index2.php_option=com_content_task=view_id=819_lang=finnish.html.xml
Elinkeinot | Sámealáhusat |
Poronhoito | Boazodoallu |
Poronhoito on näkyvin osa saamelaiskulttuuria. | Boazodoallu lea sámekultuvrra guovddáš oassi. |
Kaikki saamelaiset eivät saa elantoaan poronhoidosta, mutta sen yhteisöllinen ja kulttuurinen merkitys on edelleen suurta. | Buot sámit eai oaččo ealáhusa boazodoalus, muhto dan servodatlaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi lea ainge stuoris. |
Poronhoidon vuotuistapahtumiin, kesäisiin vasanmerkityksiin ja talvisiin poroerotuksiin, osallistuu yleensä koko suku. | Boazodoalu jahkásašdáhpáhusaide, geassemiessemearkumiidda ja dálverátkimiidda, oassálastá dábálaččat oppa sohka. |
Se on ainoa perinteinen saamelaiselinkeino, joka on yksistään kannattava. | Dat lea áidna árbevirolaš sámi ealáhus, mii okto lea gánnáhahtti. |
Poronhoidon tuloista noin 14 prosenttia muodostuu valtiollisista ja EU-tuista. | Boazodoalu boađuin sullii 14 proseantta čoahkkanit stáhta ja EU-doarjagiin. |
Moni saamelainen harjoittaa poronhoidon yhteydessä pienimuotoista matkailu- tai jalostustoimintaa. | Máŋggas sápmelaččain barget boazodoalu oktavuođas smávvalágan turisma- dahje gárvvistandoaimma. |
Saamelaisten kotiseutualue kuuluu erityiseen poronhoitoalueeseen, jossa poroilla on vapaa laidunnusoikeus. | Sámiid ruovttuguovlu gullá erenoamáš boazodoalloguvlui, gos bohccuin lea friddja guohtunvuoigatvuohta. |
Kotiseutualueella on 13 paliskuntaa ja noin 1250 poronomistajaa, mikä on noin 27 % koko Suomen poronomistajista. | Ruovttuguovllus leat 13 bálgosa ja sulli 1250 boazoeaiggáda, mii lea sullii 27 % oppa Suoma boazoeaiggádiin. |
Eloporoja on noin 40 % (78 307) koko Suomen eloporoista ja vajaa 80 % Lapin eloporoista. | Eallibohccot leat sullii 40 % (78 307) oppa Suoma eallibohccuin ja vádjit 80 % Sámi eallibohccuin. |
Kartta: Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat | Kárta: Sámi ruovttuguovllu bálgesat / bálgosat |
Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka pohjautuu porojen biologiaan ja poronhoitajien kulttuurisiin tapoihin. | Sámiid boazodoallu vuođđuduvvá dálve- ja geasseeanaguohtunortnegii, mii vuođđuduvvá bohccuid biologiijai ja badjeolbmuid kultuvrralaš dábiide. |
Poroja laidunnetaan eri kesä- ja talvialueilla, lisäksi keväällä on oma laidunalue vasomista varten ja syksyllä porojen rykimisalue. | Bohccot guođohuvvojit sierra geasse- ja dálveeatnamiin, lassin giđđat lea iežas guođohaneana guoddima várás ja čakčat bohccuid ragatguovlu. |
Poronhoidossa eri alueiden riittävyys on välttämätöntä. | Boazodoalus lea vealtameahttun, ahte iešguđetlágan eatnamat leat doarvái. |
Saamelaista poronhoitoa harjoitetaan ns. talvisiidoissa, jotka ovat muutaman poroperheen muodostamia sukulaisuuteen perustuvia paimennusyksiköitä. | Sámi boazodoallu ollašuhttojuvvo ng. dálvesiiddain, mat leat muhtun badjebearraša ráhkadan, sohkii vuođđuduvvi guođohanovttadagat. |
Siita ohjaa poronhoidon harjoittamista omalla nautinta-alueellaan. | Siida stivre boazodoalu ollašuhttima iežas návddašaneatnamiin. |
Paliskunnan alueella paimentaa useampia siitoja. | Bálgosa eatnamiin guhtot máŋggat siiddat. |
