index2.php_option=com_content_task=view_id=947_lang=finnish.html.xml

COP 12 kokouksen päätökset artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi COP 12 čoahkkima mearrádusat artikla 8(j):a ollašuhttima dihte Osapuolikokous päätti ottaa kaikissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä jatkossa käyttöön termin alkuperäiskansa ja paikallisyhteisöt alkuperäis- ja paikallisyhteisön sijasta. Oassebeallečoahkkin mearridii váldit buot biodiversitehtasoahpamuša mearrádusain dás ovddos atnui tearpma eamiálbmot ja báikkálašservosat eamiálbmot- ja báikkálašservoša sajis. ” Päätös on historiallinen. ” Mearrádus lea historjjálaš. Alkuperäiskansat ovat odottaneet yli 20 vuotta että biodiversiteettisopimuksessa tunnustetaan alkuperäiskansat omiksi kansoikseen. Eamiálbmogat leat vuordán badjel 20 jagi ahte biodiversitehtasoahpamušas dovddastuvvojit eamiálbmogat iežaset álbmogin. Päätöksen symbolinen merkitys on suuri. Mearrádusa symbolalaš mearkkašupmi lea stuoris. Kun biodiversiteettisopimusta aikoinaan valmisteltiin, yksi ehdotus oli käyttää Ilo 169-sopimuksen mukaista terminologiaa eli alkuperäis- ja heimokansoja, mutta sille ei löytynyt kannatusta. Go biodiversitehtasoahpamuš ovdalis válmmaštallui, okta evttohus lei geavahit Ilo 169-soahpamuša mieldásaš terminologiija dahjege eamiálbmot- ja čeardaálbmot, muhto dasa ii gávdnon guottiheapmi. Sopimuksen valmisteluvaiheessa oli kuitenkin yksiselitteisesti selvä, että artikla 8(j) koskee alkuperäis- ja heimokansoja, vaikkei tekstiä sellaisenaan tullutkaan sopimukseen. Soahpamuša válmmaštallanmuttus lei goittotge ovttačilggolaččat čielggas, ahte artikla 8(j) guoská eamiálbmot- ja čeardaálbmogiida, vaikke ii teaksta dakkárin boahtánge soahpamuššii. Päätös oli tärkeä Suomelle ja selkiyttää tilannetta. Mearrádus lei dehálaš Supmii ja čielggasmahttá dili. Päätös tarkoittaa myös sitä, että biodiversiteettisopimus kehittyy. Mearrádus dárkkuha maiddái dan, ahte biodiversitehtasoahpamuš ovdána. Terminologian muuttamisesta on neuvoteltu pitkään EU:n sisällä ja osapuolikokouksessa. Terminologiija nuppástuhttimis lea ráđđádallon guhká EU:a siste ja oassebeallečoahkkimis. Suomen ympäristöministeriön ja saamelaiskäräjien yhteistyö on ollut asiassa hyvä ja Suomi on tehnyt kovasti töitä terminologian muuttamiseksi. Suoma birasministeriija ja sámedikki ovttasbargu leamašan áššis buorre ja Suopma lea áŋgiruššat terminologiija rievdadeami dihte. Se tuotti hyvän tuloksen, ” puheenjohtaja Näkkäläjärvi iloitsi. Dat buvttii buori bohtosa, ” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi illudii. Kuvassa vasemmalta saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, neuvotteleva virkamies Eija Lumme, neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg ja luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Cop-12 kokouksen salissa hyväksymässä artikla 8(j):tä koskevia päätöksiä. ovas gurotbealde sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, ráđđádalli virgeolmmoš Eija Lumme, ráđđádalli virgeolmmoš Marina von Weissenberg ja luonddusuodjalanhoavda Ilkka Heikkinen Cop-12 čoahkkima sáles dohkkeheamen artikla 8(j):a guoski mearrádusaid. Sali oli telttarakenteinen ja alkusyksyn pakkasten johdosta kokoustila oli melkoisen kylmä ja arktinen kokousvaatetus oli tarpeen. Sále lei tealttálágan ja álgočavčča buollašiid dihte čoahkkinlatnja lei viehka čoaskkis ja árktalaš čoahkkinbiktasat ledje dárbbašlaččat. Kuva: saamelaiskäräjät Govva: Sámediggi. Päätös ei muuta osapuolien velvoitteita eikä muuta sopimustekstiä. Mearrádus ii nuppástuhte oassebeliid geatnegasvuođaid iige rievdat soahpamušteavstta. Tilanteissa, joissa esimerkiksi viitataan suoraan