index2.php_option=com_content_task=view_id=939_lang=finnish.html.xml

Biodiversiteettisopimuksen 12 osapuolikokous on alkanut Biodiversitehtasoahpamuša12 oassebeallečoahkkin lea álgán Biodiversiteettisopimuksen ratifioineiden valtioiden 12 osapuolikokous on 6.-17.10.2014 Pyeongchangissa, Etelä-Koreassa. Biodiversitehtasoahpamuša ratifiseren stáhtaid 12 oassebeallečoahkkin lea 6.-17.10.2014 Pyeongchangis, Lulli-Koreas. Suomen saamelaiskäräjiltä kokoukseen osallistuvat kansallisen artikla 8(j)-työryhmän puheenjohtaja, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, elinkeino- ja oikeuslaitakunnan puheenjohtaja Nilla Tapiola ja saamelaiskäräjien jäsen Pertti Heikkuri. Suoma sámedikkis čoahkkimii oassálastet našuvnnalaš artihkkal 8(j)-bargojoavkku ságadoalli, sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi, ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti ságadoalli Nilla Tapiola ja sámedikki lahttu Pertti Heikkuri. Suomen saamelaiskäräjät osallistuu kokoukseen osana Suomen valtion delegaatiota. Suoma sámediggi oassálastá čoahkkimii oassin Suoma stáhta delegašuvnna. Kokoukseen osallistuu lisäksi edustajia Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä osana kunkin maan delegaatiota. Čoahkkimii oassálastet maid ovddasteaddjit Ruoŧa ja Norgga sámedikkiin oassin guđege riikka delegašuvnna. ” Kokouksen asialistalla on saamelaisille hyvin tärkeitä asioita. ” Čoahkkima áššelisttus leat sámiide hui dehálaš áššit. Tärkeimpänä asiana on biodiversiteettisopimuksen terminologian muuttaminen. Dehálamos áššin lea biodiversitehtasoahpamuša terminologia rievdadeapmi. Sopimuksessa alkuperäiskansoista puhutaan alkuperäisyhteisöinä. Soahpamušas eamiálbmogiin geavahuvvo dearbma eamiservošat. Alkuperäiskansat ovat pitkään vaatineet, että osapuolikokouksessa päätettäisiin ottaa käyttöön alkuperäiskansa – termi alkuperäisyhteisön sijasta. Eamiálbmogat leat guhká gáibidan, ahte oassebeallečoahkkimis mearriduvvošii váldot atnui eamiálbmot – dearbma eamiservoša sajis. Asiaa on valmisteltu hyvin pitkään. Ášši lea válmmaštallon hui guhká. Terminologian muuttaminen on joillekin valtioille jostakin syystä todella vaikea asia. Terminologia rievdadeapmi lea muhtun stáhtaide man nu sivas duođaid váttis ášši. Se kertoo siitä, että edelleenkään kaikki valtiot eivät halua tunnustaa alkuperäiskansoja ja niiden erityisoikeuksia. Dat muitala das, ahte ainge buot stáhtat eai hálit dovddastit eamiálbmogiid ja daid sierravuoigatvuođaid. Suomi ja muut pohjoismaat ovat tukeneet voimakkaasti terminologian muuttamista, mistä olen hyvin tyytyväinen. Suopma ja eará davviriikkat leat dorjon fámolaččat terminologia rievdadeami, mas lean hui duđavaš. Neuvottelut ovat asiassa ovat vielä kesken, ” Klemetti Näkkäläjärvi kertoo. Ráđđádallamat áššis leat vel gaskan, ” Klemetti Näkkäläjärvi muitala. ” 15.-16.10 on korkeantason kokous, jossa linjataan biodiversiteetin suojelun tavoitteista vuoteen 2020. ” 15.-16.10. lea alladási čoahkkin, mas linjejuvvo biodiversitehta suodjaleami ulbmiliin jahkái 2020. Suomesta ei valitettavasti ole yhtään ministeriä paikalla valtioneuvostossa tapahtuneiden muutoksien johdosta. Suomas ii váidalahtti gal leat oktage ministtar báikki alde stáhtaráđis dáhpáhuvvan nuppástusaid geažil. Alkuperäiskansoille on hyvin tärkeää, että kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän jatkolle on vahva tuki ja työryhmän monivuotista työohjelmaa kehitetään edelleen, ” Pertti Heikkuri linjaa. Eamiálbmogiidda