Soahpamuša ulbmilin lea suodjalit smávva gielaid, mat leat jávkamin ja maid soahpamušriikkaid riikkavuložat árbevirolaččat geavahit riikkain. Peruskirja ei siten koske esimerkiksi maahanmuuttajien kieliä. Vuođđogirji ii dasto guoskka ovdamearkan sisafárrejeaddjiid gielaid. Sopimuksen toimeenpanoa seuraa asiantuntijakomitea, joka antaa suosituksensa Euroopan Neuvoston ministerikomitealle. Soahpamuša ollašuhttima čuovvu áššedovdikomitea, mii addá ávžžuhusaid Eurohpá Ráđi ministtarkomiteai. Komitea antaa suositukset jäsenvaltioille sopimuksen toimeenpanemiseksi. Komitea addá ávžžuhusaid lahttoriikkaide soahpamuša ollašuhttima várás. Sopimuksen artiklassa 7 valtiot sitoutuvat luomaan olosuhteet, jotka mahdollistavat vähemmistökielen säilymisen ja sitoutuvat poistamaan rajoitukset, jotka estävät vähemmistökieliä menestymästä. Soahpamuša artiklas 7 riikkat čatnasit láhčit diliid, mat dahket vejolažžan vehádatgielaid seailuma ja čatnasit eretváldit ráddjehusaid, mat estet vehádatgielaid ceavzima. Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevia erityistoimia ei katsota laajemmin käytettyjä kieliä puhuvan väestön syrjinnäksi, jos näiden toimien tavoitteena on edistää tasa-arvoa kyseistä kieltä käyttävien ja muun väestön välillä tai asianmukaisesti huomioida näiden kielien erityisasema. Guovllugielaid dahje vehádatgielaid guoski sierradoaimmat eai gehččojuvvo viidásabbot geavahuvvon gielaid hálli álbmoga vealaheapmin, juos dáid doaimmaid ulbmilin lea ovddidit dásseárvvu guoskevaš gielaid geavaheaddjiid ja eará álbmoga gaskkas dahje áššáigulavaččat vuhtiiváldit dáid gielaid sierrasajádaga. Artikla edellyttää valtioiden huolehtivan siitä, ettei olemassa olevat tai uudet hallinnolliset rajat muodosta estettä vähemmistökielen edistämiselle. Artikla eaktuda, ahte stáhtat fuolahit das, ahte gávdnomis leahkki dahje ođđa hálddahuslaš ráját eai eastte vehádatgiela ovddideami. Artikla 8 edellyttää että vähemmistökielisille on saatavissa omakielistä koulutusta esi-, perus-, toisen asteen ja korkeakouluopetuksessa sekä varmistamaan alueellisten kielten tai vähemmistökielten taustalla olevan historian ja kulttuurin opetuksen. Artikla 8 eaktuda ahte vehádatgiellagiidda leat oažžumis iežasgielat skuvlejupmi ovda-, vuođđo-, nuppi dási ja allaskuvlaoahpahusas sihke sihkkarasto guovllugielaid dahje vehádatgielaid duogážis leahkki historjjá ja kultuvrra oahpahus. Artiklojen 9 ja 10 mukaan vähemmistökieltä tulee voida käyttää oikeus-, hallinto- ja viranomaisasioinnissa. Artiklaid 9 ja 10 mielde vehátdagielaid galgá sáhttit geavahit riekte-, hálddahus- ja virgeoapmahašáššedikšumis. Valtioiden tulee myös varmistaa, että valtiossa on vähemmistökielisiä joukkoviestimiä (artikla 11). Stáhtat galget maiddái sihkkarastit, ahte stáhtas leat vehádatgielat joavkomediat (artikla 11). Maisemayleissopimus Duovddaoktasašsoahpamus Eurooppalainen maisemayleissopimus Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamu astui Suomessa voimaan vuonna 2006. š bođii Suomas fápmui jagi 2006. Sopimuksen näkyvin vaikutus on ollut Eurooppalaisen maisemapalkinnon myöntäminen. Soahpamuša čielgaseamos váikkuhus leamašan Eurohpalaš duovddabálkkašumi mieđiheapmi. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo asiantuntijakomitea ja ministerikomitea. Soahpamuša ollašuhttima gohcá áššedovdikomitea ja ministtarkomitea. Suomessa sopimusta on toimeenpantu mm. luonnonsuojelulaissa. Suomas soahpamuš lea ollašuhtton ee. luonddusuodjalanlágas. Maisemayleissopimuksen 5 artiklassa kukin sopimuspuoli sitoutuu mm. tunnustamaan lainsäädännössään maisemat olennaiseksi osaksi ihmisten ympäristöä, yhteisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuuden ilmentymäksi ja identiteettinsä perustaksi, laatimaan ja toteuttamaan erityistoimenpiteiden avulla maisemansuojeluun, - hoitoon ja - suunnitteluun tähtäävää maisemapolitiikkaa sekä sisällyttämään maisemanäkökohdat alue- ja kaupunkisuunnittelupolitiikkaansa sekä kulttuuri-, ympäristö-, maatalous-, sosiaali- ja talouspolitiikkaansa ja muihin toimintaohjelmiin. Duovddaoktasašsoahpamuša 