Siitojen nautinta-alueiden rajat eivät ole staattisia, vaan ne voivat muuttua laidunolosuhteiden mukaan ja eri siidat voivat myös yhdistyä toisiinsa. | Siiddaid návddašaneatnamiid ráját eai biso ovtta sajis, muhto dat sáhttet molsašuvvat guohtundiliid mielde ja eará siiddat sáhttet maiddái ovttastuvvat nuppiideaset. |
Poroja kaarteessa | Bohccot gárddis |
Poronhoidon vaikutuksesta luontoon on puhuttu hyvin paljon ja on väitetty, että saamelaisten kotiseutualueella olisi ylilaidunnusta. | Boazodoalu váikkuhusas lundui lea hállojuvvon hui ollu ja lea čuoččuhuvvon, ahte sámiid ruovttuguovllus livčče liigeguođoheapni. |
Poro kuten erilaiset peuralajit ovat kuuluneet saamelaisten kotiseutualueen luontoon kautta historian. | Boazu dego earálágan goddešlájat leat gullan sámiid ruovttuguovllus luondui miehtá historjjá. |
Uusimpien tutkimustuloksien mukaan porot voivat laidunnuksellaan ehkäistä tulokaslajien tuloa arktiselle alueelle. | Ođđasamos dutkanbohtosiid mielde bohccot sáhttet guohtumiin eastit ođđašlájaid boahtima árktalaš guovlluide. |
Ilmaston lämmitessä uusia kasvi- ja eläinlajeja tulee pohjoiseen. | Dálkádaga liegganettiin ođđa šaddo- ja eallišlájat bohtet davás. |
Porot estävät laidunnuksellaan myös pajukoitumisen ja ylläpitävät varpukasvillisuutta sekä lannoittavat arktisen alueen luontoa. | Bohccot estet guohtumiin maiddái šieđgaluvvama ja doalahit daŋasšattuid sihke duktejit árktalaš guovllu luonddu. |
Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan porojen intensiivinen laidunnus hidastaa lumen sulamista keväisin hidastaen samalla ilmaston lämpiämistä. | Dálkediehtaga lágádusa dutkamuša mielde bohccuid intensiiva guohtun hihttuda muohttaga suddama giđđat hihttudemiin seammás dálkádaga liegganeami. |
Porot merkitään omalla korvamerkillään. | Bohccot merkejuvvojit iežas bealljemearkain. |
Korvamerkki ilmoittaa omistajuuden ja suvun, johon poron omistaja kuuluu. | Bealljemearka almmuha oamasteaddji ja soga, masa bohcco oamasteaddji gullá. |
Saamelaisessa poronhoidossa merkit annetaan sukumerkkijärjestelmän mukaan. | Sámiid boazodoalus mearkkat addojit sohkamearkavuođádaga mielde. |
Jokaisella suvulla on oma merkkilinja. | Juohkehaš sogas lea iežas mearkalinjá. |
Lasten korvamerkit ovat variaatioita vanhempien, yleensä jo edesmenneiden sukulaisten merkeistä. | Mánáid bealljemearkkat leat variašuvnnat vánhemiid, dábálaččat juo jápmán fulkkiid mearkkain. |
Eli kaikki merkkilinjan merkit muistuttavat toisiaan. | Dahjege buot mearkalinjjá mearkkat muittuhit nuppiid. |
Joissakin kotiseutualueen paliskunnassa poroja ruokitaan talvisin tai heinää käytetään paimennuksessa apuna. | Muhtun ruovttuguovllu bálgosiin bohccuid bibmet dálvit dahje suoinnit atnojuvvojit guođoheamis veahkkin. |
Syinä lisäruokintaan ovat olleet mm. laidunalueiden pirstoutuminen, metsänhakkuu ja muut kilpailevat maankäyttömuodot, jotka ovat vähentäneet laidunten määrää. | Sivvan lassibiebmamii leat leamaš ee. guohtoneatnamiid hádjáluvvan, vuovdečuollamat ja eará gilvaleaddji eanageavahanvuogit, mat leat geahpedan guohtoneatnamiid meari. |
