index2.php_option=com_content_task=view_id=990_lang=finnish.html.xml
Uudet saamelaiselokuvat vetonaulana: täyttivät Sajoksen auditorion kaksi kertaa Skábmagovat-tapahtumassa Ođđa sámi filmmat geasuhedje Skábmagovat-festiválas 17. kertaa järjestetty alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat – Kaamoksen kuvia pidettiin 22.1.-26.1.2015 Inarissa. 17. háve lágiduvvon eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat lei 22.1.-26.1.2015 Anáris. Festivaalin pääteemana oli Latinalainen Amerikka. Festivála váldotemán lei Latiinnalaš Amerihká. Festivaalin teema mahdollisti laajan kattauksen elokuvia ja mapucheohjaajavieraan Chilestä asti. Festivála temá dagai vejolažžan fállát eamiálbmotfilbmamáilmmi girjáivuođa ja mapuchebagadalli gitta Chiles. Jeannette Paillan toi festivaalille kaksi ohjaamansa dokumenttielokuvaa, keskeisenä teemana alkuperäiskansojen mailla sijaitsevien luonnonrikkauksien hyödyntäminen. Jeannette Paillán buvttii festiválii guokte su bagadallan dokumentárafilmma, guovddáš temán dain ledje sisabahkkemat ja eamiálbmogiid eatnamiid luondduriggodagaid ávkkástallan. Festivaalilla kehuja ja mahdollisesti pisimmät aplodit keräsi jakuuttiohjaaja Mihail Lukatševskin fiktioelokuva Urun Kun (Valkoinen päivä), joka oli tuotettu minimaalisella 7000 euron budjetilla. Festiválas eanemus rámi ja vejolaččat guhkimus gieđaid speažžumiid dinii jakuhttabagadalli Mihail Lukatševski fikšuvdnafilbma Urun Kun (Vilges beaivi), mii lei buvttaduvvon unna binná 7000 euro bušeahtain. Festivaalilla tarjoiltiin myös saamelaisia ensi-iltoja musiikkielokuvien muodossa, kun Ima Aikio-Arianaickin kolme uutta musiikkivideota saivat ensiesityksensä. Festiválas fálaimet maid sámi premiearaid musihkkafilmmaid hámis, go Ima Aikio golbma ođđa musihkkavideo bohte vuosttaščájáhussii. Musiikkivideoissa esiintyvä ja UMK-karsinnoissa kilpaileva saamelainen artisti Hilda Länsman avasi joiuilla festivaalit torstaina. Musihkkavideoin lávlu ja UMK-gilvvohalli Hilda Länsman rabaige luđiin festivála duorastaga. Avajaiset keräsivät ennätysyleisön pakkasesta huolimatta, kun 170 henkilöä löysi tiensä lumiteatteriin. Rahpandoalut čohkkejedje vuordemeahttun ollu olbmuid Guovssahateáhterii buollašis beroškeahttá. Avajaisissa esiteltiin myös saamelaisanimaattori Jouni Westin festivaalille tekemä tunnusvideo. Rahpandoaluin čájehuvvui maid vuohččan animáhtor Jouni West festiválii dahkan dovdofilmmaš. Tilaisuudessa julkaistiin myös saamelaiselokuvan kannalta hienoa avaus, kun saimme kertoa, että saamelainen elokuva on valittu pääteemaksi Kanadassa järjestettävälle ImagineNative festivaalille. Rahpama oktavuođas bođii maid ovdan sámi filmma dáfus dehálaš ođas: sámi filbma lea váldotemá boahttejagi ImagiNATIVE-festiválas Kanadas boahtte čavčča. Odotetusti Sami Film Lab:issa, Norjan Koutokeinossa tuotetut uudet saamelaiselokuvat saivat yleisön liikkeelle, täyttäen kulttuurikeskus Sajoksen auditorion kaksi kertaa. Nu movt vurddiimetge Sámi Film Lab:as Guovdageainnus buvttaduvvon ođđa sámi filmmat ožžot olbmuid čoahkkanit, Sajosa auditoriija dievihiige guktii gehččiin daid filmmaid oktavuođas. Yleisön iloksi näytökseen saapui myös suomen Big