5 artiklas guđege soahpamušoassebealli čatnasa ee. dovddastit láhkaásaheamis duovdagiid olbmuid birrasa dehalaš oassin, oktasaš kultur- ja luondduárbbi máŋggahámatvuođa albmoneapmin ja identitehta vuođđun, ráhkadit ja ollašuhttit sierradoaibmabijuid vehkiin duovddasuodjaleapmái, - dikšumii ja - plánemii figgi duovddapolitihka sihke bidjat duovddaperspektiivvaid guovlo- ja gávpotplánenpolitihkai sihke kultur-, biras-, eanadoallo-, sosiála- ja ekonomiijapolitihkai ja eará doaibmanprográmmaide. Sopimusosapuolet voivat ottaa käyttöön menettelytapoja, joiden mukaisesti yleisö, paikallis- ja alueviranomaiset ja muut asianosaiset voivat osallistua tämän maisemapolitiikan määrittelemiseen ja toteuttamiseen. Soahpamušoassebealit sáhttet váldit atnui meannudanvugiid, maid mielde álbmot, báikkálaš- ja guovlovirgeoapmahaččat ja eará áššeosolaččat sáhttet oassálastit dán duovddapolitihka meroštallamii ja ollašuhttimii. Artiklassa 9 sopimusosapuolet kannustavat valtioiden rajat ylittävää paikallis- ja alueyhteistyötä ja tarvittaessa valmistelevat ja toteuttavat yhteisiä maisemaohjelmia. Artiklas 9 soahpamušoassebealit movttiidahttet stáhtaid rájáid rasttildeaddji báikkálaš- ja guovloovttasbarggu ja dárbbu mielde válmmaštallet ja ollašuhttet oktasaš duovddaprgrámmaid. Unescon sopimukset Unesco soahpamušat Kulttuuri-ilmauksien suojelusopimus Kulturalbmabuktojumiid suodjalansoahpamuš Kulttuuri-ilmauksien Kulturalbmabuktojumiid on astunut Suomessa voimaan vuonna 2007. lea boahtán Suomas fápmui jagi 2007. Kulttuuri-ilmauksien suojelusopimuksen tavoitteena on suojella ja edistää kulttuurien moninaisuutta (1 artikla). Kulturalbmabuktojumiid suodjalansoahpamuša ulbmilin lea suodjalit ja ovddidit kultuvrraid máŋggahámatvuođa (1 artikla). Sopimuksen mukaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojeleminen ja edistäminen edellyttää kaikkien kulttuurien, myös vähemmistöön kuuluvien henkilöiden ja alkuperäiskansojen kulttuurien yhdenvertaisuuden ja kunnioittamisen tunnustamista (2 artikla). Soahpamuša mielde kulturalbmabuktojumiid suodjaleapmi ja ovddideapmi eaktudit buot kultuvrraid, maiddái vehádahkii gulavaš olbmuid ja eamiálbmogiid kultuvrraid ovttaveardásašvuođa ja gudnejahttima dovddasteami (2 artikla). Sopimusosapuolten tulee ryhtyä toimiin kulttuuri-ilmauksien suojelemiseksi ja turvaamiseksi (6 artikla). Soahpamušoassebealit galget álgit doaimmaide kultur-albmabuktojumiid suodjaleami ja sihkkarastima várás (6 artikla). Suojelusopimus määrittää kulttuuri-ilmaisut yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luovuuden tuloksena syntyneiksi ilmaisuiksi, joilla on kulttuurinen sisältö (4 artikla). Suodjalansoahpamuš meroštallá kulturalbmabuktojumiid eaŋkalolbmuid, joavkkuid ja servošiid kreatiivva boađusin šaddan albmabuktojupmin, main lea kultuvrralaš sisdoallu (4 artikla). Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat). Sámekultuvrras árbevirolaš kulturalbmabuktojupmi dárkkuha juoiganmusihka, sámeduoji, sámedáidaga, máinnastanárbbi ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid sihke sámi huksenárbbi (ee. goađit, gámmet, sierralágan áittit). Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus. Lassin sámi dološoskui gulavaš oaffaruššan sieiddiide lea kulturalbmabuktojupmi. Uudemmat kulttuuri-ilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta. Ođđasut kulturalbmabuktojumit dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga. Aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimus Ávnnahis kulturárbbi suodjalansoahpamuš Aineettoman kulttuuriperinnön Ávnnahis kulturárbbi astui Suomessa voimaan vuonna 2013. bođii Suomas fápmui jagi 2013. Sopimuksen toimeenpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Soahpamuša ollašuhttimis vástida oahpahus- ja kulturministeriija. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo hallitusten välinen aineettoman kulttuuriperinnön suojelukomitea. Soahpamuša ollašuhttima gohcá ráđđehusaid gaskasaš ávnnahis kulturárbbi suodjalankomitea. Sopimus tunnustaa että alkuperäiskansoilla on tärkeä rooli aineettoman kulttuuriperinnön tuottamisessa, suojelemisessa, ylläpitämisessä ja uudelleenluomisessa ja siten myös kulttuurisen moninaisuuden ja inhimillisen luovuuden edistämisessä. Soahpamuš dovddasta ahte eamiálbmogiin lea dehalaš rolla ávnnahis kulturárbbi buvttadeamis, suodjaleamis, doalaheamis ja ođđasitráhkadeamis ja dasto maiddái kultuvrralaš máŋggahámatvuođa ja olmmošlaš kreatiivva ovddideamis. Sopimuksen tavoitteena on suojella aineetonta kulttuuriperintöä ja varmistaa asianomaisten yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden kulttuuriperinnön kunnioittaminen (artikla 1). Soahpamuša ulbmilin lea suodjalit ávnnahis kulturárbbi ja sihkkarastit áššeosolaš servošiid, joavkkuid ja eaŋkalolbmuid kulturárbbi gudnejahttima (artikla 1). Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa sopimuksen 2 artiklan mukaan mm. käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja – sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä, artefakteja ja kulttuurisia tiloja – jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Ávnnahis kulturárbi dárkkuha soahpamuša 2 artikla mielde ee. geavadiid, govvádusaid, albmabuktojumiid, dieđuid, dáidduid – sihke daidda gulavaš gaskaomiid, dávviriid, artefavttaid ja kultuvrralaš sajiid – maid servošat, joavkkut ja muhtin dáhpáhusain eaŋkalolbmot dovddastit oassin kulturárbbi. Tätä aineetonta kulttuuriperintöä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, yhteisöt ja ryhmät luovat jatkuvasti uudelleen suhteessa ympäristöönsä, vuorovaikutuksessa luonnon ja oman historiansa kanssa, ja se tuo heille tunteen identiteetistä ja jatkuvuudesta, edistäen siten kulttuurisen moninaisuuden ja inhimillisen luovuuden kunnioitusta. Dán ávnnahis kulturárbbi, mii sirdása buolvvas nubbái, servošat ja joavkkut luvvet jotkkolaččat ođđasit birrasa ektui, vuorrováikkuhusas luondduin ja iežas historjjáin, ja dat buktá sidjiide dovddu identitehtas ja jotkkolašvuođas, ovddidemiin dasto kultuvrralaš máŋggahámatvuođa ja olmmošlaš kreatiivva gudnejahttima. Aineettoman kulttuuriperinnön piiriin kuuluvat mm.: Ávnnahis kulturárbbi ollái gullet ee: (a) suullinen perinne ja ilmaisu, mukaan lukien kieli aineettoman kulttuuriperinnön välineenä; (a) njálmmálaš árbevierru ja albmabuktojupmi, nu ahte fárus giella ávnnahis kulturárbbi gaskoapmin; (b) esittävät taiteet; (b) ovdanbukti dáidagat; (c) sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlatilaisuudet; (c) sosiálalaš geavadat, rituálat ja ávvudilálašvuođat; (d) luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvä tieto ja käytännöt; (d) lundui ja máilmmiávvosii gulavaš diehtu ja geavadagat; (e) perinteiset käsityöläistaidot. (e) árbevirolaš duodjedáiddut. Sopimuksen osapuolten tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi omalla alueellaan ja tunnistaa ja määritellä alueellaan esiintyvän aineettoman kulttuuriperinnön eri elementit yhteistyössä sidosryhmien kanssa (11 artikla). Soahpamuša oassebealit galget álgit dárbbašlaš doaimmaide ávnnahis kulturárbbi suodjaleapmin iežas guovllus ja dovdát ja meroštallat guovllus gávdnovaš ávnnahis kulturárbbi sierra elemeanttaid ovttasbarggus čanasjoavkkuiguin (11 artikla). Osapuolten tulee myös luetteloida valtiossa esiintyvää aineetonta kulttuuriperintöä (12 artikla). Oassebealit galget maiddái bidjat logahallamii stáhtas gávdnovaš ávnnahis kulturárbbi (12 artikla). Julistukset Julggaštusat Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus Vuonna 1948 hyväksytty YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen Jagi 1948 dohkkehuvvon ON:id olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julistus julggaštus on kansainvälisten ihmisoikeuksien perusta. lea riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid vuođđu. Kaikki maailman valtiot ovat käytännössä hyväksyneet sen. Buot máilmmi stáhtat leat geavatlaččat dohkkehan dan. Vaikka julistus ei olekaan valtiosopimus, sillä on juridista velvoittavuutta koska sen pohjalta on kehitetty kansainvälisiä sopimuksia ihmisoikeuksien parantamiseksi. Vaikke julggaštus