Pääosin porot syövät edelleenkin luonnonlaitumilla. | Eanáš oassi bohccuin guhtot ainge luondduviđáguohtoneatnamiin. |
Käytännössä koko saamelaisten kotiseutualue on ollut ja on edelleen porojen laidunnuksessa. | Geavadagas oppa sámiid ruovttuguovlu lea leamaš ja lea ain bohccuid guohtuneanan. |
Vaikka poronhoidossa käytetään nykyisin mönkijöitä ja moottorikelkkoja apuna, poron, luonnon ja ilmaston tunteminen on hyvin tärkeä osa poronhoitajien ammattitaitoa. | Vaikko boazodoalus geavahit dán áigge njealjejuvllagiid ja mohtorgielkkáid veahkkin, bohcco, luonddu ja dálkádaga dovdan lea hui dehalaš oassi badjeolbmuid ámmátdáiddus. |
Poronhoito ylläpitää saamen kieltä ja luo luonnollisia saamen kielen käyttöympäristöjä. | Boazodoallu doalaha sámegiela ja ráhkaga lunddolaš sámegiela geavahanbirrasiid. |
Saamen kielessä on hyvin tarkka ja runsas poronhoitoon ja luontoon liittyvä terminologia. | Sámegielas lea hui dárkkes ja ollu boazodollui ja lundui gulavaš terminologiija. |
Ammattimaisesti poronhoitoa harjoittavien keski-ikä on jatkuvasti nousussa (nykyisin noin 47 vuotta) ja samalla poronhoitajien kokonaismäärä on laskussa. | Ámmátlaččat boazodoalu ollašuhttiid gaskaahki lea jámma loktanan (dán áigge sulllii 47 jagi) ja seammás badjeolbmuid olles mearri lea unnumin. |
Poronhoidon tulevaisuutta uhkaa elinkeinon heikko kannattavuus, saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta, ilmastonmuutos sekä kasvava petomäärä. | Boazodoalu boahtteáiggi uhkida ealáhusa heittot gánnáhanmuddu, sámiid eretfárren sámiid ruovttuguovllus, dálkkádatnuppástus sihke lassáneaddji spiriidmearri. |
Saamelainen käsityö, duodji on osa saamelaisten luonnon ja kulttuurin välistä suhdetta ja saamelaista elämäntapaa. | Sámi duodji, duodji lea oassi sámiid luonddu ja kultuvrra gaskasaš gaskavuođa ja sámiid eallinvuogi. |
Käsityö on sekä taidetta että elinkeinomuoto. | Duodji lea sihke dáidda ja ealáhusvuohki. |
Käsityöperinne on vuorovaikutusta luonnon kanssa sekä materiaalin hankinnassa että käsitöiden koristeluissa. | Duodjeárbi lea vuorrováikkuhus luondduin sihke materiála háhkamis ja dujiid hervemis. |
Jokaisella alueella on oma tapansa tehdä saamen käsityötä. | Juohke guovllus lea iežas vuohki duddjot sámi duoji. |
Pääkäsityöperinteet Suomessa ovat koltan-, inarin- ja pohjoissaamen käsityöt. | Váldoduodjeárbbit Suomas leat nuortalaš-, anáraš- ja davvisápmelaš duojit. |
Käsityö on väline, jonka kautta opetetaan kulttuuria, sen arvoja, filosofiaa, ajattelumaailmaa. | Duodji lea gaskaoapmi, man bokte oahpahuvvo kultuvra, dan árvvut, filosofiija, jurddašanmáilbmi. |
Käsityötaito siirtyy sukupolvelta toiselle sosiaalisessa kanssakäymisessä. | Duodjedáidu sirdašuvvá buolvvas nubbái sosiálalaš dáhkamusaš. |
Tärkeä osa käsityötaitoa on saamen kielinen käsityöterminologia. | Dehalaš oassi duodjedáiddus lea sámegielat duodjeterminologiija. |
Käsityö on nykyisin sekä tarveaineiden ja vaatteiden valmistusta mutta myös taidekäsityötä. | Duodji lea dán áigge sihke atnuávdnasiid ja biktasiid ráhkadeapmi muhto maiddái dáiddaduodji. |
Saamen käsityö jakaantuu ns. pehmeisiin ja koviin käsitöihin. | Sámi duodji juohkášuvvá ng. dipma ja garra dujiide. |
