default.aspx_id=775915.html.xml

Kristillinen usko Risttalaš osku Rakkaus on kristillisen uskon perusta ja päämäärä. Ráhkisvuohta lea vuođđun ja ulbmilin risttalaš oskui. Kaikki aito rakkaus tulee Jumalalta. Visot duođalaš ráhkisvuohta boahtá Ipmilis. Rakkaus antaa elämän. Ráhkisvuohta addá eallima. Voimme kokea rakkautta suhteissa toisiin ihmisiin ja suhteessa Jumalaan. Mii sáhttit vásihit ráhkisvuođa iežá olbmuid ja Ipmila aktavuođain. Jumala haluaa, että elämme, ja Hän haluaa luoda suhteen jokaiseen ihmiseen. Ipmil berošta min eallimis ja háliida aktavuođa juohkehaččain. Jeesuksen kautta saamme tietää enemmän siitä, mitä Jumala haluaa ja kuka Jumala on. Jesusa bakte mii oahppat eanet Ipmila birra ja maid son háliida. Jumala ihmisenä Jeesuksella on erityisen läheinen suhde Jumalaan; Hän on ihmiseksi tullut Jumala. Ipmil olmmožin Jesusis lea earenomáš lagas aktavuohta Ipmilii, son lea Ipmil ieš olbmo hámis. Jeesuksesta kerrotaan Raamatun neljässä evankeliumissa. Muitalusat Jesusa birra gávdnojit Biibbalis njealji evangeliumas. Raamattu on moniosainen kirja, joka kertoo ihmisten kokemuksista Jumalan kohtaamisesta. Biibbal lea máŋgga oasát girji mii muitala olbmuid Ipmiliin vásáhusaid birra. Jeesus tulee maan päälle, koska Jumala rakastaa meitä ja haluaa avata iankaikkisuuden meille, sekä ennen että jälkeen kuoleman. Jesus boahtá máilbmái danin go Ipmil ráhkista min ja háliida rahpat agálašvuođa midjiide, sihke jápmima ovdal ja maŋŋel. Jumala haluaa lisätä tuntemustamme Jumalan valtakunnasta ja rakkaudesta. Ipmil háliida ahte mii galgat diehtit eanet Ipmila riikka birra ja ráhkisvuođa birra. Ki rkon keskus ja elämänlähde Kirkon keskus ja elämänlähde on Jeesus Kristus ja evankeliumi hänestä. Girku guovddaš ja eallingáldu Girku guovddaš ja eallingáldu lea Jesus Kristus ja evangelium su birra. Evankeliumi johdattaa ihmisen Jumalan luo, joka on hänen alkuperänsä ja määränpäänsä. Evangelium láide olbmo Ipmila aktavuhtii, mii lea su máddu ja ulbmil. Jumalalla on ehtymätön määrä viisautta, armoa ja rakkautta. Ipmilis lea botnihis mearri viissisvuohta, árbmu ja ráhkisvuohta. Kirkon usko tarkoittaa perustavanlaatuista luottamusta Jumalaan ja perustuu Jumalan valtaviin tekoihin, joista Raamatussa todistetaan ja joissa Jumala kohtaa ihmisiä heidän elämässään. Girku osku mearkkaša vuđolaš luohttevašvuohta Ipmilii ja vuolgá Ipmila issoras daguin, mat leat čilgejuvvon Biibbalis ja bohtet ovdan olbmuid eallimis. Rukous on tärkeää Usko on toivomista ja ponnistelua. Rohkos lea dehálaš Oskun lea doaivun ja rahčan. Rukous on tavallisin tie uskoon. Rohkos lea dábáleamos bálggis oskui. Ei kuitenkaan tarvitse uskoa voidakseen rukoilla. It dárbbat oskut go rohkadalat. Rukoukselle merkityksellistä on sydämen avoimuus ja kaipaus. Váimmu duođalašvuohta ja ohcaleapmi leat dehálaččat rohkosii. Ajan varaaminen rukoukseen ja tuon ajan käyttäminen itseensä