index2.php_option=com_content_task=view_id=888_lang=finnish.html.xml
Saamelaiskäräjät myönsi tukea saamelaiselokuvalle
Sámediggi juolludii doarjaga sámi filmmaide
Saamelaiskäräjät tukee saamelaiselokuvien tuottamista yhteensä 93 500 eurolla.
Sámediggi doarju sámi filmmaid buvttadeami badjel 93 500 euroin.
Tuotantotukea saa kolme elokuvaa: Katja Gauriloffin dokumenttielokuva
Buvttadandoarjaga ožžot golbma filmma: Katja Gauriloffin dokumentárafilbma Mannu mieŠcc Kaisja, Aslak Paltto dokumeantafilbma Boazodoalli Čalmmiiguin ja Jouni West oanehis animašuvdnafilbma Guolli.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Saamelaiskäräjille valtionavustusta saamelaisen elokuvan tukemiseksi.
Oahpahus- ja kulturministeriija juolludii Sámediggái stáhtadoarjaga sámi filmmaid doarjumii.
Saamelaiselokuvien on määrä olla mukana vuoden 2015 Berliinin elokuvajuhlilla
Sámi filmmat galget leat mielde jagi 2015 Berlina filbmafestiválas (Berlinale).
Tuotantotukihakemuksia saapui yhteensä 12, yhteensä 470 201 euron edestä.
Buvttadandoarjjaohcamušat bohte oktiibuot 12, oktiibuot 470 201 euro ovddas.
Tuotantotuen myöntämisestä päätti saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta kokouksessaan 25.6.2014.
Buvttadandoarjaga juolludeamis mearridii sámedikki kulturlávdegoddi čoahkkimisttis 25.6.2014.
Tuotantotukea saivat:
Buvttadandoarjaga ožžo:
Dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa on runollinen tutkielma kolttasaamelaisen legendaarisen sadunkertojan Kaisa Gauriloffin ja sveitsiläisen kirjailijan Robert Crottet ' n elämänmittaisesta ystävyydestä.
Dokumentárafilbma Mannu mieŠcc Kaisja (Mánu meahci Kaisa) poehtalaš suokkardallan nuortalaš legendáralaš máinnasteaddji Kaisa Gauriloff ja sveitsalaš girječálli Robert Crottet ' a eallima guhkkosaš ustitvuođas.
Elokuvassa kietoutuvat yhteen Kaisan kertomat legendat ja kolttasaamelaisten kohtalon hetket toisen maailmansodan muuttaessa maailmaa.
Filmmas čatnasit oktii Kaisa muitalan legendat ja nuortalaččaid galgamuša bottut nuppi máilmmisoađi rievdadettiin máilmmi.
Kaisa Gauriloff on elokuvan ohjaajan isoäidinäiti.
Kaisa Gauriloff lea filmma bagadalli máttaráhkku.
Dokumenttielokuvan tarkoituksena on avata poromiehen arkea niille, joilla ei siihen ole mahdollisuutta.
Dokumentárafilmma ulbmilin lea leahkkut boazodoalli árgabeaivvi sidjiide, geas ii leat vejolašvuohta dan muđui oaidnit.
Nykyinen petomäärä poronhoitoalueella on vaikeuttanut ja muuttanut poromiehen arkea, koska pedon tappamien porojen määrä on noussut rähähdysmäisesti viimeisten kahden vuoden aikana.
Dalá boraspiriid mearri lea laskan maŋemuš guovtti jagi áigge.
Näistä tuhoista suurimman osan pohjoisessa aiheuttaa ahma.
Dain vahágiin stuorámus oasi dagaha geatki.
Ahma on ollut täysin rauhoitettu eläin jo 30 vuotta.
Geatki lea leamaš áibbas ráfáidahtton ealli jo 30 jagi.
Dokumentti käsittelee poromiehen näkökulmasta kaikkea sitä mitä luonnossa tapahtuu.
Dokumentára gieđahallá boazodoalli oainnus buot dan mii luonddus dáhpáhuvvá.
Tilanne on nyt niin kriittinen, että poromiehet vaativat ahman täysrauhoituksen lopettamista, jotta suurilta vahingoilta vältyttäisiin.
Dilli lea dál nu vearrái, ahte boazodoallit gáibidit geatki ollislaš ráfáidahttima heaittiheami, amas stuorit vahágat vel šattaše.
Lyhyt animaatioelokuva pienen pojan kokemuksista, elämästä ja kuolemasta.
Oanehis animašuvdnafilbma unna lunttaža vásáhusain, eallimis ja jápmimis.
Tämä on ohjaajan lapsuudenmuisto kalansaaliista ja miten hän yritti tappaa kalan kuten oli nähnyt isänsä tappavan kaloja.
Dat lea bagadalli mánnávuođamuitu guollesállašiin ja das movt son vikkai goddit guoli nu mo lei oaidnán áhččis goddimin guliid.
Veljekset ovat Tenon rannalla.
Vieljažat leat Deatnogáttis.
Pikkuveli näkee kun isoveli vetää elämänsä ensimmäisen kalansa rannalle. He molemmat ovat hyvin innoissaan...
Unnavieljaš oaidná go stuorravielja rohtte eallimis vuosttáš guoli gáddái, Soai leaba guktot hui movtta …
Lisätietoja:
Lassedieđut: