index2.php_option=com_content_task=view_id=936_lang=finnish.html.xml
Seminaari: Eilisen jälkeen – Saamelaisen yhteiskunnan ja saamentutkimuksen uusia tuulia
Seminára: Ievttá maŋŋá- Sámeservodaga ja sámedutkama ođđa biekkat
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Lapin yliopisto, Oulun yliopiston Giellagas-Instituutti ja Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestävät yhteistyössä saamentutkimuksen seminaarin 13.-14.11.2014.
Sámedutkama seminára 13.-14.11.2014, Sajos, Anár. Lágideaddjit Lappi universiteahtta, Giellagas instituhtta ja Sámi oahpahusguovddáš
Saamentutkimus on omalta osaltaan rakentamassa saamelaista yhteiskuntaa ja viitoittamassa saamelaisen tulevaisuuden suuntaviivoja.
Sámedutkan hukse sámeservodaga ja ofelastá sápmelaččaid boahttevuođa bálgáid ala.
Saamentutkimus on moniäänistä tutkimusta, joka usein käsittelee paitsi menneen ja tulevan, myös paikallisen ja globaalin suhdetta.
Sámedutkan lea máŋggajienat suorgi mii gieđahallá vássán ja boahtevaš áiggi muhto maiddái báikkálaš ja globála oktavuođaid.
Eräs keskeinen saamentutkimusta määrittävä kysymys on saamelaisten asema alkuperäiskansana ja näin kiinnittyminen sekä alkuperäiskansojen yhteisöön että alkuperäiskansateorioiden ja - metodologioiden kenttään.
Okta guovddáš gažaldat mii meroštallá sámedutkama lea sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin ja dakko bokte oktavuohta eamiálbmogiid servodahkii ja eamiálbmotteoriijaid ja metodologiijaid surggiide.
Saamentutkimus – kuten myös saamelainen yhteiskunta – on siis yhtaikaa paikallista ja kansainvälistä ja näin kotouttaa monenlaisia kansainvälisiä tieteellisiä ja poliittisia virtauksia ja käytäntöjä.
Sámedutkan- dego maiddái sámeservodat − lea oktanaga sihke báikkálaš ja globála ja váldá háldui máŋggalágán álbmogiidgaskasaš diedálaš ja politihkálaš rávnjjiid ja geavadagaid.
Seminaarissa pohditaan yhtäältä saamelaisen yhteiskunnan tulevaisuutta ja saamentutkimuksen roolia yhteiskunnan rakentajana ja yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä ja ylläpitäjänä.
Semináras guorahallat sámeservodaga boahttevuođa ja sámedutkama rolla servodaga huksejeaddjin ja servodatlaš ságastallama boktaleaddjin ja doalaheaddjin.
Toisaalta seminaarissa käsitellään puhujien omien teemojen kautta saamentutkimusta ja saamelaisuutta menneen ja tulevan, paikallisen ja globaalin risteyksissä.
Nuppe dáfus semináras giedahallat sámedutkama ja sápmelašvuođa vássán ja boahttevaš, báikkálaš ja globála beliid hálliid iežaset temaid bokte.
Seminaarin pääpuhujana on professori Rauna Kuokkanen Toronton yliopistosta.
Seminára váldosáhkávuoruid doallaba veahkkeprofessor Rauna Kuokkanen (Toronto universiteahtta) ja veahkkeprofessor, doseantta Pigga Keskitalo (Sámi allaskuvla, Helssega universiteahtta).
Lisäksi seminaarissa on nuorten tutkijoiden paneeli.
Semináras lea maiddái nuorra dutkiid panela.
Lämpimästi tervetuloa !
Buresboahtin !
Ohjelma Torstai 13.11. 8.30 Seminaarin avaus 8.45 Professori Rauna Kuokkasen (Toronton yliopisto) puheenvuoro: Sámedutkamis lea stuorra servodatdoaibma. ”
Duorastat 13.11. 8.30 Seminára rahpan 8.45 Professor Rauna Kuokkasen (Toronto universitehta) sáhkavuorru: “ Don galggat dutkat dakkára mii duhtada ásahusa. ”
Makkár ja mo dutkan ovddida servodaga ? Katso Livestream.
Sámedutkamusa rolla servodaga huksemis ja servodatságastallamis.
10.00 Tauko 10.15 Osallistujien esityksiä: Lydia Heikkilä (Lapin yliopisto): Tutkimuseettiset ohjeet ja saamelaisia koskeva sosiaali- ja terveystutkimus.
10.00 Boddu 10.15 Oassálasttiid sáhkavuorut Lydia Heikkilä (Lappi universitehta): Tutkimuseettiset ohjeet ja saamelaisia koskeva sosiaali- ja terveystutkimus.
Sandra Juutilainen (Oulun yliopisto): From grassroots to government: Indigenous and Ally efforts to developing guidelines and policy for research involving Indigenous people in Canada.
Sandra Juutilainen (Oulun universitehta): From grassroots to government: Indigenous and Ally efforts to developing guidelines and policy for research involving Indigenous people in Canada.
Laura Junka-Aikio (Oulun yliopisto): Saamelaismääritelmäkeskustelu ja purkavan tutkimuseetoksen rajat.
Laura Junka-Aikio (friija dutki): Saamelaismääritelmäkeskustelu ja purkavan tutkimuseetoksen rajat.
Irja Seurujärvi-Kari (Helsingin yliopisto): Algoálbmotdiehtu ja allaskuvlen - Alkuperäiskansatiedon tuottaminen ja korkeakoulutus.
