default.aspx_id=775900.html.xml

Näin kirkko voi tukea sinua - Svenska kyrkan - Om oss Ná sáhttá girku doarjut du - Svenska kyrkan - Om oss Näin kirkko voi tukea sinua Ná sáhttá girku doarjut du Ruotsin kirkon sosiaalityötä kutsutaan diakoniaksi. Ruoŧa girku sosiálalaš bargu gohčoduvvo diakonian. Sen tehtävänä on osallistuvasti kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä kunnioittavasti ja molemminpuolisen solidaarisuuden hengessä. Ulbmilin lea oassálastimiin, gudnejahttimiin ja aktasaš solidaritehtain gávnnadit olbmuiguin geat leat váttis eallindilálašvuođain. Ruotsin kirkko tekee sosiaalityötä yhteistyössä useimpien yhteiskunnallisten sosiaalilaitosten, muiden kirkkojen ja uskonyhteisöjen sekä aatteellisten järjestöjen kanssa. Sosiála barggus Ruoŧa girku doaibmá ovttas servvodaga máŋggaiguin sosiálalaš ásahusaiguin, eará girkuiguin ja oskusearvegottiiguin dehe eaktodáhtolaš servviiguin. Monissa julkisissa työpaikoissa on pappi, esimerkiksi yliopistoissa, pelastuslaitoksissa, puolustusvoimissa, vankeinhoidossa ja poliisivoimissa. Olu almmolaš bargosajiin dego universitehtain, heahtegádjunbálvalusas, soahteveagas, krimináladivššus ja poliissas lea vejolašvuohta gávnnadit báhpain. Diakoneilla ja papeilla on vaitiolovelvollisuus. Diakonain ja báhpain leat jávohisvuođabággu. He käyvät vanhusten ja sairaiden luona, järjestävät sururyhmiä ja keskustelevat yksittäisten ihmisten kanssa elämän iloista ja vaikeuksista. Sii gávnnadit boarrásiiguin ja buhcciiguin, lágidit morašjoavkkuid ja ságastit ovttaskas olbmuiguin eallima iluid ja váttisvuođaid birra. Kirkon sosiaalityössä annetaan tukea ja apua myös päihteiden väärinkäyttäjille ja heidän läheisilleen. Sosiálalaš barggus girku maid gávnnada mirkoávnnasgeavaheddjiiguin ja sin oameolbmuiguin doarjuma ja veahkeheami dihte. Sosiaalityössä voidaan perustaa keskusteluryhmiä pahoinpidellyille naisille ja miehille sekä auttaa perheitä niin vanhempia kuin lapsiakin koettelevissa kriisitilanteissa. Bargu sáhttá leat álggahit ságastallanjoavkkuid veahkaválddálaččat uhkiduvvon nisson- ja dievdoolbmuide ja veahkehit veagaid roassodiliin gos váhnemat ja mánát gillájit. Joskus seurakunnat voivat myös antaa taloudellista apua sitä tarvitseville. Muhtimin searvegottit sáhttet maid ruđalaččat doarjut dárbbašedjiid. Ruotsissa monilla yläasteilla ja lukioissa on oppilaiden tukena koulupappeja ja diakoneja. Máŋggain alladási- ja gymnásaskuvllain riikkas gávdnojit skuvlabáhpat ja diakonat mat sáhttet doarjut ohppiid. Oppilaat voivat sekä kouluaikana että koulun jälkeen kääntyä heidän puoleensa jutellakseen mistä tahansa, kuten opinnoista, identiteetistä ja uskosta. Skuvlaáiggis ja dan maŋŋil sáhttet oahppit boahtit hupmat singuin visot áššiid birra, oahpus gitta identitehtii ja oskui. Alla on lisätietoja siitä, minkälaisissa tilanteissa Ruotsin kirkko voi tukea sinua. Loga eanet dás vuollelis makkár diliin Ruoŧa girku sáhttá doarjut du. Sururyhmät Sururyhmät ovat pieniä, viidestä kahdeksaan osanottajan ryhmiä, joissa jaetaan läheisen menettämisen synnyttämiä ajatuksia ja tunteita. Morašjoavkkut Morašjoavku lea unna jovkkoš viđain gitta gávcciin oasseváldiin mat gávnnadit juohkit jurdagiiddiset ja dovdduideaset movt lea go manaha lagas oameolbmo. Ryhmillä on tietty määrä kokoontumiskertoja sekä kokeneet vetäjät, ja ne voivat keskittyä elämänkumppanin, lapsen tai vanhempansa menettäneisiin. Joavku doallá vissis meari gávnnademiid