ii leatge stáhtasoahpamuš, das lea juridihkalaš geatnegahttin go dan vuođul leat ovddiduvvon riikkaidgaskasaš soahpamušat olmmošvuoigatvuođaid buorideami várás. Julistus ei käsittele erikseen alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeuksia, mutta takaa kaikille kansaryhmille samat oikeudet ja velvollisuudet sekä ja tasa-arvoiset mahdollisuudet elää oman kulttuurinsa mukaisesti ilman syrjintää ja mielivaltaa. Julggaštus ii gieđahala sierra eamiálbmogiid ja vehádagaid vuoigatvuođaid, muhto dáhkida buot álbmotjoavkkuide seammá vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid sihke ja dásseárvosaš vejolašvuođaid eallit iežas kultuvrra mielde almmá vealaheami ja miellaválddi haga. Alkuperäiskansajulistus Eamiálbmotjulggaštus YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2007 pitkään valmistellun YK:id oktasaščoahkkin dohkkehii jagi 2007 guhká válmmaštallon julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođain Suomi hyväksyi julistuksen ilman varaumia. Suopma dohkkehii julggaštusa almmá eavttuid haga. Julistus kokoaa elementtejä olemassa olevista kansainvälisistä sopimuksista. Julggaštus čohkke elemeanttaid gávdnovaš riikkaidgaskavaš soahpamušain. Julistuksen toimeenpanoa seuraa ja edistää YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisuudessa toimiva alkuperäiskansaraportoija. Julggaštusa ollašuhttima čuovvu ja ovddida ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđi vuollásažžan doaibmi eamiálbmotraporterejeaddji. Raportoija antaa yleisiä suosituksia alkuperäiskansojen oikeuksien kehittämiseksi sekä selvittää alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumista kunkin valtion alueella. Raporterejeaddji addá almmolaš ávžžuhusaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideami várás sihke čielggada eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuvvama guđege stáhta viidodagas. Julistuksen toimeenpanoa seurataan myös alkuperäiskansojen pysyvän foorumin vuosittaisissa kokouksissa. Julggaštusa ollašuhttin čuvvojuvvo maiddái eamiálbmogiid bissovaš foruma jahkásaš čoahkkimiin. Julistuksen keskeiset artiklat koskevat alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta, oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin, valtioiden vastuuta alkuperäiskansakulttuurinen turvaamisessa, alkuperäiskansojen oikeutta luonnonvaroihin sekä julistus kieltää kaikenlaisen alkuperäiskansojen sulauttamispyrkimykset. Julggáštusa dehalaš artiklat gusket eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, vuoigatvuođa iežas gillii ja kultuvrii, stáhtaid vástu eamiálbmotkultuvrra sihkkarastimis, eamiálbmogiid vuoigatvuođa luondduriggodagaide sihke julggáštus gieldá juohkelágan eamiálbmogiid suddadahttinfiggamušat. Alkuperäiskansajulistus on otettu muutaman maan lainsäädäntöön, mutta suureksi osaksi valtiot ovat pitäneet julistusta vain moraalisesti velvoittavana. Eamiálbmotjulggaštus lea váldojuvvon muhtun riikkaid lahkaásaheapmai, muhto eanáš stáhtat leat doallan julggáštusa dušše morálaččat geatnegahttin. YK:n alkuperäiskansaraportoija professori James Anaya on arvioinut ON:id eamiálbmotraporterejeaddji professor James Anaya lea árvalan YK:n yleiskokoukselle alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanoa ja merkitystä. ON:id oktasaščoahkkimii eamiálbmotjulggáštusa ollašuhttima ja mearkašumi. YK:n yleiskokouksen päätöksillä on laillisia velvoitteita. ON:id oktasaščoahkkima mearrádusain leat lágalaš geatnegasvuođat. Anayan mukaan julistus ilmentää globaalia konsensusta alkuperäiskansaoikeuksien sisällöstä ja velvoitetta edistää ihmisoikeuksia YK:n sopimusten mukaisesti. Anaya mielde julggáštus buktá ovdan globála ovttamielalašvuođa eamiálbmotvuoigatvuođaid sisdoalus ja geatnegasvuođa ovddidit olmmošvuoigatvuođaid ON:id soahpamušaid mielde. Joistakin julistuksen osa-alueista kuten syrjimättömyys, kulttuurin koskemattomuus, omaisuus ja itsemääräämisoikeus on tulossa osa kansainvälisen tavanomaisen oikeuden normia. Muhtun julggáštusa oasit dego vealameahttunvuohta, kultuvrra guoskameahttunvuohta, opmodat ja iešmearridanvuoigatvuohta leat boahtimin oassin riikkaidgaskasaš dábálaš vuoigatvuođa norpma. Julistus myös pohjautuu useisiin valtioiden ratifioimiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka ovat valtioita laillisesti velvoittavia. Julggáštus maiddái vuođđuduvvá máŋggaid stáhtaid ratifiseren olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaide, mat geatnegahttet stáhtaid lágalaččat. Julistuksen johdanto-osassa nimenomaan todetaan, että alkuperäiskansat ovat kohdanneet historian aikana epäoikeudenmukaisuutta, mikä on estänyt heitä turvaamasta ja kehittämästä omaa kulttuuriaan ja heikentänyt heidän oikeuksiaan. Julggáštusa láidehusas namalassii celkojuvvo, ahte eamiálbmogat leat vásihan historjjá áigge eahpevuoiggalašvuođa, mii lea eastán sin sihkkarastimis ja ovddideamis iežas kultuvrra ja fuonidan sin vuoigatvuođaid. Anaya myös korostaa, että alkuperäiskansajulistus kokoaa ne ihmisoikeudet, joita alkuperäiskansoilla olisi tullut olla osana ihmiskuntaa. Anaya maiddái deattuha, ahte eamiálbmotjulggáštus čohkke daid olmmošvuoigatvuođaid, mat eamiálbmogiin livčče galgan leat oassin olmmošsoga. Alkuperäiskansajulistuksen tarkoituksena on korjata näitä historiallisia epäkohtia Eamiálbmotjulggáštusa ulbmilin lea vuiget dáid historjjálaš dohkkemeahttun diliid. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta vastaavat ihmisoikeuselimet ovat usein kiinnittäneet ratkaisuissansa huomiota julistuksen velvoitteisiin. Riikaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid dulkojumis ja ollašuhttimis vástideaddji olmmošvuoigatvuohtaorgánat leat dávjá gidden fuopmášumi iežaset čovdosiin julggáštusa geatnegasvuođaide. Alkuperäiskansajulistuksen velvoitteisiin viitataan erityisesti asioissa, jotka koskevat syrjimättömyyttä, kulttuurista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Eamiálbmotjulggáštusa geatnegasvuođaide čujuhuvvo erenoamážit áššiin, mat gusket vealameahttunvuođa, kultuvrralaš guoskameahttunvuođa ja iešmearridanvuođa. Alkuperäiskansajulistuksella on merkittävää normatiivista arvoa sen korkean legitimiteettiasteen vuoksi, koska merkittävä enemmistö YK:n yleiskokouksesta hyväksyi julistuksen ja alkuperäiskansayhteisö tukee julistusta. Eamiálbmotjulggáštusas lea dehalaš normatiivalaš árvu dan alla legitimitehtadási dihtii, go mearkkašahtti eanetlohku ON:id oktasaščoahkkimis dohkkehii julggáštusa ja eamiálbmotsearvvuš doarju julggáštusa. RIO +20-julistus RIO +20-julggáštus Rio the Janeirossa vuonna 2012 pidetty kestävän kehityksen konferenssi hyväksyi loppujulistuksen ” Rio the Janeiros jagi 2012 dollon suvdilis ovdáneami konferánsa dohkkehii loahppajulggáštusa Kokous on vuonna 1992 pidetyn kestävän kehityksen konferenssin seurantakokous. Čoahkkin lea jagi 1992 dollon suvdilis ovdáneami konferánssa čuovvunčoahkkin. Vuoden 1992 kokous oli hyvin merkittävä, koska silloin hyväksyttiin mm. biodiversiteettisopimus, ilmastonsuojelusopimus sekä kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 21). Jagi 1992 čoahkkin lei hui mearkkašahtti, daningo dalle dohkkehuvvui ee. biodiversitehtasoahpamuš, dálkkádatsuodjalansoahpamuš sihke suvdilis ovdáneami ulbmilat (Agenda 21). Suomessa kestävää kehitystä on edistetty mm.. Suomas suvdilis ovdáneapmi lea ovddiduvvon ee. kansallisella kestävän kehityksen strategialla ja yhteiskuntasitoumuksell álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiijain ja servodatčátnašumiin Rio +20 kokouksen loppuasiakirja käsittelee erityisesti vihreää taloutta, köyhyyden vähentämistä ja kestävän kehityksen periaatteita. Rio +20 čoahkkima loahppaáššegirji gieđahallá erenoamážit ruoná ekonomiija, geafivuođa geahpedeami ja suvdilis ovdáneami prinsihpaid. Myös alkuperäiskansojen oikeudet on tuotu esille julistuksessa. Maiddái eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat ovdanbuktojuvvon julggáštusas. Rion julistus painottaa, että kestävän kehityksen toteuttaminen edellyttää alkuperäiskansojen aktiivista ja vaikuttavaa osallistumista kestävän kehityksen edistämiseksi kaikilla tasoilla. Rio