Brother-voittaja Andte Gaup-Juuso, joka näyttelee pääroolia elokuvassa Sami Boja. Gehččiid maid ilosmahtii, go Suoma Big Brother vuoiti Andte Gaup-Juuso bođii báikki ala. Son neaktá váldorolla Sámi bojá filmmas. Muista saamelaistuotannoista toista sataa katsojaa keräsivät Pohjois-Norjan maitoautonkuljettajien elämää seurannut Froda Grønmon Melkeveien ja yleisön sydäntä erityisen paljon lämmittäneet Harry Johansenin Ivnnit ja eallin sekä Silja Sombyn Bonki. Eará sámi filmmat, mat čohkkejedje moaddečuođi geahčči guhtege, ledje Davvi-Norgga mielkeruvttu birra muitaleaddji Frode Grønmo Melkeveien ja gehččiid váimmuid liggii earenoamážit Harry Johansena Ivnnit ja eallin sihke Silja Somby Bonki. Iltajuhlissa katsojia kiinnosti ruotsinsaamelainen Maxida Märak, joka esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa. Eahketdoaluin gehččiid beroštahtii Maxida Märak, guhte lei vuosttáš háve lávddi alde Suoma bealde. Festivaaleilla oli tänä vuonna kävijöitä yhteensä 2800, joista iltakonsertit vetivät kaikkiaan 490 kävijää. Festivála čohkkii dan jagi gehččiid oktiibuot 2800, eahketdoaluin fitne 490 olbmo. Lapsia ja nuoria oli noin 250-300, elokuva ja työpajakäyntejä kertyi yhteensä 550. Mánát ja nuorat ledje sulaid 250-300, filbma ja bargobadje galledeamit čoggojedje oktiibuot 550. Kävijämäärät vastasivat edellisvuosien kävijämääriä. Geahččilogut ledjet seammasullasaččat go diibmá. Sajoksen lisäksi esityksiä oli Siidan auditoriossa ja festivaalien tunnusmerkin, lumesta rakennetun Revontuliteatterin tiloissa. Sajosa lassin filmmat čájehuvvojedje Siidda auditorias ja festivála dovdomearkkas, muohttagis huksejuvvon Guovssahasteáhteris. Elokuvia esittettiin enemmän kuin koskaan, yhteensä 80. Filmmat ledje eambbo go goassige ovdal, oktiibuot 80. Skábmagovat-festivaalin järjestää Saamelaistaiteen Tuki ry yhteistyössä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan, kulttuurikeskus Sajoksen, Elokuvakeskus Skábman, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja YLE Sápmin kanssa. Skábmagovat-festivála lágida Sámedáidaga doarjjasearvi rs, ovttasráđiid Sámemusea ja luondduguovddáš Siiddain, kulturguovddáš Sajosiin, Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábmain, Sámi oahpahusguovddážiin ja YLE Sápmiin. Tapahtuman rahoittajina toimivat Suomen Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto, Lapin taidetoimikunta, Inarin kunta, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen kulttuurirahasto, Lapin rahasto, AVEK – Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus ja Taiteen edistämiskeskus. Ruhtadeaddjin leat Sámeráđđi, Suoma Sámediggi, Lappi kulturdoaibmagotti, Anár gielda, Oahpahus- ja kulturministeriija, Suoma kulturruhtarádju, Lappi ruhtarádju, AVEK – audiovisualálaš kultuvrra ovddidanguovddáš, TAIKE – Dáidaga ovddidanguovddáš. Festivaalin suojelijana toimii rouva Jenni Haukio. Festivála suodjaleaddjin doaibmá rovvá Jenni Haukio. Lisätietoja Jorma Lehtola, taiteellinen johtaja, puh. Jorma Lehtola, dáiddalaš jođiheaddji, tel. +358 50 414 4349. 050 414 4349. Anne Kirste Aikio, puh. Anne Kirste Aikio, festivála jođiheaddji tel. +358 40 768 1689. 040 768 1689. www.skabmagovat.fi www.skabmagovat.fi