hárjánan jođiheddjiiguin ja dát sáhttá heivet dasa gii lea manahan eallinguoimmi, máná dehe boares váhnema. Kirkon perheneuvonta Ruotsin kirkon perheneuvonta on tarkoitettu kaikille, joilla on ongelmia läheisissä ihmissuhteissaan. Girku bearašráđđeaddin Ruoŧa girku bearašráđđeaddin lea buohkaide geain leat váttisvuođat lagas aktavuođaideasetguin. Se on tarkoitettu avio- tai avoliitossa eläville, eronneille tai avioeroa harkitseville, niille, joilla on vaikeaa suhteen päättymisen jälkeen, sekä niille, joille yhteys läheisiin tuntuu vaikealta. Sáhttá leat dakkárii gii lea náitalan dehe eallá ovttas nuppiin, earránan dehe earránaddi báraide, dasa geas leat váttisvuođat earráneami maŋŋil ja dasa geas leat váttisvuođat oameolbmuiguin. Perheneuvonnan työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he pidä kirjaa tapaamisista. Bearašráđđeaddima mielbargiin lea jávohisvuođabággu ja sii eai ge čále journálaid. Työ seksuaalista väkivaltaa vastaan Ruotsin kirkko haluaa tukea lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka ovat kohdanneet väkivaltaa kirkon piirissä. Bargu seksualálaš veahkaváldima vuostá Ruoŧa girku háliida doarjut mánáid, nuoraid ja rávvásiid geat leat vásihan veahkaváldima girkobirrasis. Seksuaalinen väkivalta sisältää käsitteenä kaiken eriasteisesta seksuaalisesta häirinnästä raiskaukseen sekä rikolliset ja moraalisesti paheksuttavat teot. Seksualálaš veahkaváldimin adno juohkelágan seksualálaš givssideapmi ja rohcošeapmi, sihke lágahis dagut ja morálalaš vearrodagut. Myös toisen henkilön tahdon vastaiset seksuaalisuuteen liittyvät kommentit ja vihjailut luetaan väkivallaksi. Seksuálalaš cuiggodeamit, geažuheamit ja fuomášahttimat nuppi olbmo miela vuostá adno maid veahkaváldimin. Aiemmin seksuaalisesta väkivallasta usein vaiettiin. Ovdal doalahuvvui diehtu seksualálaš veagalváldima birra dávjá jávvásis. Ruotsin kirkko haluaa auttaa murtamaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää vaikenemista. Kirkko haluaa uskaltaa kohdata sen, mitä todellisuudessa saattaa tapahtua, ja toimia sen mukaisesti. Ruoŧa girku háliida leat mielde botkeme jávohisvuođa seksualálaš veagalváldimiid birra, duostat duođaštit mii duođas sáhttá dáhpáhuvvat ja dahkat dasa juoidá. Sairaalakirkko Surun kohdannut tai apua tarvitseva voi kääntyä suoraan sairaalan kirkon puoleen. Buohcceviesugirku Dat gii lea morrašis dehe dárbbaha veahki sáhttá buohcceviesus váldit njuolga aktavuođa girkuin. Hartaustilojen ja henkilökuntansa kautta kirkko on sekä potilaiden, läheisten että sairaalan henkilökunnan tavoitettavissa, jos he haluavat keskustella, saada sielunhoitoa tai osallistua jumalanpalveluksiin ja hartauksiin. Girku rohkoslatnja ja bargoveahka lea sadjosis buhcciide, oameolbmuide ja bargovehkii geat dárbbahit sierra ságastallama ja sielufuolaheami dehe háliidit oassálastit ipmilbálvalusain ja ruhkosiin. Papeilla, diakoneilla ja muilla sairaalakirkossa työskentelevillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he pidä kirjaa tapaamisistaan. Báhpain, diakonain ja iežáin geat barget buohcceviesugirkus lea jávohisvuođabággu ja sii eai čále journálaid. Ei tarvitse olla kristitty voidakseen käydä sairaalakirkossa. It dárbbat leat risttalažžan beassat buohcceviesugirkui. Jos sairauden takia ei pysty itse tulemaan hartaustiloihin, pappi voi vierailla sairaan luona. Jos soamis ii sáhte boahtit rohkoslatnjii buohccivuođa dihte de báhppa sáhttá fitnalit su luhtte.