index2.php_option=com_content_task=view_id=895_lang=finnish.html.xml

Saamelaiskäräjät teki esityksen saamelaisten kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatimiseksi	Sámediggi dagai evttohusa sámiid suvdilis ovdáneami servodatčatnašumi ráhkadeapmin
Saamelaiskäräjät esittää ympäristöministeriölle, että saamelaiskäräjien johdolla laadittaisiin eri toimialoja velvoittava saamelaisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ” Saamelainen tulevaisuus jonka haluamme 2050 ” ja sitoumuksen laadinnalle turvataan resurssit.	Sámi boahtteáigi man mii hálidat 2050 ” ja čátnašumi ráhkadeami várás dorvvastuvvojit resurssat.
Saamelaiskäräjien kokous vahvisti vahvan sitoutuneisuutensa kestävän kehityksen periaatteiden ja tavoitteiden edistämiseen edunvalvonnassaan ja omassa toiminnassaan.	Sámedikki čoahkkin nannii nana čátnašeamis suvdilis ovdáneami vuođđojurdagiid ja ulbmiliid ovddideapmin ovdduidgohcimisttis ja iežas doaimmain.
Saamelaiskäräjät sitoutui Rio +20 loppuasiakirjan tavoitteiden edistämiseen.	Sámediggi čatnašii Rio +20 loahppaáššegirjji ulbmiliid ovddideami dihtii.
Suomessa kestävää kehitystä on edistetty kansallisilla kestävän kehityksen strategioilla.	Suomas suvdilis ovdáneami leat ovddidan álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiijain.
Kansallisen strategian tueksi on laadittu saamelaiskäräjien oma saamelaisen kestävän kehityksen ohjelma.	Álbmotlaš strategiija doarjjan lea ráhkaduvvon sámedikki iežas sámi suvdilis ovdáneami prográmma.
Edellinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2006.	Ovddit prográmma dohkkehuvvui jagi 2006.
Kansallisen strategian on korvannut yhteiskuntasitoumus.	Álbmotlaš strategiija lea buhtten servodatčatnašupmi.
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ” Suomi, jonka haluamme 2050 ” hyväksyttiin vuonna 2013.	Álbmotlaš suvdilis ovdáneami servodatčatnašupmi ” Suopma, man mii hálidat 2050 ” dohkkehuvvui jagi 2013.
Sitoumuksessa on huomioitu Rio +20 julistuksen ” The Future We Want ” – velvoitteita.	Čatnašumis lea váldon vuhtii Rio +20 julggáštusa ” The Future We Want ” – geatnegasvuođat.
Rion julistus ohjaa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista YK:ssa ja sen jäsenvaltioissa.	Rio julggáštus stivre suvdilis ovdáneami vuođđojurdagiid ollašuhttima ON:s ja dan lahttoriikkain.
Esityksen mukaan saamelaisen yhteiskuntasitoumuksen laadinnassa kuullaan perinteisiä saamelaiselinkeinojen harjoittajia, saamelaisyhdistyksiä ja – instituutioita.	Evttohusa mielde sámi servodatčatnašumi ráhkadeamis gullat árbevirolaš sámeealáhusaid ollašuhttiid, sámeservviid ja – institušuvnnaid.
Yleiskokous painotti, että sitoumuksesta on laadittava tehokas ja vaikuttava ja piti välttämättömänä, että ministeriöt ja saamelaisten kannalta keskeiset viranomaiset sitoutuvat saamelaisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteisiin ja toimeenpanoon.	Dievasčoahkkin deattuhii, ahte čatnašumis galgá ráhkadit beaktilis ja váikkuheaddji ja anii vealtameahttumin, ahte ministeriijat ja sámiid dáfus guovddáš eiseválddit čatnasit sámiid suvdilis ovdáneami servodatčatnašumi ulbmiliidda ja ollašuhttimii.
Esityksen mukaan sitoumus hyväksytään saamelaiskäräjien kokouksessa, ja saamelaiskäräjien ja viranomaisten lisäksi myös saamelaisinstituutioilla, - yhdistyksillä, perinteisillä saamelaiselinkeinon harjoittajilla sekä muilla saamelaistoimijoilla olisi mahdollista sitoutua sitoumukseen.	Evttohusa mielde čatnašupmi dohkkehuvvo sámedikki čoahkkimis, ja sámedikki ja eiseválddiid lassin maiddái sámeinstitušuvnnain, - servviin, árbevirolaš sámeealáhusa ollašuhttiin sihke eará sámedoaibmiin livččii vejolaš čatnasit čatnašupmai.
Yleiskokous korosti, että saamelaisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla voidaan turvata kestävä kehitys ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja toimitaan edelläkävijänä Rion loppuasiakirjan toimeenpanossa ja alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisessä.	Dievasčoahkkin deattuhii, ahte sámi suvdilis ovdáneami servodatčatnašumi mielde sáhttit dorvvastit suvdilis ovdáneami ja boahtti buolvvaid eallinvejolašvuoiđaid ja doibmet báktečuollin Rio loahppaáššegirjji ollašuhttimis ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideamis.
Saamelaiskäräjät myönsi ero Pirjo Lotvoselle koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan varajäsenyydestä ja nimesi hänen tilalleen Terhi Kytölän Inarista.	Sámediggi mieđihii earu Pirjo Lotvosii skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti várrelahttovuođas ja nammadii su sadjái Terhi Kytölä Anáris.