julggáštus deattuha, ahte suvdilis ovdáneami ollašuhttin eaktuđa eamiálbmogiid aktiiva ja váikkuheaddji oassálastima suvdilis ovdáneami ovddideapmin juohke dásis. Rion julistus myös tunnustaa YK:n alkuperäiskansajulistuksen merkityksen ja sen, että julistus tulee huomioida kestävän kehityksen strategioiden toimeenpanossa. Rio julggáštus maiddái dovddasta ON:id eamiálbmotjulggáštusa mearkkašumi ja dan, ahte julggáštusa galgá vuhtiiváldit suvdilis ovdáneami strategiijaid ollašuhttimis. Rion julistus edellyttää valtioiden tukevan alkuperäiskansojen identiteettiä, kulttuuria, kulttuuriperintöä, perinteistä tietoa ja tapoja. Rio julggáštus eaktuda stáhtaid doarjut eamiálbmogiid identitehta, kultuvrra, kulturárbbi, árbevirolaš dieđu ja dábiid. Julistus korostaa tarvetta tukea alkuperäiskansojen kestävän kehityksen mukaisia elinkeinomuotoja. Julggáštus deattuha dárbbu doarjut eamiálbmogiid suvdilis ovdáneami mieldásaš ealáhusaid. Unescon kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus Unesco kultuvrralaš máŋggahámátvuođa guoski oppamáilmmálaš julggáštus Unescon yleiskokouksen hyväksymä Unesco oktasaščoahkkima dohkkehan on luonut perustan aineettoman kulttuuriperinnön ja kulttuuri-ilmauksien suojelusopimuksille. lea hábmen vuođu ávnnahis kulturárbbi ja kulturalbmonemiid suodjalansoahpamušaide. Julistuksen artiklassa 4 todetaan, että kulttuurisen moninaisuuden puolustaminen on eettisesti välttämätöntä ja erottamaton osa ihmisarvon kunnioittamista. Julggástusa artiklas 4 celkojuvvo, ahte kultuvrralaš maŋggahámátvuođa bealušteapmi lea etihkalaččat vealtameahttun ja earutkeahtes oassi olmmošárvvu gudnejahttimis. Siihen sisältyy sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, erityisesti vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten oikeuksiin. Dasa gullá čatnaseapmi olmmošvuoigatvuođaide ja vuođđofriijavuođaide, erenoamážit unnitloguide ja eamiálbmogiidda gulavaš olbmuid vuoigatvuođaide. Julistuksen toteuttamissuunnitelman kohdassa 14 Unescon jäsenvaltiot sitoutuvat ryhtymään toimiin erityisesti alkuperäiskansojen perinteisen tietämyksen kunnioittamiseksi ja säilyttämiseksi, sen arvon tunnustamiseksi varsinkin ympäristönsuojelussa ja luonnonvarojen hallinnoinnissa, sekä nykyaikaisen tieteen ja paikallisen tietämyksen hyödyntämisessä toisiaan täydentävästi. Julggáštusa ollašuhttinplána čuoggás 14 Unesco lahttoriikkat čatnasit álggahit doaimmaid erenoamážit eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu gudnejahttima ja seailluheami várás, dan árvvu dovddasteami várás eandalitge birassuodjaleamis ja luondduriggodagaid hálddašeamis, sihke otnáža diehtaga ja báikkálaš dieđu ávkkástallamis dievasmahttimin nuppiid. Ratifioimattomat ja valmisteilla olevat sopimukset Ratifiserekeahtes ja válmmaštallama vuolde soahpamušat ILO 169-sopimus ILO 169-soahpamuš Kansainvälisen työjärjestyksen Riikaidgaskasaš bargoortnega eamiálbmogiid vuoigatvuođain lea dohkkehuvvon alkuperäiskansojen ja heimokansojen oikeuksista on hyväksytty vuonna 1989. jagi 1989 Sopimuksen ovat ratifioineet pohjoismaista Norja ja Tanska. Soahpamuša leat ratifiseren davviriikkain Norga ja Dánmárku. Sopimuksen ratifiointi on ollut Suomen ihmisoikeuspoliittisen tavoitteena pitkään. Soahpamuša ratifiseren leamašan Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš ulbmilin guhká. Sopimuksen ratifiointi otettiin ensimmäisen kerran tavoitteeksi pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Soahpamuša ratifiseren váldui vuosttas geardde ulbmilin oaiveministtar Jyrki Katainena ráđđehusprográmmii. Sopimuksen keskeisimmät artiklat 14 ja 15 käsittelevät alkuperäiskansojen oikeutta maahan, veteen ja luonnonvaroihin. Soahpamuša guovddáš artiklat 14 ja 15 gieđahallet eamiálbmogiid vuoigatvuođa eatnamii, čáhcái ja luondduriggodagaide. Suomessa oikeusministeriö on selvittänyt vuonna 2012 sopimuksen ratifiointiesteiden poistamista lähettämällä asiasta lausuntopyynnön ministeriöille ja saamelaiskäräjille. Suomas vuoigatvuođaministeriija lea čielggadan jagi 2012 soahpamuša ratifisereneastagiid eretváldima