index2.php_option=com_content_task=view_id=818_lang=finnish.html.xml
Saamelaiset ovat niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka asuttivat Pohjois-Fennoskandian heti jääkauden jälkeen yli 10 000 vuotta sitten. | Sámit ledje daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásaiduvve Davvi-Fennoskandiai dalán jiekŋabaji maŋŋá badjel 10 000 jagi dassái. |
Pohjois-Skandinavian saamelaisväestö polveutunee ensimmäisistä Jäämeren rannikon väestöistä ja kantasaamea puhuvasta väestöstä. | Davvi - Skandinávia sámiálbmot nállašuvaš vuosttas Jiekŋameara rittu álbmogiin ja vuođđosámi hálli álbmogis. |
Nykysaamelaiset ovat osa kivikautisen väestön jälkeläisjatkumoa, joka asettui saamelaisalueelle heti jääkauden jälkeen saamelaisten asuinalue ja levinneisyys oli laajimmillaan ajanlaskun alun tienoilta 1000-luvulle. | Dálásámit leat oassi geađgebaji álbmoga maŋisboahttijoatkit, mat ásaiduvve sámeguvlui dalán jiekŋabaji maŋŋá. Sámiid orrunguovlu ja lávdu lei viidasamos áigelogu álggu sulaid 1000-lohkui. |
Saamelaisia asui Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle. | Sámit orro Laatokkas Jiekŋamerrii ja Gaska-Skandinavias Vilgesmerrii. |
Lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta koko nykyisen Suomen alue oli saamelaista asuinaluetta. | Earet máttaviesttar- ja máttarittu oppa dálá Suoma guovlu lei sámiid orrunguovlu. |
Etelä-Suomessa on edelleenkin saamelaisperäisiä paikannimiä muistuttamassa alueen muinaisesta nautinnasta. | Mátta-Suomas lea ainge sápmelašvuvuđot báikenamat muittuheamin guovllu dološ návddašeamis. |
Saamelaisten harjoittamista elinkeinomuodoista on säilynyt tietoja saamelaisessa kansaperinteessä ja arkeologinen tutkimus on tuonut uutta tietoa muinaisista saamelaisyhteisöistä. | Sámiid ollašuhttán ealáhusvugiin leat seilon dieđut sámi álbmotárbbis ja arkeologalaš dutkan lea buktán ođđa dieđu dološ sámeservošiid birra. |
Saamelaiset ovat harjoittaneet varhaishistorian aikana pyyntiä, keräilyä, kalastusta ja poronhoitoa. | Sámit leat ollašuhtttán árrahistorjjá áigge bivddu, čoaggima, guollebivddu ja boazodoalu. |
Elinkeinot ovat olleet hyvin luonnonmukaisia ja kaikki raaka-aineet saatiin luonnosta. | Ealáhusat leat leamaš hui luonddulági miel ja buot materiálaid oažžui luonddus. |
Saamelaisten luontosuhdetta ilmentää hyvin se, että maisemaan on jäänyt hyvin vähän jälkiä muinaisista saamelaiskulttuureista arkeologien tutkittavaksi. | Sámiid luonddugaskavuođas muitala bures dat, ahte eatnamii lea báhcán hui unnán luottat dološ sámekultuvrras arkeologaid dutkama várás. |
Saamelaisten muinaisuskonto perustui muiden pohjoisten uskontojen tapaan luonnonpalvontaan ja uskonto oli šamanistinen. | Sámiid dološosku vuođđuduvai eará davvi oskkuid láhkai luonddubálvaleapmai ja osku lei šamanistalaš. |
Saamelaiset palvoivat luonnonhaltijoita, kuten miespuolisia tuulimiestä, (Biegga-almmái, Bieggagállis), ukkosenjumalaa (Dierpmis – Äijjih- Àddja) sekä naispuoleisia sekä äitiyden jumalatarta Sáráhkaa ja metsästyksen jumalatarta Juoksáhkkáa. | Sámit bálvaledje luondduháldiid, dego, Biegga-albmá, Bieggagállisa, bajánipmila Dierpmis – Äijjih- Àddja ja nisson sihke eatnivuođa háldi Sáráhkká ja meahccebivddu háldi Juoksáhkká. |