ja rukoilemiseen on edellytys jumalasuhteelle. Astat rohkadallat ja geavahit dan áiggi iežainis ja rohkosiinnis lea eaktun oažžut aktavuođa Ipmiliin. Se, miten rukouksemme on muotoiltu, ei ole niin tärkeää. Ii leat nu dehálaš man bures rohkadalat. Merkityksellistä on sydämen ja Jumalan välinen vuoropuhelu. Váimmu ságastallan Ipmiliin lea dat mii mearkkaša juoidá. Kristillinen uskontunnustus Kristillinen kirkko tunnustaa yhden ainoan Jumalan – Isän, Pojan ja Pyhän Hengen – joka luo, pelastaa ja antaa elämän. Risttalaš oskkudovddastus Risttalaš girku dovddasta ovtta áidna Ipmila – Áhči, Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa – gii sivdnida, beastá ja addá heakka. Ruotsin kirkko on osa maailmanlaajuista kirkkoa ja jakaa kristillisen tunnustuksen sekä kolmiyhteisen Jumalan ylistyksen. Ruoŧa girku lea oassi máilmmi viidosaš girkus ja searvá risttalaš oskkudovddastussii ja golmmaaktalaš Ipmila gudnejahttimii. Usko ilmaistaan tunnustuksessa sanoin ja teoin, ja se on perintöä apostoliselta ajalta. Osku čájehuvvo dovddastusas sáni ja dagu bakte ja lea árbi apostalaš áiggis. Kolmella vanhimmalla uskontunnustuksella on erityisasema ilmaisuna uskon ja kirkon jatkuvuudesta ajan saatossa. Golmma boarráseamos oskkudovddastusain lea sierra árvu mat čájehit oskku ja girku bistevašvuođa áiggiid čađa. Kaksi niistä oikealla. Loga guokte dain olgešbealde. Evankelis-luterilainen kirkko Ruotsin kirkko kuuluu evankelis-luterilaiseen traditioon, jonka yhdistävä tunnustusasiakirja on Augsburgin tunnustus vuodelta 1530. Evangelalaš-lutherlaš girku Ruoŧa girku gullo evangelalaš-lutherlaš árbevirrui mas lea jagi 1530 augsburgalaš dovddastus aktasaš dovddastusdokumeantan. Tunnustuskirjat reformaation ajalta ovat suuntaa antavia todisteita siitä, kuinka uskosta saatiin vastauksia sen ajan kysymyksiin. Reforpmaáiggi dovddastusčállosat leat neavvaduođaštussan movt osku čilgejuvvui vástádussan áigodaga jearaldagaide. Teologinen pohdinta siitä, mitä usko ja sen tunnustaminen tarkoittavat, auttaa muotoilemaan kirkon uskoa ja oppia. Girku osku ja oahppu hábmejuvvo teologalaš jurddahallamiin oskku ja dovddastusa mearkkašumi birra. Yksittäisten kristittyjen ja kirkon tehtävä on kaikkina aikoina paneutua uskon syvyyksiin ja selittää sen sisältöä. Lea ovttaskas risttalačča ja girku bargu juohke áigodagas ipmirdit oskku čikŋodaga ja čielggadit dan mearkkašumi. Uskontunnustus tai oppi eivät kumpikaan ole uskon kohteita. Ii oskkudovddastus ii ge oahppu leat oskuášši. Ne kertovat, mistä kirkon vakaumus muodostuu, ja selittävät uskoa. Dat muitalit mii lea girku jáhkku ja čilgejit oskku. Jatkuvassa vuoropuhelussa muiden traditioiden kanssa sekä sananjulistuksissa ja jumalanpalveluksissa Ruotsin kirkko selittää uskoansa yhä uudelleen. Ruoŧa girku joatká čielggadit oskkus joatkevaš ságastallamiiguin iežá árbevieruiguin, sárdnidemiin ja ipmilbálvalusain.