sáddemiin áššis cealkkabivdaga ministeriijai ja sámediggái. Saamelaiskäräjät totesi lausunnossaan että Suomella on hyvät edellytykset ratifioida sopimus ja kiirehti ratifiointiprosessin aloittamista. Sámediggi celkii cealkámušas ahte Suomas leat buorit vejolašvuođat ratifiseret soahpamuša ja hoahpuhii ratifiserenproseassa álggaheami. Saamelaiskäräjät myös totesi, että maa- ja vesioikeudet koskevat saamelaisten kotiseutualuetta ja valtion hallinnassa olevia maa- ja vesialueita. Sámediggi maiddái celkii, ahte eana- ja čáhcevuoigatvuođat gusket eana- ja čáhceviidodagaid, mat leat sámiid ruovttuguovllu ja stáhta hálddus. Sopimuksen ratifiointi on saamelaiskäräjien vaalikauden kärkitavoite. Soahpamuša ratifiseren lea sámedikki válgabaji váldoulbmil. Sopimuksen ratifiointi ei ole kuitenkaan vielä edennyt. Soahpamuša ratifiseren ii leat goit velá ovdánan. Nagoyan pöytäkirja Nagoya beavdegirji Nagoyan pöytäkirja Nagoya beavdegirji geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen oikeudenmukaisesta jaosta hyväksyttiin vuonna 2010 biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa. genaváriid oažžumis ja ávkkiid vuoiggalaš juohkimis dohkkehuvvui jagi 2010 biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimis. Pöytäkirja täydentää biodiversiteettisopimuksen artiklaa 17, joka käsittelee myös geenivarojen satavuutta ja hyötyjen jakoa sekä artiklaa 8(J), joka käsittelee alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa. Beavdegirji dievasmahttá biodiversitehtasoahpamuša artikla 17, mii gieđahallá maiddái genaváriid oažžuma ja ávkkiid juohkima sihke artikla 8(J), mii gieđahallá báikkálašservošiid, main lea eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinhámi luonddu máŋgggahámátvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu. Suomi allekirjoitti pöytäkirjan vuonna 2011 ja Suopma vuolláičálii beavdegirjji jagi 2011 ja valmistelee válmmaštallá parhaillaan pöytäkirjan ratifiointia. aiddo beavdegirjji ratifiserema. Ratifiointia valmistelevan työryhmän on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi vuoden 2014 puolivälissä. Ratifiserema válmmaštalli bargojoavkku ulbmilin lea oažžut evttohusa gárvvisin jagi 2014 gaskamuttus. Nagoyan pöytäkirja on tärkeä alkuperäiskansoille. Nagoya beavdegirji lea dehalaš eamiálbmogiidda. pöytäkirjan johdanto-osiossa valtiot panevat merkille YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen. Beavdegirjji láidehusas stáhtat vuhtiiváldet ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggáštusa. Pöytäkirjan artiklat 5, 6 7, 11 ja 12 käsittelevät erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksia. Beavdegirjji artiklat 5, 6 7, 11 ja 12 gieđahallet erenoamážit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Pöytäkirjan mukaan alkuperäiskansojen hallussa olevaa geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa voidaan käyttää vain alkuperäisansan ennakkosuostumuksella tai hyväksynnällä ja sitä saatavat hyödyt on jaettava oikeudenmukaisesti. Beavdegirjji mielde eamiálbmogiid hálddus leahkki genaváriide gulavaš árbevirolaš dieđu sáhttá atnit dušše eamiálbmogiid ovddalgihtii miehtamiin dahje dohkkehemiin ja das ožžon ávkiid galgá juohkit vuoiggalaččat. Pohjoismainen saamelaissopimus Davviriikkalaš sámesoahpamuš Kansainvälinen asiantuntijatyöryhmä luovutti esityksensä Riikaidgaskasaš áššedovdibargojoavku guđii pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi evttohusa davviriikkalaš sámesoahpamuššan vuonna 2005. jagi 2005. Valtiosopimusneuvottelut Suomen, Norjan ja Ruotsin valtioiden kanssa sopimuksen viimeistelemiseksi ja hyväksymiseksi aloitettiin vuonna 2011. Stáhtasoahpamušráđđádallamat Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtaiguin soahpamuša vátnama ja doahkkeheami várás álggahuvvui jagi 2011. Ne on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä. Daid lea dárkkuhus loahpahit jagi 2015 loahpa rádjai. Asiantuntijatyöryhmän esittämän sopimusluonnoksen tavoitteena on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä, luoda edellytykset saamen