Näkyvin muisto saamelaisesta šamanistisesta uskonnosta on noitarumpu, joita on kuvitettu mm. jumalsymboleilla. | Guovddáš muitu sámiid šamanistalaš oskkus lea meavrresgárri, maid leat govuhan ee. ipmilsymbolaiguin. |
Olennainen osa uskontoa oli uhrilahjojen antaminen seidoille, seidat, joissa uskottiin jumalien asuvan. | Dehalaš oassi oskkus lei oaffariid addin seiddiide, sieiddit, gos jahkke ipmiliid ássat. |
Seidat olivat erikoisia luonnonkohteita. | Sieiddit ledje iešguđet sturrosaš luonddučuozáhagat. |
Tunnetuin seita on Inarin kunnassa sijaitseva Ukonsaari. | Beakkán sieidi lea Anára gielddas Áijihsuálus. |
Seidoille uhrattiin kalaa, lihaa, luita sekä myöhemmin myös rahaa ja muita arvoesineitä. | Sieiddiide oaffaruššui guolli, biergu, dávttit sihke maŋŋá maiddái ruhta ja eará árvobiergasat. |
Seidat ovat mahdollisesti toimineet myös siitojen välisinä rajapyykkeinä. | Sieiddit leat vejolaččat doaibman maiddái siiddaid gaskasaš rádječuoldan. |
Saamelaisten yhteisöjärjestelmän perusta on siida eli lapinkylä, joka on elinkeinon harjoittamisen yksikkö sekä yhteisöllinen ja alueellinen hallintayksikkö. | Sámiid searvvušvuogádaga vuođđu lea siida dahjege sámegilli, mii lea ealáhusa ollašuhttima ovttadat sihke servodatlaš ja guovloguovdásaš hálddahusovttadat. |
Sana siita on etymologisesti suhteessa sanaan sieidi, joka tarkoittaa palvonnan kohteena olevaa kiveä tai kalliota. | Sátni siida lea etymologalaččat gaskavuođas sátnái sieidi, mii darkkuha geađggi dahje bávtti, mii lea bálvaleami čuozáhahkan. |
Siidoilla oli rajat ja siitojen rajat olivat myöhemmin perustana kun saamelaisten asuinalueille perustettiin kuntia. | Siiddain ledje ráját ja siiddaid ráját ledje maŋŋelis vuođđun go sámiid orrunguovlluide vuođđudedje gielddaid. |
Johan Turi on teoksessaan v. 1910 Kertomuksia saamelaisista (Muitalus sámiid birra) kuvannut saamelaisten kansaperinnettä ja erityisesti porosaamelaisten folklorea. | Johan Turi lea girjjistis j. 1910 Muitalus sámiid birra govvidan sámiid álbmotárbbi ja erenoamážit badjesámiid folklore. |
Folkloren mukaan saamelaiset alkoivat pyytää peuroja ja paimentaa niitä sen jälkeen poroina. | Álbmotárbbi mielde sámit álge bivdit gottiid ja guođohit daid dan maŋŋá boazun. |
Saatuaan kesyimmät peurat kiinni niitä käytettiin houkutuseläiminä ja tällä tavoin kasvatettiin porolaumoja ja alkoivat elää niiden kanssa ympäri vuoden ja jutaa samalla tavoin kuin saamelaiset nykyisin tekevät. | Go fáhtejedje lojimus gottiid gitta daid geavahedje hohkalllananeallin ja dánu stuorrudedje boazoealuid ja álge eallit daiguin birra jagiid ja johtit seamma láhkai go sámit dán áiggege dahket. |
Tuolloin saamelaiset asuttivat alueitaan yksin. | Dalle sámit ásaiduhtte guovlluideaset okto. |