Käsityön raaka-aineet kerätään luonnosta kestävällä tavalla. | Duoji materiálaid čoaggit luonddus bistevaš vugiin. |
Käsityö elää luonnonkierron mukaan ja materiaalit kerätään ja käsitellään tiettyyn aikaan vuodesta. | Duodji eallá luonddulotnašuvvama mielde ja materiálaid čoaggit ja gieđahallat dihto áigge jagis. |
Niiden valmistuksessa hyödynnetään raaka-aineiden kaikkia osia. | Daid ráhkadeamis ávkkástallat materiálaid buot osiid. |
Leppää, koivua ja pajua käytetään nahan parkituksessa. | Leaibbi, soagi ja sieđgga geavahit náhki ostemis. |
Juuria käytetään erityisesti inarin- ja koltansaamen käsityöperinteessä tarve-esineiden valmistukseen ja koristeluun. | Vettiid atnet erenoamážit anár- ja nuortlašduodjeárbbis atnubiergasiid ráhkadeapmai ja hervemii. |
Porosta käytetään nahkoja, sarvia, luita ja jänteitä. | Bohccos geavahit náhkiid, čorvviid, dávttiid ja suonaid. |
Kasveja käytetään kankaiden värjäämiseen ja kenkäheiniä kerätään jalkojen pitämiseksi lämpiminä nutukkaissa. | Šattuid atnet diŋggaid báidnimii ja gámasuoinniid čoaggit vai juolggit bissot liekkasin nuvttohiid siste. |
Kalan-, linnun- ja pienriistan nahkoja käytetään pienkäsitöiden valmistuksessa. | Guoli-, lotti- ja smávvafuođđuid náhkiid geavahit smávvadujiid ráhkadeapmai. |
Puukäsitöitä tehdään katajasta ja pahkoista. | Muorradujiid duddjojit reatkáin ja báhkiin. |
Lisäksi käytetään tinaa, kultaa ja hopeaa. | Lassin geavahit dani, golli ja silbba. |
Käsitöiden koristelu ja värit ilmentävät luontoa ja eri vuodenaikoja, erityisesti ruskan eri sävyt näkyvät monissa saamen käsitöissä. | Dujiid herven ja ivnnit govvidit luonddu ja eará jagiáiggiid, erenoamážit ruškki iešguđetlágan ivnnit oidnojit máŋggain sámi dujiin. |
Koltansaamen käsityöperinnettä, juurikäsitöitä | Nuortalašsámiid duodjeárbi, veaddeduojit |
Saamenpuku on saamelaisten kansallispuku ja saamelaisen etnisiteetin tunnus. | Sámegákti lea sámiid álbmotbivttas ja sámiid etnisitehta dovddaldat. |
Pukua käytetään nykyisin pääasiassa juhla-asuna, niin häissä kuin hautajaisissakin, mutta myös virallisten kokousten asuna. | Gávttii atnit dán áigge váldoáššis ávvudanbivttasin, nu heajain go hávdádusainge, muhto maiddái virggálaš čoahkkimiid bivtttasin. |
Vanhemmalle saamelaisväestölle saamenpuku on säilynyt edelleen arkivaatteena. | Boarrasut sámeálbmogii sámegákti lea seilon ain árgabivttasin. |
Puvun koristelut ja kokonaisuus kertovat mistä päin saamenmaata henkilö on kotoisin, jopa siviilisäädyn ja suvun. | Gávtti hervemat ja ollisvuohta muitalit gos guovllos sámi olmmoš lea eret, juoba siviilaseađu ja soga. |
Saamen puku on muuttunut aikojen saatossa ja pukua voidaan edelleen varioida. | Sámegákti lea nuppástuvvan áiggiid mielde ja gávtti sáhttá ainge variariseret. |
Suomessa on käytössä viisi saamen puvun päämallia: Tenon, Inarin, Enontekiön, Vuotson ja kolttasaamelaisten puku. | Suomas leat anus vihtta sámegávtti váldomálle: Deanu, Anára, Eanodaga, Vuohcu ja nuortalaččaid gákti. |
Saamen pukua ja saamen käsityötä laajemminkin on väärinkäytetty matkailussa ja saamen käsityötä muistuttavia kopioita myydään matkamuistioina. | Sámegávtti ja sáme duoji viidasabbot lea boastut atnán turismmas ja sámi duoji muittuheaddji kopiijaid vuvdet mátkemuitun. |