lea hui dehálaš, ahte riikkaidgaskasaš artihkkal 8(j)-bargojoavkku joatkagii lea nana doarjja ja bargojoavkku máŋggajagát bargoprográmma ovddiduvvo ain, ” Pertti Heikkuri linje. Kuva: saamelaiskäräjät Govva: sámediggi Osapuolikokouksen yhteydessä järjestetään ensimmäinen Nagoyan pöytäkirjan osapuolikokous. Oassebeallečoahkkima oktavuođas lágiduvvo vuosttas Nagoya beavdegirjji oassebeallečoahkkin. Pöytäkirja käsittelee geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa. ” Beavdegirji gieđahallá genaváriid oažžuma ja ávkkiid juohkima. ” Suomi ei ole vielä sopimuksen osapuoli, vaan Suomi valmistelee sopimuksen ratifiointia. Suopma ii leat vel soahpamuša oassebealli, muhto Suopma válmmaštallá soahpamuša ratifiserema. On tärkeää seurata ensimmäistä osapuolikokousta ja miten sopimuksen velvoitteet on toimeenpantu sopimuksen ratifioineissa valtioissa. Lea dehálaš čuovvut vuosttas oassebeallečoahkkima ja mo soahpamuša geatnegasvuođat leat ollašuhtton soahpamuša ratifiseren riikkain. Sopimus on alkuperäiskansoille tärkeä, koska se käsittelee myös alkuperäiskansojen geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja hyötyjen jakoa. Soahpamuš lea eamiálbmogiidda dehálaš, dasgo dat gieđahallá maid eamiálbmogiid genaváriide laktáseaddji árbevirolaš dieđu ja ávkkiid juohkima. Erityisen kiinnostavaa on, miten pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet on toimeenpantu ja millaisia suosituksia osapuolikokous antaa pöytäkirjan osalta ” Näkkäläjärvi kertoi. Erenomáš miellagiddevaš lea, mo beavdegirjji eamiálbmogiidda guoski geatnegasvuođat leat ollašuhtton ja makkár ávžžuhusaid oassebeallečoahkkin addá beavdegirjji oasil ” Näkkäläjärvi muitalii. Hän on myös sopimuksen ratifiointia Suomessa valmistelevan työryhmän jäsen. Son lea maid soahpamuša ratifiserema Suomas válmmaštalli bargojoavkku lahttu. Kokouksen yhteydessä järjestetään useita valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden järjestämiä oheistapahtumia. Čoahkkima oktavuođas lágiduvvojit máŋggat stáhtaid, riikkavulošorganisašuvnnaid ja dutkiid ordnen eará dáhpáhusat. Suomi on mukana järjestämässä kahta oheistapahtumaa. ” Suopma lea mielde ordnemin guokte dáhpáhusa. ” Oheistapahtumat ovat hyvin tärkeitä, koska niissä saa tietoa käytännön ruohonjuuritason toiminnasta luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi ja hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Dát eará dáhpáhusat leat hui dehálaččat, dasgo dain oažžu dieđu dábálaš olbmuid geavatlaš doaimma birra buoridit luonddu máŋggahámatvuođa dili sihke buriid vásáhusaid ja meannudanvugiid. Erityisesti ekosysteemipalvelujen roolista alueidenkäytön suunnittelussa on hyötyä saamelaiskäräjille ja viemme näitä hyviä käytäntöjä mukanamme myös Suomeen ” Heikkuri ja Tapiola painottavat. ” Erenomážit ekosystemabálvalusaid rolas guovlluidgeavaheami plánemis lea ávki sámediggái ja mii doalvut dáid buriid meannudanvugiid mielddisteamet maid Supmii ” Heikkuri ja Tapiola deattuheaba. ” Kokousta voi seurata Čoahkkima sáhttá čuovvut biodiversiteettisopimuksen biodiversitehtasoahpamuša sivuilta. siidduin. Lisätietoja: Lassedieđut: Aikaero Etelä-Koreaan on +7 tuntia. Áigeearru Lulli-Koreai lea +7 diimmu. Puhelimet eivät toimi luotettavasti Etelä-Koreassa, minkä johdosta mahdolliset yhteydenotot asiassa toivotaan sähköpostitse. Telefovnnat eai doaimma luohtehahtti láhkai Lulli-Koreas, man geažil vejolaš oktavuođaváldimiid áššis sávvat oažžut šleađgapoastta bokte.