Vanhakantaisen tutkimuksen mukaan saamelaiset olisivat harjoittaneet pienimuotoista poronhoitoa, jossa poroja olisi pidetty peuranpyynnissä houkutintarkoituksessa pitkään, mutta laajamittaista paimentolaista poronhoitoa vasta 1600-luvulta lähtien. | Boares dutkamuša mielde sámit livčče ollašuhttán unnahámát boazodoalu, mas bohccot livčče atnon goddebivddus hohkahallandárkkuhusa dihttii guhká, muhto viiddes nomáda badjedoallu lei easka 1600-logu rájes. |
Näkemykset ovat perustuneet verotusluetteloin. | Oainnut leat vuođđuduvvan vearuhuslogahallamiidda. |
Porojen on tulkittu tullee kesytetyksi tunturipeurasta ja poronhoito sekä metsästys olisi johtanut tunturipeuran sukupuuttoon. | Leat dulkojuvvon, ahte bohccot leat lodjuduvvon duottargottis ja boazodoallu sihke meahccebivdu livčče dagahan duottargotti sogahuvvama. |
Uusin arkeologis-biologinen tutkimus ei tue tätä näkemystä. | Ođđasamos arkeologalaš – biologalaš dutkamuš ii doarjjo dán oainnu. |
Uusimman DNA-tutkimuksen mukaan Fennoskandian nykinen poro ei ole tunturipeurasta kesytetty laji vaan täysin oma lajinsa. | Ođđasamos DNA-dutkamuša mielde Fennoskandia dálá boazu ii leat duottargottis lodjuduvvon šládja muhto áibbas iežas šládja. |
Tutkimuksen mukaan on mahdollista, että saamelaiset ovat kesyttäneet historian saatossa useita eri peuralajeja. | Dutkamuša mielde lea vejolaš, ahte sámit leat lodjudan historjjá áigge máŋggaid earálágan goddešlájaid. |
Arkeologit ovat aiemmin tulkinneet peuraluulöydösten kertoneen pyyntikulttuurista, mutta uusimman tutkimustuloksen valossa ne voivat kertoa myös poronhoitokulttuurista. | Arkeologat leat ovdal dulkon goddedáktegávdnosiid muitalan bivdokultuvrras, muhto ođđasamos dutkamušbohtosa vuođul dat sáhttet muitalit maiddái boazodoallokultuvrras. |
Todennäköisesti saamelainen poronhoitokulttuuri on hyvin vanhaa, koska elinkeino on hyvin erikoistunut ja saamen kieli sisältää hyvin laajan poronhoitoon liittyvän terminologian. | Várra sámi boazodoallokultuvrra lea hui boaris, daningo ealáhus lea hui spesialiserešuvvan ja sámegielas leat hui viiddis boazodollui gulavaš terminologiija. |
Kalastus on ollut ja on edelleenkin tärkeä osa saamelaisten kulttuuria ja merkittävä elinkeino. | Guollebivdu leamašan ja lea ainge dehalaš sámiid kultuvrra oassi ja mearkkašahtti ealáhus. |
Utsjoella kalastuksen merkitys on olut erityisen suuri. | Ohcejogas guollebivddu mearkkašupmi leamašan erenoamáš stuoris. |
Ensimmäiset kirjalliset maininnat Tenon kalastuskulttuurista ovat myöhäiskeskiajalta. | Vuosttas čálalaš máinnašumit Deanu guollebivdokultuvrras leat gaskaáiggi loahpas, maŋŋidisgaskaáiggis. |
Tärkein saaliskala, lohi, on ollut kautta aikojen Tenon saamelaisille tärkein saaliskala sekä myös maksuväline. | Dehalamos bivdoguolli, luossa, leamašan čađa áiggiid Deanu sámiide dehalamos sálašguolli sihke maiddái máksingaskaoapmi. |
Saamelaiset ovat pyytäneet ravinnoksi peuraa, hirveä sekä maalintuja. | Sámit leat bivdán biebmun gotti, ealgga sihke eanalottiid. |
Hirviä ja peuroja pyydettiin pyyntikuopilla, ajopyynnillä ja aitauksilla. | Ealggaid ja gottiid bivde bivdorokkiin, vuojihemiin ja áidumin. |
Arkeologit ovat löytäneet saamelaisten kotiseutualueelta useita näihin päiviin asti säilyneitä pyyntikuoppia. | Arkeologat leat gávdnan sámiid ruovttuguovllus máŋggaid otná beaivve rádjai seilon bivdorokkiid. |