Irja Seurujärvi-Kari (Helssega universitehta): Algoálbmotdiehtu ja allaskuvlen - Alkuperäiskansatiedon tuottaminen ja korkeakoulutus.
12.15 Lounas 13.00 Osallistujien esityksiä: Rauna Rahko-Ravantti (Lapin yliopisto): Sámeoahpahusa árgga dutkamin.
12.15 Borranboddu 13.00 Oassálasttiid sáhkavuorut Rauna Rahko-Ravantti (Lappi universitehta): Sámeoahpahusa árgga dutkamin.
Rauni Äärelä (Lapin yliopisto): Sámegielat giellalávguma ollašuhttin ja iešvuođat.
Rauni Äärelä (Lappi universitehta): Sámegielat giellalávguma ollašuhttin ja iešvuođat.
Hanna Helander (Oulun yliopisto): Saamelaisen kertomaperinteen pedagogiset piirteet ja hyödyntäminen opetuksessa.
Hanna Helander (Helssega universitehta): Saamelaisen kertomaperinteen pedagogiset piirteet ja hyödyntäminen opetuksessa.
Inker-Anni Linkola (Saamelaisarkisto): Koulun kielimaisema saamen kielen aseman heijastajana.
Inker-Anni Linkola: Koulun kielimaisema saamen kielen aseman heijastajana.
15.00 Kahvit 15.30 Osallistujien esityksiä: Laura Olsen (Lapin yliopisto): Ympäristöturvallisuuden uhat saamelaisten näkökulmasta Leena Heinämäki (Lapin yliopisto): Projekti arktisten alkuperäiskansojen pyhien paikkojen suojelusta: pohdintoja osallistamisesta, itsemääräämisoikeudesta ja kumppanuuksien rakentamisesta Juha Pentikäinen (Helsingin yliopisto / Lapin yliopisto): Pohjoisen etnografia ja saamentutkimus: Castrén, Laestadius-veljekset, Fjellner, Reguly 17.00 Päivän päätös 19.00 Illallinen Hotelli Kultahovi Perjantai 14.11. 8.30 Nuorten tutkijoiden paneeli Mukana Anne-Maria Magga (Lapin yliopisto), Annika Pasanen (Helsingin yliopisto), Saara Tervaniemi (Lapin yliopisto) ja Sigga-Marja Magga (Oulun yliopisto).
14.55 Káffe 15.15 Oassálasttiid sáhkavuorut Tanja Joona (Lappi universitehta): Poronhoito on osa saamelaiskulttuuria. Johanna Kumpula (Turku universitehta): Alkuperäiskansaan Kuuluminen – itseidentifikaatio oikeudellisessa valossa Laura Olsen (Lappi universitehta): Ympäristöturvallisuuden uhat saamelaisten näkökulmasta Leena Heinämäki (Lappi universitehta): Projekti arktisten alkuperäiskansojen pyhien paikkojen suojelusta: pohdintoja osallistamisesta, itsemääräämisoikeudesta ja kumppanuuksien rakentamisesta 16.45 Boddu 17.00 Nuorra dutkiid pánelaságastallan Mielde Anne-Maria Magga Oulu / Lappi univeristehta), Annika Pasanen (Helssega universitehta), Saara Tervaniemi (Lappi universitehta) ja Sigga-Marja Magga (Oulu universitehta).
Puheenjohtajana Liisa Holmberg (Saamelaisalueen koulutuskeskus).
Ságadoallin Liisa Holmberg (Sámi oahpahusguovddáš).
9.45 Tauko 10.00 Osallistujien esityksiä: Tuija Hautala-Hirvioja (Lapin yliopisto): Suomen saamelaiskuvataiteen muutoksia 1970-luvun lopulta alkaen Reetta Toivanen (Helsingin yliopisto): Kyselytutkimus saamelaisalueella Janne Saarikivi (Helsingin yliopisto): Huomioita saamen ja suomen kielirajan identiteettien historiasta Otso Kortekangas (Tukholman yliopisto): Uusia suuntia, vanhoja rajoja - saamelaisten kouluhistorian moniääninen tulevaisuus 12.00 Seminaarin päätös Kouluhistoriaseminaari ja kirjan julkistamistilaisuus siirretty pidettäväksi 15.12. klo 18.00 Lapin maakuntakirjastossa Rovaniemellä. Tapahtuman järjestäjä: Lapin yliopisto, Oulun yliopiston Giellagas-Instituutti ja Saamelaisalueen koulutuskeskus Sanna Valkonen sanna. valkonen (at) ulapland.
18.15 Beaivvi loahpaheapmi 19.00 Eahketmállásat Bearjadat 14.11. 8.30 Veahkkeprofessor, doseanta Pigga Keskitalon (Sámi allaskuvla, Helssega univeritehta) sáhkavuorru: Fátmmasteaddji sámedutkan 9.45 Boddu 10.00 Oassálasttiid ovdanbuktimat Juha Pentikäinen: Pohjoisen etnografia ja saamentutkimus: Castrén, Laestadius-veljekset, Fjellner, Reguly Hannu Kahakorpi: Vienan Lappi Torkel Rasmussen: Sámegiela ceavzinnávccat guovtti gránnjagielddas 2000-logu álggus Tuija Hautala-Hirvioja: Suomen saamelaiskuvataiteen muutoksia 1970-luvun lopulta alkaen Reetta Toivanen: Kyselytutkimus saamelaisalueella Otso Kortekangas (Tukholman yliopisto): Uusia suuntia, vanhoja rajoja - saamelaisten kouluhistorian moniääninen tulevaisuus 12.30 Seminára loahpaheapmi Skuvlahistorjáseminára ja girjji almmustahtin šluhttejuvvon