sopimustekstiin, voidaan käyttää edelleen termiä alkuperäis- ja paikallisyhteisö. Oktavuođain, main ovdamearkan čujuhuvvo njuolgga soahpamuštekstii, sáhttá geavahit ain tearpma eamiálbmot- ja báikkálašsearvvuš. Päätös sai myös kokouksessa edustettuina olleiden alkuperäiskansojen tuen. Mearrádus oaččui maiddái čoahkkimii oassálastán eamiálbmogiid doarjaga. Suomen valtioneuvosto on jo aiemmin linjannut, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) koskee Suomessa vain alkuperäiskansa saamelaisia. ” Suoma stáhtaráđđi lea jo ovdal linnjádan, ahte biodiversitehtasoahpamuša artikla 8(j) guoská Suomas dušše eamiálbmot sámiid. ” Alkuperäiskansat eivät myöskään ole halunneet, että terminologian muutos johtaisi biodiversiteettisopimuksen avaamiseen, koska se olisi pitkä prosessi ja voisi johtaa alkuperäiskansojen tosiasiallisen aseman heikennyksiinkin. Eamiálbmogat eai maiddái leat háliidan, ahte terminologiija nuppástus doalvvošii biodiversitehtasoahpamuša rahpamii, go dat livčče guhkes proseassa ja sáhtášii doalvut eamiálbmogiid duođalaš sajádaga hedjoneapmái. Päätös tarkoittaa myös sitä, että biodiversiteettisopimuksen pöytäkirjojen osapuolet käsittelevät myös asiaa ja päättävät, ottavatko terminologian käyttöön. Mearrádus dárkkuha maiddái dan, ahte biodiversitehtasoahpamuša beavdegirjjiid oassebealit gieđahallet maiddái ášši ja mearridit, váldetgo terminologiija geavahussii. Biodiversiteettisopimuksella on kaksi pöytäkirjaa: Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja ja Nagoyan pöytäkirja geenivaroista. Biodiversitehtasoahpamušas leat guokte beavdegirjji: Cartagena biodorvvolašvuohtabeavdegirji ja Nagoya beavdegirji genaváriin. Koska sopimuksen osapuolet ovat yksimielisiä terminologian muuttamisesta, uskon terminologian muuttamisen olevan näiden pöytäkirjojen osapuolikokouksessa vain tekninen päätös. ” Go soahpamuša oassebealit leat ovttamielalaččat terminologiija nuppástuhttimis, jáhkán terminologiija nuppástuhttima leat dáid beavdegirjjiid oassebeallečoahkkimis leat dušše teknihkalaš mearrádus. ” Näkkäläjärvi jatkaa. Näkkäläjärvi joatká. Osapuolikokouksessa tehtiin päätöksiä myöhään yöhön kylmästä säästä huolimatt Oassebeallečoahkkimis dahkkojedje mearrádusat maŋŋit idjii galbma dálkkis fuolakeahttá. a. Kuva: Saamelaiskäräjät Govva: Sámediggi Kokouksessa päätettiin käydä syvällinen dialogi teemasta ” alueellisen yhteyden haasteet ja mahdollisuudet jaetun perinteisen tiedon suojelussa perinteisen tiedon vahvistamiseksi ja sopimuksen kolmen tavoitteen saavuttamiseksi harmoniassa luonnon kanssa. ” Čoahkkimis šihttojuvvui ahte ságastallo čiekŋalit temás ” guovllu oktavuođa hástalusat ja vejolašvuođat juhkkon árbevirolaš dieđu suodjaleamis árbevirolaš dieđu nannema dihte ja soahpamuša golmma ulbmila juksama dihte harmoniijas luondduin. ” ” Saamelaisten kannalta seuraavan syvällisen dialogin aihe on mitä mainioin, koska saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. ” Sámiid dáfus čuovvovaš čiekŋalis dialoga fáddá lea hui heivvolaš, go sámit leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas. Uskon, että saamelaisilla on paljon annettavaa dialogiin. Jáhkán, ahte sámiin lea olu addinláhkai dialogai. Syvällisen dialogin tarkoitus on selvittää eri valtioiden ja alkuperäiskansojen hyviä käytäntöjä asiassa ja valmistella päätöksiä tilanteen mahdolliseksi parantamiseksi ” Nilla Tapiola selvittää. Čiekŋalis dialoga dárkkuhussan lea čielggadit sierra stáhtaid ja eamiálbmogiid buriid geavadiid áššis ja válmmaštallat mearrádusaid dili vejolaš buorideapmin ” Nilla Tapiola čielggada. Kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän tehtäväksi annettiin mm. laatia vapaaehtoinen ohjeistus alkuperäiskansojen täydellä ja vaikuttavalla osallistumisella siitä, miten valtiot voivat parhaalla mahdollisella tavalla kehittää lainsäädäntöä ja hallintoa artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi. Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku bargun addui ee. ráhkadit eaktodáhtolaš rávvagiid eamiálbmogiid dievas ja mearkkašahtti oassálastimii das, mo stáhtat sáhttet buoremus vejolaš vugiin ovddidit láhkaásaheami ja hálddahusa artikla 8(j):a ollašuhttima várás. Kansainvälinen artikla 8(j)-työryhmä on valmistellut toimintasuunnitelman luonnon monimuotoisuuden tavanomaisesta kestävästä käytöstä. Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavku lea válmmaštallan doaibmanplána luonddu máŋggahámatvuođa dábálaš suvdilis geavaheamis. Toimintasuunnitelmassa käsitellään sopimuksen artiklojen 8(j) ja 10(c) yhtymäkohtia. Doaibmanplánas gieđahallojit soahpamuša artiklaid 8(j) ja 10(c) sullalasvuođat. Artikla 10(c) suojelee kulttuuristen tapojen mukaista luonnonkäyttöä. Artikla 10(c) suodjala kulturvugiid mieldásaš luonddugeavaheami. Kokous päätti esittää osapuolille, että ne ottaisivat osaksi kansallisia biodiversiteettistrategioita tavanomaisen luonnonkäytön suojelun. ” Čoahkkin mearridii evttohit oassebeliide, ahte dat válddášedje álbmotlaš biodiversitehtastrategiijaid oassin dábálaš luonddugeavaheami suodjaleami. ” Päätöksessä korostetaan, että perinteinen tieto ja tavanomainen luonnonkäyttö ovat kiinteä osa ekosysteemilähestymistapaa. Mearrádusas deattuhuvvo, ahte árbevirolaš diehtu ja dábálaš luonddugeavaheapmi leat ekosystemalahkonanvuogi giddes oassi. Suomessa sopimuksen toimeenpano alkuperäiskansojen osalta on keskittynyt artikla 8(j):hin ja onkin tärkeä paneutua Suomessa erityisesti artiklojen 8(j) ja 10(c) yhtymäkohtiin ja tehostaa tavanomaisen luonnonkäytön suojelua ” Pertti Heikkuri kertoo. Suomas soahpamuša ollašuhttin eamiálbmogiid oasil lea deattuhuvvan artikla 8(j):i ja leage dehalaš vuodjut Suomas erenomážit artiklaid 8(j) ja 10(c) sullalasvuođaide ja beavttálmahttin dábálaš luonddugeavaheami suodjaleami ” Pertti Heikkuri muitala. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous päätti jatkaa kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän mandaattia ja asetti työryhmälle uusia tehtäviä. Biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkin mearridii joatkit riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku mandáhta ja ásahii bargojovkui ođđa bargguid. Seuraava kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän kokous pidetään 2015. ” Osapuolikokouksen päätökset tarkoittavat sitä, että kansainvälisellä artikla 8(j)-työryhmällä on tulevaisuudessa paljon tehtäviä. Čuovvovaš riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkin dollo 2015. ” Oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit dan, ahte riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkkus leat boahttevuođas olu barggut. Vaikka työryhmä on perustettu väliaikaiseksi, se on käytännössä kiinteä osa koko sopimusta. Vaikke bargojoavku lea vuođđuduvvon gaskaboddosažžan, dat lea geavatlaččat olles soahpamuša giddes oassi. Suomessa osapuolikokouksen päätökset tarkoittavat lisää työtä biodiversiteettityöryhmälle sekä kansalliselle artikla (8j)-työryhmälle, jonka tulevaisuutta ja jatkoa käsitellään tänä syksynä ” Näkkäläjärvi painottaa. Suomas oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit lasi barggu biodiversitehtabargojovkui sihke álbmotlaš artikla (8j)-bargojovkui, man boahttevuohta ja joatkka gieđahallojit dán čavčča ” Näkkäläjärvi deattuha. Pertti Heikkuri ja Nilla Tapiola seuraamassa osapuolikokousta a ”. Kuva: Saamelaiskäräjät Govva: Sámediggi