Pienempiä riistaeläimiä pyydettiin lisäksi turkiksien vuoksi. | Unnimus fuođđuid bivde lassin náhkiid dihtii. |
Saamelaiset myivät turkiksia aina Keski-Eurooppaan asti jo hyvin varhain. | Sámit vuvde náhkiid álo Gaska-Eurohpa rádjai juo hui árrat. |
Keräily on kuulunut saamelaisten ravinnonhankintaan kautta historian. | Čoaggin lea gullan sámiid biepmuháhkamii čađa historjjá. |
Vesilintujen munittaminen eli munien kerääminen uista, on ollut tärkeä ravinnonlisä, ja tapa on säilynyt pienimuotoisena harrastuksena aivan näihin päiviin asti. | Čáhcelottiid manneheapmi dahjege maniid čoaggin muorain, leamašan dehalaš biebmolassi, ja vuohki lea seilon unnahámát buđaldussan áibbas dáid beivviid rádjai. |
Eri saamelaiskulttuureilla on ollut erilaiset pääravinnonlähteensæ ja asumismallinsa, mihin vaikuttivat ympäristö, luonnon resurssipohja sekä kulttuurin tavat ja perinteet. | Iešguđet sámekultuvrrain leamašan iešguđetlágan váldobiebmogáldut ja ássanmállet, maidda váikkuhedje biras, luonddu resursavuođđu sihke kultuvrra dábit ja árbbit. |
Porosaamelaisilla asutuskuva noudatti porojen luontaisia kulkureittejä merenrannikon kesä-alueilta aina suojaisille metsäalueille ja tuntureille. | Badjesámiin ássan čuovui bohccuid lunddolaš geinnodagaid mearrarittu geasseorohagain álo suddjes meahcceguovlluide ja duottariidda. |
Paimenet ja perheet elivät liikkuvaa eli nomadistista (jutavaa) elämäntapaa. | Eallogeahččit ja bearrašat elle johtti dahjege nomádalaš eallinvuogi. |
Myös kalastajasaamelaisilla oli liikkuva elämäntapa. | Maiddái guolásteaddjisámiin lei johtti eallinvuohki. |
Talvipaikkaa nykyisen Suomen alueella pitävät saamelaiset ovat käyneet kalastamassa kesäisin aina Norjan merenrannikolla asti. | Dálveorohaga dálá Suoma guovllus doalli sámit leat fitnan guollebivddus geassit gitta Norgga mearrarittu rájes. |
Saamelaisten historiallinen nautinta-alue on sijainnut nykytilanteeseen suhteutettuna usean eri valtion alueella. | Sámiid historjjálaš návddašanviidodat leamašan dálá dili ektui máŋgga eará riikka viidodagas. |
Inarinsaamelaisilla on ollut kalastuksen, metsästyksen ja myöhemmin myös karjanpitoa varten yhdestä kolmeen kausiluonteisesti asuttua paikkaa. | Anáraččain leamašan guollebivddu, meahccebivddu ja maŋŋelis maiddái šibitdoalu várás ovttas golbmii bajiid mielde orrojuvvon saji. |
Inarinsaamelaiset oat myös pitäneet ja pitävät edelleenkin poroja. | Anáraččat leat maiddái doallan ja dollet ainge bohccuid. |
Inarinsaamelaisten muuttoasutuskierto keskittyi Inarijärven vesistön läheisyyteen. | Anáraččaid orohatlotnašuvvan čoahkanii Anárjávrri čázádaga lahkosii. |
Inarinsaamelaisten talvipaikka oli usein sisämaan metsissä, jotka olivat suojaisia ja alueella oli polttopuita ja porolaitumia. | Anáraččaid dálveorohat lei dávjá siseatnama vuvddiin, mat ledje biekkasuojis ja guovllus ledje boaldinmuorat ja guođohaneatnamat. |
Kesäpaikat sijaitsivat luonnollisesti järvien eli hyvien kalavesien varrella. | Geasseorohagat ledje lunddolaččat jávrriid dahjege buriid guollečáziid guoras. |