kielen, kulttuurin ja saamelaiselinkeinojen kehittymiselle siten, että valtion rajat estävät saamelaisten yhteistyötä mahdollisimman vähän. Áššedovdibargojoavkku evttohan soahpamushápmosa ulbmilin lea harmoniseret sámiid guoski láhkaásaheami, hábmet vejolašvuođaid sámegiela, kultuvrra ja sámeealáhusaid ovdáneapmai nu, ahte stáhta ráját estet sámiid ovttasbarggu nu unnán go vejolaš. Sopimusluonnos kokoaa keskeisiä velvoitteita muista kansainvälisistä sopimuksista ja julistuksista kuten ILO 169-sopimuksesta ja alkuperäiskansajulistuksesta. Soahpamušhámus čohkke guovddáš geatnegasvuođaid eará rikkaidgaskasas soahpamušain ja julggáštusain dego ILO 169-soahpamusaš ja eamiálbmotjulggášusas. Suomen saamelaiskäräjillä on kolme edustajaa valtioneuvoston nimittämässä neuvotteluvaltuuskunnassa. Suoma sámedikkis leat golbma ovddasdeaddji stáhtáráđi namahan ráđđádallansáttagottis. Saamelaiskäräjien edustajilla on puheoikeus sopimusneuvotteluissa sekä oikeus jättää näkemyksensä pöytäkirjaan. Sámedikki ovddasteadjiin lea hállanvuoigatvuohta soahpamušráđđádallamiin sihke vuoigatvuohta guođđit iežas oainnu beavdegirjái. Saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisten yhteistyöelin saamelainen parlamentaarinen neuvosto on sopinut, että saamelaiset neuvottelevat yhtenä kansana neuvotteluissa ja että saamelaisten yhteiset kannat sovitaan SPN:ssä. Sámedikki ja Ruošša sámiid ovttasbargoorgáná Sámiid parlamentaralaáš ráđđi lea soahpan, ahte sámit ráđđádallet oktan álbmogin ráđđádallamiin ja ahte sámiid oktasaš oainnut sohppojuvvojit SPR:as. WIPO:n instrumentti perinteisen tiedon, kansanperinteen ja geenivarojen suojelemiseksi WIPO instrumeanta árbevirolaš dieđu, álbmotárbbi ja genaváriid suodjaleapmin WIPO eli maailman henkisen omaisuuden järjestö (engl. WIPO dahjege máilmmi intellektuála opmodaga organisašuvdna (engl. ) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö. World Intellectual Property Organisation) lea Ovttastuvvan nášuvnnaid sierraorganisašuvdna. Suomen valtio on WIPO:n jäsen. Suoma stáhta lea WIPO lahttu. WIPO:n pääasiallisena tehtävänä on edistää sellaisten toimenpiteiden kehittämistä, joiden on määrä helpottaa henkisen omaisuuden tehokasta suojaamista kaikkialla maailmassa ja yhdenmukaistaa kansallista lainsäädäntöä tällä alalla; rohkaista kansainvälisten henkisen omaisuuden suojaamisen edistämistä tarkoittavien sopimusten solmimista ja huolehtia henkisen omaisuuden kansainvälisen suojelun helpottamisesta sekä tarvittaessa rekisteröinnistä tällä alalla sekä rekisteröintiä koskevien tietojen julkisuuteen saattamisesta. WIPO váldobargun lea ovddidit dakkáraš doaibmabijuid ovddideami, maid mearri álkidahttá intellektuála opmodaga beaktilis suodjaleami juohke bealde máilmmis ja dahkat sullalažžan álbmotlaš láhkaásaheami dán suorggis; roahkasmahttit riikkaidgaskasaš intellektuála opmodaga suodjaleami ovddideami darkuheaddji soahpamušaid dahkama ja fuolahit intellektuála opmodaga riikkaidgaskasaš suodjaleami álkidahttima sihke dárbbu mielde registrerema dán suorggis sihke registrerema guoski dieđuid almmustahttima. SPN on tarkkailijana WIPO:n SPR lea dárkojeaddjin eli valtioiden välisessä komiteassa henkisestä omaisuudesta, geenivaroista, perinteisestä tiedosta ja kansanperinteestä. dahjege stáhtaid gaskasaš komiteas intellektuála opmodagas, genaváriin, árbevirolaš dieđus ja álbmotárbbis. Komitean tehtävänä on valmistella sopimusteksti kansainvälisen instrumentin tai instrumenttien saamiseksi geenivarojen, perinteisen tiedon ja kansanperinteen suojelemiseksi. Komitea bargun lea válmmaštallat soahpamušteavstta riikkaidgaskasaš instrumeantta dahje instrumeanttaid oažžuma várás genaváriid, árbevirolaš dieđu ja álbmotárbbi suodjaleapmin. Laillisen instrumentin valmistelu on kestänyt pitkään. Lágalaš instrumeantta válmmaštallan lea bistán guhká. Tavoitteena on saada esitys laillisen / laillisten instrumenttien luomiseksi komitean toimikauden 2014/2015 aikana. Ulbmilin lea oažžut evttohus lágalaš instrumeantta / instrumeanttaid hábmema várás komitea doaibmabaji 2014/2015 áigge.