, myöntää merkin saamen käsityölle, josta voi tunnistaa aidon saamen käsityön. | Sámi duojáriid ámmátsearvi, Sámi Duodji, mieđiha mearkka sáme duodjái, mas sáhttá dovdat eakti sáme duoji. |
Sámi Duodji ry:n jäseneksi pääsevät vain taitavat käsityöntekijät. | Sámi Duodji ro:a lahttun besset dušše čeahpes duojárat. |
Jäseniä yhdistyksellä on noin 300. | Lahtut searvvis leat sullii 300. |
Saamen käsityöperinteestä erityisesti inarin- ja koltansaamen perinteet ovat uhanalaisia. | Sámi duodjeárbi erenoamážit anár- ja nuortlašsámiid árbbit leat aitatvuložat. |
Kalastus | Guollebivdu |
Kalastus on tärkeä osa saamelaiskulttuuria erityisesti Utsjoella ja Inarissa. | Guollebivdu lea sámekultuvrra dehalaš oassi erenoamážit Ohcejogas ja Anáris. |
Kalastus ei ole yksistään kannattava elinkeino, vaan kalastukseen liittyy usein poronhoitoa tai matkailupalveluja. | Guollebivdu ii leat okto gánnáhahtti ealáhus, muhto guollebivdui laktásit dávjá boazodoallu dahje turismabálvalusat. |
Jokaisella kalastusta harjoittavalla saamelaissuvulla on perinteiset kalapaikkansa, tiettyjen sukujen nautinnassa on omia järviä, lahtia tai jokien osia. | Juohkehaš guollebivddu ollašuhtti sámesogas leat árbevirolaš guollesajit, dihto sogaid návddašeamis leat iežas jávrrit, luovttat dahje jogaid oasit. |
Kaikki tuntevat omat ja muiden alueet ja pysyvät omilla nautinta-alueillaan. | Buohkat dovdet iežaset ja earáid eatnamiid ja bissot iežaset návddášaneatnamiid alde. |
Kalojen pyyntiin liittyy saamelainen arvomaailma, aluetta ei ylikalasteta ja huolehditaan siitä, että myös tulevina vuosina on riittävästi kalastettavaa. | Guliid bivdimii laktasa sápmelaš árvumáilbmi, guovlu ii liigebivdo ja fuolahuvvo das, ahte maiddái čuovvovaš jagiid leat doarvái guoláštamoš. |
Kalastusperinteessä on tärkeä yhteisöllinen ulottuvuutensa sekä kalastuksen oma saamenkielinen terminologiansa. | Guollebivdoárbbis lea dehalaš servodatlaš olli sihke guollebivddu iežas sámegielat terminologiija. |
Tenon kalastusperinteisiin kuuluvat nykyisin kielletyt poikkipato, tuulastus ja kullenuottaus sekä vielä käytössä olevat potku- ja mertapato, verkkopyynti seisovalla verkolla, nuottaus, kulkuttaminen eli ajoverkolla kalastus, ja vapa- ja viehekalastus. | Deanu guollebivdoárbái gullet dán áigge gildojuvvon rastábuođđu, duhastus ja goldin sihke velá ain geavahusas joddo- ja meardebuođđu, fierbmebivdu orru firpmiin, nuohttun, golgadeapmi dahje áhpegolgadan bivdu, ja stággo- ja vuoggabivdu. |
Kolttakulttuurin oma erikoisuutensa on Näätämön Kolttakoskessa harrastettu käpälänuottaus. | Nuortalaškultuvrra iežas erenoamášvuohtan lea Njávdáma Kolttakoskis ollašuhtton geahpilnuohttun. |
Kulkutusta Tenolla | Nuorra guollebivdit |
Saamelainen kalastusperinne on vaarassa kadota. | Sáme guollebivdoárbi lea váras jávkat. |
Kalastusperinnettä uhkaa saamelaisten poismuutto pois kotiseutualueelta ja kalastuksen heikko kannattavuus. | Guollebivdoárbbi uhkida sápmelaččaid eretfárren ruovttuguovllus eret ja guollebivddu heittot gánnáhahttivuohta. |
Muuttaessaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle saamelaiset menettävät lainsäädännöllisen oikeutensa liikkua ja käyttää luontoa tietyillä alueilla menettäen yhteyden perinteisiin sukualueisiin. | Fárredettiin sámiid ruovttuguovllu olggobeallai sámit manahit lágalaš vuoigatvuoiđaideaset lihkadit ja ávkkástallat luonddu dihto guovlluin manahemiin oktavuođa árbevirolaš soahkaeatnamiidda. |
Nuoret eivät enää opi luonnollisesti saamelaisesta kalastusperinteestä ja kalastusperinne, siihen liittyvä tietämys ja terminologia on vaarassa kadota. | Nuorat eai šat oahpa lunddolaččat sámi guollebivdoárbbi ja guollebivdoárbi, dasa gulavaš diehtu ja terminologiija lea váras jávkat. |
Perinteiset pyyntivälineet ovat jäämässä pois käytöstä myös uuden tekniikan myötä. | Árbevirolaš bivdobiergasat leat báhcimin eret geavahusas maiddái ođđa teknihká geažil. |
Muut elinkeinot | Eará ealáhusat |
Keräily kuuluu edelleen tärkeänä osana saamelaisten ravinnon ja raaka-aineiden hankintaan. | Čoaggin lea ain dehalaš oassi sámiid biepmu ja materiálaid háhkama. |
Marjoja voidaan kerätä myös myyntiin. | Murjjiid sáhttá čoaggit maiddái vuovdinláhkai. |
Saamelaisilla on omat, perinteiset sukujen käytössä olevat keräilyalueensa, joista kerätään hillaa, puolukkaa ja mustikkaa. | Sámiin leat iežaset, árbevirolaš sogaid geavahusas leahkki čoagginguovllut, gos čogget luopmániid, joŋaid ja sarridiid. |
Muiden alueille ei perinteisesti mennä. | Eará eatnamiidda ii árbevirolaččat manno. |
Pyynti eli metsästys on ollut pitkään osana muita saamelaisia elinkeinoja. | Bivdu dahjege meahccebivdu lea leamaš guhká eará sámi ealáhusaid oassin. |
Metsästys ei ole yksistään kannattava elinkeino. | Meahccebivdu ii leat okto gánnáhahtti ealáhus. |
Nykyisin metsästetään erityisesti hirviä sekä riekkoja. | Dán áigge bivdet erenoamážit ealggaid ja rievssahiid. |
Saamelaisen pyyntikulttuurissa riekkoja pyydetään ansoilla. | Sámi bivdokultuvrras gárdot rievssahiid. |
Metsästäjillä on käytössä ns. riekonkaarteita ansapolkuina, joissa metsästäjät tekevät omille nautinta-alueilleen omat riekonansojen jononsa ja rykelmänsä. | Meahcásteaddjiin leat anus ng. rievssatgárddit giellabálggisin, gos meahcásteaddjit ráhkadit iežaset návddášaneatnamiidda iežaset rievssat gielaid ráidduid ja gihpuid. |
Toisten nautinta-alueille ei mennä pyytämään riekkoja. | Nuppiid návddášaneatnamiidda ii manno gárdut rievssahiid. |
Perinteisesti riekkoja pyydettiin sen verran kun sitä tarvittiin muun ravinnon lisänä ja myös myyntiä varten huolehtien kuitenkin siitä, että kanta pysyi kestävänä. | Árbevirolaččat rievssahiid gárdo dan mađe go dárbbašedje eará biepmu lassin ja maidddái vuovdima várás fuolahemiin goitotge das, ahte nálli bisui bisovažžan. |
Riekkokannan vaihtelut ovat vaikeuttaneet riekkojen pyyntiä. | Rievssatnáli molsašuddamat leat váttásmahttán rievssahiid bivdima. |
Maatalous tuli saamelaisten kotiseutualueelle 1700-luvulla ja erityisesti Utsjoen ja Inarin alueella osaksi kalastus- ja pyyntikulttuuria. | Eanadoallu bođii sámiid ruovttuguvlui 1700-logus ja erenoamážit Ohcejoga ja Anára guvlui oassin guollebivdo- ja bivdokultuvrra. |