Muuttoasutuskierto säilyi joillakin inarinsaamelaisilla perheillä aina 1950-luvulle asti. | Orohatlotnašuvvan seaillui muhtun anáraš bearrašiin gitta 1950-logu rádjai. |
Kolttasaamelaisyhteisön yhteisö- ja elinkeinojärjestelmästä on parhaiten säilynyt tietoja Suonikylän kolttasaamelaisyhteisöstä. | Nuortalašservoša searvvuš- ja ealáhusvuogádagas lea buoremusat seilon dieđut Suonnjelgili nuortalšservošis. |
Suonikylän kolttasaamelaisilla oli yhteinen talvikylä, josta eri suvut hajaantuivat perinteisille sukualueilleen kalastusta ja pyyntiä varten. | Suonnjelgili nuortalaččain lei oktasaš dálvegilli, gos eará sogat hádjánedje árbevirolaš sohkaeatnamiidda guollebivddu ja bivddu dihtii. |
Talvikylässä perheet harjoittivat yhdessä pyyntiä ja kalastusta. | Dálvegilis bearrašat ollašuhtte ovttas bivddu ja guollebivddu. |
Talvikylässä kokoontui kolttasaamelaisten kyläkokous, joka päätti alueiden käytöstä ja yhteisöllisistä asioista. | Dálvegilis čoahkkanii nuortalaččaid giličoahkkin, mii mearridii eatnamiid geavaheamis ja servoša guoski áššiin. |
Kolttasaamelaiset ovat lisäksi harjoittaneet pienimuotoista poronhoitoa. | Nuortalaččat leat lassin ollašuhttán unnahámát boazodoalu. |
Uudisasutus alkaa | Ođđaássan álgá |
Keskiajalta lähtien eri valtioita alkoi muodostua saamelaisten asuttamille asuinalueille ja valtioiden kiinnostus kohdistui pikkuhiljaa myös pohjoista ja sen resursseja kohtaan. | Gaskaáiggi rájes eará stáhtat álge šaddat sámiid ásahan orrunsajiide ja stáhtaid beroštupmi čuozai gulul maiddái davás ja dan resurssaide. |
1500-luvun loppupuolelle asti saamelaiset elivät melkein ainoina omilla alueillaan. | 1500-logu loahppabeali rádjai sámit elle measta áidna álbmogin iežaset guovlluin. |
Suomalaisen ja saamelaisen asutuksen rajana oli nk. Lapin ja Lannan raja, joka kulki nykyistä saamelaisten kotiseutualuetta etelämpänä. | Suopmelaš ja sápmelaš ásahusa rádján lei ng. Lappi ja Lanta rádji, mii lei dálá sámiid ruovttuguovllu máddelabbos. |
Historioitsija Kyösti Julku on määrittänyt lapin ja lannan rajan rajapyykit. | Historjáčálli Kyösti Julku lea meroštallan lappi ja lanta rájá rádječuolddaid. |
Raja perustui lapinkylien ja suomalaisten pitäjien rajoihin. | Rádjá vuođđuduvai sámegiliid ja suopmelaš gielddaid rájáide. |
Rajaa ei saanut ylittää. | Rájá ii sáhttán rasttildit. |
Raja ei kuitenkaan säilynyt voimassa kovin pitkään, vaan Kustaa Vaasan 1600-luvulla (1673 ja 1695) antamat asutusplakaatit lopettivat rajan ja aloittivat uudisasutuksen saamelaisten asuma-alueille. | Rádjá ii goit seilon fámus hirbmat guhká, muhto Kustaa Vaasa 1600-logus (1673 ja 1695) addin ássanplakáhtat heaittihedje rájá ja álggahedje ođđaássama sámiid orrunguovlluide. |
Muuttoa tuettiin sosiaalisin ja taloudellisin helpotuksin. | Fárrema dorjo sosiálalaš ja ekonomalaš healppuhemiiguin. |
Uudisasutuksen aikaan nykyisen Suomen ja Norjan pohjoisosat luettiin Tornion ja Kemin Lappeihin. | Ođđaássama áigge dálá Suoma ja Norgga davvioasit gulle Durdnosa ja Giema Lappii. |
