index2.php_option=com_content_task=view_id=898_lang=finnish.html.xml

Kulttuurimaisema	Kulturduovdda
Luonnon monimuotoisuus on saamelaisten kotiseutualueella rikasta, mutta se kuten subarktinen luonto, on myös haavoittuvaa.	Luonddu máŋggahápmásašvuohta lea sámiid ruovttuguovllus rikkis, muhto dat dego subárktalaš luondu, lea maiddái herket vaháguvvi.
Pohjoisessa maisemaa luonnehtivat laajat tunturiylängöt ja etelämpänä laajat vesistöt ja metsät.	Davvin duovdaga govvidit viiddes duottarbadjosat ja máddeleabbos viiddes čázádagat ja vuovddit.
Alueen vallitsevina luontotyyppeinä ovat tunturipaljakka ja - koivikko sekä jängät eli suot.	Guovllu ráđđejeaddji luonddutiippat leat duottarjalgadas ja – maras sihke jeakkit.
Eteläisellä alueella kasvaa myös kangasmetsää ja vanhoja aarniometsiä.	Mátta guovllus šaddet maiddái guolbbavuovddit ja boares álgovuovddit.
Kotiseutualueella tavataan kaikki Suomen suurpedot, uusimpana ilves.	Ruovttuguovllus gávdnojit buot Suoma stuorrabeađut, ođđasamosin alvvas.
Alueella pesii lukuisia uhanalaisia ja myös tavallisia lintulajeja.	Guovllus bessejit máŋggat áitatvuloš ja maiddái dábálaš loddešlájat.
Kotiseutualueen monipuolinen kasvillisuus ja eliöstö ovat tarjonneet saamelaisille resurssipohjan kulttuuria ja elinkeinoja varten.	Ruovttuguovllu máŋggabealat šattolašvuohta ja organismmat leat fállan sámiide resursavuođu kultuvrra ja ealáhusaid várás.
Saamelaiskulttuurin liikkuva elämäntapa ei ole jättänyt maisemaan juurikaan pysyviä muinaismuistoja.	Sámekultuvrra johtti eallinvuohki ii leat guođđán duovdagii olus bissovaš dološmuittuid.
Maisemaan on jäänyt esivanhempien kotakenttiä, reittejä, kaarteita ja rakennelmia.	Duovdagii leat báhcán máddariid goahtegiettit, máđit, áiddit ja rusttegat.
Saamelainen luontoon liittyvä kulttuuriperintö elääkin tarinoissa, joiuissa ja paikannimissä.	Sámi lundui gulavaš kulturárbi ealláge máidnasiin, juigosiin ja báikenamain.
Saamelaisten kotiseutualueella on hyvin rikas saamenkielinen paikannimistönsä.	Sámiid ruovttuguovllus leat hui rikkis sámegielat báikenamat.
Paikannimet kertovat mm. alueen käytöstä, historiasta, uskonnosta, tapahtumista ja elinkeinoista.	Báikenamat muitalit ee. eatnamiid geavahusas, historjjás, oskkus, dáhpáhusain ja ealáhusain.
Ympäristö	Biras
Saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesialueiden pinta-ala on yhteensä yli kolme miljoonaa hehtaaria.	Sámiid ruovttuguovllu eana - ja čáhceguovlluid viidodat lea oktiibuot badjel golbma miljon hektára.
Se on noin kymmenesosa koko Suomen pinta-alasta.	Dat lea sullii logátoassi oppa Suoma viidodagas.
Saamelaisten kotiseutualueesta 91 % on valtion hallinnassa ja noin 80 % on eri tavoin suojeltua.	Sámiid ruovttuguovllus 91 % lea stáhta hálddus ja sullii 80 % lea eará láhkai suodjaluvvon.
Saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnassa olevilla alueilla harjoitetaan metsätaloutta lähinnä Lapin paliskunnan ja Inarin kunnan alueilla.	Sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddašan eatnamiin ollašuhtto vuovdedoallu lagamustá Lappi bálgosa ja Anára gieldda eatnamiin.
Metsähallitus, paliskunnat ja luontojärjestöt ovat sopineet kyseisillä alueilla tärkeiden poronhoitoalueiden ja luontokohteiden rauhoittamisesta 20 vuodeksi.	Meahciráđđehus, bálgosat ja luondoorganisašuvnnat leat soahpan máinnašuvvon eatnamiin dehalaš boazodoalloguovlluid ja luondočuozáhagaid ráfoheamis 20 jahkái.
Sopimus tehtiin vuonna 2010.	Soahpamuš dahkkui jagi 2010.
Valtion hallinnassa olevilla metsätalousalueilla sovelletaan PEFC-metsäsertifiointikriteeristöä.	Vuovdedoalloeatnamiin, mat leat stáhta hálddus guoskaduvvojit PEFC-vuovdesertifiserenkritearat.
Saamelaisten kotiseutualueella on oma kriteeristönsä, joka on sovittu yhteistyössä Metsähallituksen, kolttien kyläkokouksen ja saamelaiskäräjien kanssa.	Sámiid ruovttuguovllus leat iežas kritearat, mii lea sohppojuvvon ovttasbarggus Meahciráđđehusain, nuortalaččaid giličoahkkimiin ja sámedikkiin.
Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat ovat hyväksyneet kriteeristön.	Sámiid ruovttuguovllu bálgosat leat dohkkehan kritearaid.
Kartta: saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö Metsähallituksen hallinnassa olevilla maa-alueilla	Gárta: sámiid ruovttuguovllu eanageavaheapmi Meahciráđđehusa hálddašan eana-guovlluin
Poroilla on vapaa laidunnusoikeus saamelaisten kotiseutualueella myös luonnonsuojelualueilla ja yksityisten maa-alueilla.	Bohccuin lea friddja guohtunvuoigatvuohta sámiid ruovttuguovllus maiddái luonddusuodjalanguovlluin ja priváhta eana-guovlluin.
Kartassa kuvataan keskeisimmät maankäyttömuodot valtion hallinnassa olevilla maa- ja vesialueilla.	Gárttas govvidat dehalamos eanageavahanvugiid stáhta hálddašan eana - ja čáhceguovlluin.
Suojametsäalue on lainsäädännöllä säädetty alue, jossa metsää tulee hoitaa ja käyttää siten, ettei se aiheuta metsärajan alenemista.	Suodjevuovdeguovlu lea láhkaásahusain mearriduvvon guovlu, gos vuovddi galgá dikšut ja geavahit nu, ahte dat ii dagat vuovderájá sirdašuvvama vuollelii.
Suojametsäalueeseen kuuluvat Enontekiön ja Utsjoen kuntien alueet sekä alueita Inarin kunnasta.	Suodjevuovdeguvlui gullet Eanodaga ja Ohcejoga gielddaid guovllut sihke guovllut Anára gielddas.