Uudisasutuksen myötä eteläiset saamelaisryhmät sulautuivat suomalaiskulttuuriin. | Ođđaássama mielde mátta sámejoavkkut sudde suopmelaškultuvrrii. |
Näistä kulttuureista on jäljellä muutamia runonpätkiä ja sanontoja. | Dáin kultuvrrain leat báhcán muhtun diktabihtát ja dajaldagat. |
Uudisasutuksen myötä valtio, kirkko ja matkailijat kiinnostuivat saamelaisten kotiseutualueesta. | Ođđaássama mielde stáhta, girku ja turisttat beroštuvve sámiid ruovttuguovllus. |
Myös verottaja kiinnostui pohjoisesta Saamenmaasta. | Maiddái vearuheaddji beroštuvai davvi Sámis. |
Saamelaiset saattoivat maksaa veroa jopa kaikille lähialueen valtioille, koska valtioiden rajat eivät olleet pohjoisessa selvät. | Sámit sáhtte máksit vearuid juoba buot lagasguovllu stáhtaide, go riikkaid ráját eai lean davvin čielgasat. |
Ensimmäisenä uudisasutus saavutti Enontekiön ja Inarin. | Vuosttasin ođđasássan juvssai Eanodaga ja Anára. |
Uudisasutuksen myötä maatalous tuli myös saamelaisten kotiseutualueelle. | Ođđaássama mielde eanadoallu bođii maiddái sámiid ruovttuguvlui. |
Inarin ja Utsjoen saamelaisille maataloudesta tuli osa kalastus- ja pyyntikulttuuria. | Anára ja Ohcejoga sámiide eanadoalus šattai guollebivdo- ja bivdokultuvrra oassi. |
Uudisasutuksen myötä saamelaisia alettiin käännyttää kristinuskoon ja tämä johti saamen kielen aseman heikentymiseen sekä saamelaisen muinaisuskon katoamiseen. | Ođđaássama mielde maiddái álge sámiid jorgalahttit kristtalašoskui ja dát dagahii sámegiela dili fuotnáneami sihke sápmelaš dološoskku jávkama. |
Strömstadin rajasopimuksen rajajärjestelyissä vuonna 1751 vedettiin Ruotsi-Suomen ja Tanska-Norjan rajat myöhempään muotoonsa. | Strömstada rádjasoahpamuša rádjaortnedemiin jagi 1751 gessujuvvui Ruoŧa-Suoma ja Danmárkku-Norgga ráját maŋit hápmái. |
Sopimuksen lappcodisillenissä vuonna 1751 Ruotsi-Suomi ja Tanska-Norja takasivat mm. saamelaisille oikeuden ylittää rajat porolaumoineen ja kalastustarkoituksessa. | Soahpamuša lappcodisillenis jagi 1751 Ruoŧŧa-Suopma ja Danmárku-Norga dáhkidedje ee. sámiide vuoigatvuođa rasttildit rájáid boazoealuin ja guollebivdodárkkuhusa dihtii. |
Tämä oikeus jatkui vuoden 1852 rajasulkuun asti. | Dát vuoigatvuohta joatkašuvai jagi 1852 rádjagiddema rádjai. |
Rajasulut Suomen ja Norjan välillä vuonna 1852 sekä Ruotsin ja Suomen välillä vuonna 1889 lopettivat perinteisen jutamisen Suomessa ja aiheuttivat suuria asuinmuutoksia saamelaisalueella. | Rádjagiddemat Suoma ja Norgga gaskkas jagi 1852 sihke Ruoŧa ja Suoma gaskkas jagi 1889 heite árbevirolaš johtima Suomas ja dagahedje stuorra ássannuppástusiad sámeguovllus. |
Saamelaisten piti valita pysyvästi asuinmaansa ja valita perinteisten sukualueidensa välillä. | Sámit galge válljet bissovaččat iežaset ássaneatnamiid ja válljet árbevirolaš sohkaeatnamiid gaskkas. |
Rajojen myötä myös uudisasutus voimistui 1800-luvulla ja valtiot alkoivat tietoisen politiikan avulla vahvistaa pääväestön etuja ja sulauttaa saamelaisia pääväestöön. | Rájáid mielde maiddái ođasássan lassánii 1800-logus ja stáhtat álge diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii. |
Saamelaisten yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin heikkeni. | Sámiid oktavuohta iežas gillii ja kultuvrrii hedjonii. |
Erityisesti koululaitoksen tulo johti saamen kielen aseman heikkenemiseen. | Erenoamážit skuvlalágádusa boahtin dagahii sámegiela dili fuotnáneapmai. |
Toinen maailmansota johti kolttasaamelaisten perinteisen asuma-alueiden hajaantumiseen kahden valtion välillä. | Nubbi máilmmisoahti dagahii nuortalaččaid árbevirolaš orrunguovlluid hádjáneapmai guovtti riikka gaskkas. |
Nykyiset Suomen kolttasaamelaiset koostuvat Petsamon alueen kolmen siidan, Suonikylän, Petsamon ja Paatsjoen kolttasaamelaisista. | Dálá Suoma nuortalaččat šadde Beahcáma guovllu golmma siidda, Suonnjelgili, Beahcáma ja Báhcaveaijoga nuortalaččain. |
Heidät asutettiin II maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosiin. | Sin ásahedje II máilmmisoađi maŋŋá Anára gieldda nuortaosiide. |
Osa jäi Neuvostoliiton alueelle. | Oassi bácii Sovjetlihtu guvlui. |
Suonikyläläiset sijoitettiin Sevettijärven alueelle, petsamonkyläläiset Tsarmijärven-Nellimin seudulle sekä paatsjokiset Keväjärven-Mustolan alueelle. | Suonnjelgiliolbmuid sajuštedje Čeavetjávrri guvlui, beahcángiliolbmot Tsarmijávrri-Njellim guvlui sihke báhcaveaijoholbmot Kiäváájávri - Mustola guvlui. |
Saamelainen yhteistyö alkaa | Sámiid oktasašbargu álgá |
Saamelaisten etninen ja kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun lopulla Norjassa ja Ruotsissa, jolloin syntyivät ensimmäiset saamelaisyhdistykset ja sanomalehdet. | Sámiid etnihkalaš ja álbmotlaš morráneapmi álggii 1800-logu loahpas Norggas ja Ruoŧas, goas šadde vuosttas sámesearvvit ja aviissat. |
Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 1917 Norjan Trondheimissa. | Vuosttas oktasaš sámečoahkkima dolle 1917 Norgga Trondheaimmas. |
Yhteistyö tiivistyi sotien jälkeen jolloin Ruotsin Jokkmokissa pidettiin 1953 ensimmäinen kolmen valtion saamelaisten konferenssi. | Oktasašbargu šattai čavggabun sođiid maŋŋá goas Ruoŧa Johkamohkis dolle 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánssa. |
Se korosti saamelaisten oikeuksia luonnonvaroihin ja kieleen ja päätti yhteissaamelaisen Saamelaisneuvoston perustamisesta. | Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii sámiid oktasaš Sámeráđi vuođđudeami. |
Saamelaisyhteisö alkoi järjestäytyä ja 1900-luvun puoliväliin mennessä Suomessa toimi saamelaisyhdistyksiä. | Sámesearvvuš álggii ortniidit ja 1900-logu gaskamuttu rádjai Suomas doibme sámesearvvit. |
Saamelaisyhteisön aktiivinen toiminta johti saamelaisvaltuuskunnan perustamiseen 1970-luvulla. | Sámeservoša aktiiva doaibman oažžui áigái sámepárlameantta vuođđudeami 1970-logus. |
Koulukotiasumisesta saamen kielen opetukseen | Skuvlaruoktoássamis sámegiela oahpahussii |
1900-luvun alku oli suomalaistamisen aikaa. | 1900-logu álgu lei láttiiduhttima áigi. |
Monet lapset menettivät saamen kielen taidon koulukodeissa. | Máŋggat mánát masse sámegiela dáiddu skuvlaruovttuin. |
Lapset pääsivät käymään kotonaan vain harvoin ja yhteys saamenkieliseen ympäristöön heikkeni. | Mánát besse fitnat ruovttusteaset dušše hárve ja oktavuohta sámegielat birrasii fuotnánii. |
Saamen kielen puhuminen kiellettiin monissa yhteyksissä. | Sámegiela hállan gildui máŋggain oktavuođain. |
Saamen kieli ja kulttuuri oli hyvin uhanalainen 1900-luvun puolivälissä. | Sámegiella ja kultuvrra lei hui áitatvuloš 1900-logu gaskkamuttus. |
Saamelaisyhteisön järjestäytyminen ja saamelaisyhteistyö johtivat saamelaiskulttuurin aseman paranemiseen, saamen kielen aseman kehittymiseen ja lainsäädännön kehittymiseen. | Sámeservoša ortniiduvvan ja sámeoktasašbargu ožžo áigái sámekultuvrra dili buorráneapmai, sámegiela dili ovdáneapmai ja láhkaásahusa ovdaneapmai. |
Saamen kielinen opetus aloitettiin peruskouluissa ja ensimmäinen saamen kielilaki hyväksyttiin vuonna 1992. | Sámegielat oahpahus álggahuvvui vuođđoskuvllain ja vuosttas sámi giellaláhka dohkkehuvvui jagi 1992. |
Suomalaistamisprosessi jätti syvän jäljen saamelaisyhteiskuntaan johtaen saamen kielten uhanalaistumiseen. | Láttiiduhttinproseassa guđii čiekŋalis luotta sámeservodahkii ja dagahii sámegielaid áitatvuložin. |
Vain noin vajaa puolet Suomen saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään. | Dušše sullii vádjit bealli Suoma sámiin hálla sámegiela eatnigiellan. |
Haasteet | Hástalusat |
Saamelaiskulttuuri on säilynyt omaleimaisena ja ainutlaatuisena alkuperäiskansakulttuurina sulauttamispyrkimyksistä huolimatta. | Sámekultuvra lea seilon iešlágálažžan ja áidnalunddot eamiálbmotkultuvran suddadanfiggamušain fuolakeahttá. |
Saamelaiskulttuuri joutuu yhä edelleen kohtaamaan suuria haasteita. | Sámekultuvra gártá áinge deaivat stuorra hástalusaid. |
Saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta aiheuttaa suuren haasteen saamenkielisille palveluille ja opetukselle, saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuudelle sekä saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle. | Sámiid eretfárren eret sámiid ruovttuguovllus dagaha stuorra hástalusa sámegielat bálvalusaide ja oahpahussii, sámegiela ja kultuvrra boahtteáigái sihke sámeealáhusaid ollašuhttimii. |
Ilmastonmuutos, globalisaatio ja taloudellinen kiinnostus arktista aluetta kohtaan tuovat myös suuria haasteita. | Dálkádatnuppástus, globalisašuvdna ja ekonomalaš beroštupmi árktalaš guovllu vuostá buktet maiddái stuorra hástalusaid. |
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu vielä kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla, kuten kansainväliset ihmisoikeuksien toteutumista valvovat elimet ovat huomauttaneet. | Sámiid vuoigatvuođat eai ollašuva velá riikkaidgaskasaš soahpamušaid eaktudan vuogi mielde, dego álbmotlaš olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama bearráigeahčči orgánat leat fuobmášahttán. |
Suomessa on myös erilaisia yhdistyksiä ja ryhmittymiä, jotka vastustavat saamelaisten oikeuksia ja erilaisissa medioissa on paljon saamelaisvastaista kirjoittelua. | Suomas leat maiddái iešguđetlágan searvvit ja joavkkut, mat vuostálastet sámiid vuoigatvuođaid ja iešguđetlágan mediain leat ollu sámevuostásaš čálašeapmi. |